Avainsana-arkisto: palvelut

Welhon asiakaspalvelu toimii tai sitten ei

Julkaistu , kirjoittanut
9

Olen ollut nettipimennossa lähes viikon, ja siksi täälläkin on ollut hiljaista. Ongelmat alkoivat, kun perjantaina toisessa asunnossa tehtävä remontti kirjaimellisesti katkaisi kaapelin, jota pitkin meidänkin netti toimii. Tätä en kuitenkaan silloin vielä tiennyt, vaan soitin tietenkin Welhon asiakaspalveluun.

Asiakasneuvoja kysyi ensimmäiseksi, toimiiko televisio. Kun sanoin ettei sellaista ole, häneltä katosi punainen lanka kokonaan. Henkilö lupasi mm. lähettää ohjeet tekstiviestillä, mutta niitä ei koskaan tullut. Huippu oli, kun tuli kehotus mennä jollekin tietylle nettisivulle. Noh, kun tämän puhelun pointti on se, etten pääse MILLEKÄÄN nettisivulle tällä hetkellä… Tuollainen urpoilu saa aina hermot kiristymään. Ainoa konkreettinen ohje oli käydä vaihtamassa modeemi. Tein sen, eikä sillä tietenkään ollut mitään vaikutusta. Viikonloppuisin ei Welhon korjausmiehet ole töissä, joten eipä auttanut muu kuin odotella maanantaihin asti.

Maanantaina soitin uudelleen heti aamulla. Uusi asiakaspalveluhenkilö oli tällä kertaa enemmän kartalla, mutta oli turhauttavaa joutua tekemään kaikki samat asiat, mitä perjantaina oli jo kertaalleen tehty (tarkistetaan pistokkeet, resetoidaan modeemi jne.) ennen kuin tämä tyyppi uskoi, että tälle ei nyt oikeasti voi tehdä mitään ja korjausmies pitää lähettää paikalle. On tietysti hyvä ettei heitä lähetetä suotta minnekään, jottei asiakkaalle tule turhia kuluja, mutta suoraan sanottuna minulle on yhdentekevää kuka sen ongelmanratkaisun maksaa, jos vain saisi hommat toimimaan. Tämän sanoin puhelimessakin, mutta ilmeisesti Welholla on omat ohjeet, joita on noudatettava.

(Tässä muuten tulee taas vastaan se, miten palvelua on joskus vaikea saada, vaikka olisi valmis maksamaan. Minun intresseissäni oli saada netti toimimaan niin pian kuin mahdollista, ja 50€ maksava huoltokäynti oli mielestäni ihan käypä hinta. Mutta ei, asiakasta oli ensin juoksutettava vaihtamassa modeemia, siirtelemässä sitä huoneesta toiseen yms. ennen kuin korjaaja suostuttiin lähettämään paikalle.)

Korjausmies saapui, ja totesi että ongelma on asuntomme ulkopuolella. Remonttiasuntoon ei kuitenkaan päässyt sisälle noin vain sisälle, joten korjaaminen siirtyi vielä päivällä eteenpäin. Kun olin saanut asukkaan kiinni, jouduin itse setvimään asiakaspalvelun kanssa, mihin aikaan korjausmies tulee, jotta naapuri tiesi olla avaamassa ovea. Korjausmies tulikin – mutta aiemmin kuin oli sanonut, eikä asukas ollut kotona. Korjaaja lähti pois tekemättä millekään mitään, ja jälleen ihmettelin missä mennään. Uusi soitto asiakaspalveluun, ja tiedustelu mitä tapahtuu. Tämän toimenpiteen seurauksena korjaaja soitti minulle, ja aloitti aika tuohtuneen selvityksen, miten pahasti kaapelit oli rikottu, miten asialle ei voi tehdä mitään ilman teknisen isännöitsijän apua ja miten nyt ylipäätään nettiä ei saisi seuraavaan pariin viikkoon kuntoon, ainakaan ennen kuin lattiat on piikattu auki.

Näin huonoja uutisia en ollut odottanut, etenkin kun asukas oli kertonut ihan toisenlaista tarinaa. Seurasi kiivasta soittelua ja viestien vaihtoa remonttia tekevän asukkaan, isännöitsijän ja korjausmiehen kesken. Lopputulema kaiken hässäkän jälkeen oli se, että korjausmies oli täysin väärässä, ja ongelma olisi ollut helposti korjattavissa, jos hän vain olisi tajunnut mistä on kyse. Mutta koska tyyppi tuli paikalle eri aikaan kuin oli ilmoittanut, hän ei ehtinyt tavata asukasta, joka olisi voinut heti kertoa mistä kiikastaa. Niinpä korjaaja arvioi tilanteen väärin ja tuli samalla aiheuttaneeksi hirveää säätöä ja turhaa stressiä useammalle ihmiselle. Loppujen lopuksi asukas korjasi katkenneen kaapelin omatoimisesti muutamassa minuutissa. En tiedä aikooko Welho laskuttaa taloyhtiötä, mutta korjausmies aiheutti pelkkää ylimääräistä säätämistä eikä korjannut mitään, joten laskutukselle ei mielestäni ole kovin vahvoja perusteita.

Vastasin myöhemmin tekstarina saapuneeseen palautekyselyyn, ja pian minulle soitettiinkin Welholta ja kyseltiin tarkemmin, missä oli vika. Tämä oli ihan hyvä yritys paikata menetettyä mainetta. Olisin vain toivonut, että tämäkin henkilö olisi vaan reilusti sanonut että moka oli heidän. Miksi yritysten on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? On inhimillistä yrittää selitellä, mutta se ei ole hyvää maineenhallintaa. Näissä tilanteissa olennaista olisi saada asiakas hyvälle tuulelle. On ihan turhaa puolustella korjaajan toimintaa sillä, että taloyhtiön kaapelit on vedetty eri tavalla kuin yleensä. Siihen asiaan ei kukaan asianosainen ole voinut vaikuttaa mitenkään. Ei minulla ole mitään korjausmiestä vastaan, en jättänyt palautetta hänestä henkilökohtaisesti, vaan kokonaisuutena Welhon toiminnasta. Jos korjaaja olisi tullut silloin kun oli ilmoittanut, hän olisi heti päässyt kartalle ja voinut korjata ongelman samalla kertaa. Netti olisi tullut kuntoon päivää aiemmin, kaikki olisivat välttyneet stressiltä ja minä olisin jättänyt parempaa palautetta. Näin pienistä jutuista voi asiat olla välillä kiinni.

Lukuisista soitoistani asiakaspalveluun ensimmäinen asiakaspalvelukokemus oli todella huono, kaikki muut asiallisia ja toimeliaita. Korjausmies yritti epäilemättä parhaansa, mutta virhearvio meni niin paljon pieleen, että tässä kohdassa inhimillinen erehdys oli asiakkaan kannalta iso moka. Kokonaisuudessa oli rasittavaa, että minä asiakkaana jouduin jatkuvasti selvittämään mitä tapahtuu ja missä mennään, koska kukaan ei aktiivisesti hoitanut viestintää minun suuntaani. Aktiivisena ihmisenä kykenin siihen, mutta jos sama tilanne olisi sattunut ihmiselle joka ei jaksa tai pysty jatkuvasti itse selvittämään asioita, hän olisi varmaan ilman nettiä edelleenkin. Lopuksi oli hyvä, että negatiiviseen palautteeseen reagoitiin, mutta siinäkin jäi vähän toivomisen varaa. Asiakaspalvelu siis toimi, mutta aika pahasti köhien.

Minulle saa myydä (jos osaa)

Julkaistu , kirjoittanut
2

Hah, Veho onnistui tällä kertaa paremmin kuin ennen. Tosin yritin tehdä asiat heille mahdollisimman helpoksi. Olin todella hyvissä ajoin paikalla, vahdin vierestä, että puhelinnumeroni ja yhteystietoni päivitettiin vihdoinkin ajan tasalle myös tietokoneelle asti. Selitin minua palvelleelle henkilölle yksityiskohtaisesti autoon liittyviä juttuja, jotka olivat aiemmin aiheuttaneet ongelmia. En tosin luottanut siihen, että viesti kulkee pajalle asti, vaan jätin varmuuden vuoksi lapun kuskin penkille, jossa selitin samat asiat… Kaikki tämä tuotti tulosta, ja onnistuin saamaan palvelua kohtuullisessa ajassa.

Hauskasti kävi niin, että juuri kun tästä asiakkaan auttamisesta oli puhetta, sain Veholla ollessani soiton myös hammaslääkäriltä. Olin toki saanut pari viikkoa sitten meilin heiltä, jossa muistuteltiin varaamaan aika tarkistukseen. Se ei tietenkään saanut aikaan mitään konkreettista toimintaa, paitsi että muistutti mieleen että alkaisi olla aika varata aika. Mitä en siis tietenkään tehnyt. Nyt sieltä soitettiin perään ja aika tuli varattua – tosin vasta kuukauden päähän omista kiireistäni johtuen, mutta eihän sillä ole oikeastaan väliä. Kaikki ovat tyytyväisiä.

Vaikka kommenteissa toista mieltä oltiinkin, niin olen silti sitä mieltä että tämmöinen toiminta on hyvä juttu. Jos on vakioasiakas jossakin, on todennäköistä että palvelua on tarkoitus käyttää uudestaan. Mutta kuka on niin reipas, että viitsii varata hammaslääkäriajan ilman täysin akuuttia tarvetta? En minä ainakaan, vaikka ihan hyvin tiedänkin että hampaiden hoitaminen on yleisterveyden kannalta olennainen juttu. Mutta kun tullaan kotoa hakemaan niin totta kai lähden.

Jos olet yrittäjä ja ihmettelet mihin asiakkaasi oikein ovat kadonneet, soita heille ja kysy. Siinä ei ole juuri mitään hävittävää. Veikkaan, että suurin osa on vain unohtanut koko jutun. Minä voin esimerkiksi unohtaa kampaajalla käymisen lähes vuodeksi pelkkää saamattomuuttani, vaikka ei minulla mitään kampaamokäyntiä vastaankaan olisi. Vaihdoin taannoin hyvän kampaajan toiseen (joka ei ehkä ole ihan yhtä hyvä), koska uusi oli merkittävästi lähempänä kotia. Mutta jos se vanha olisi soittanut ja kysellyt perään, niin luultavasti olisin kiltisti kipittänyt vähän pidemmän matkan takaisin hänen luokseen.

Tässä on sekin juttu, että jos joku soittaa, niin sille saa aina sanoa ei. Hammaslääkäri oli myymässä ihan yhtä paljon kuin lehtienmyyjätkin, mutta fiilis oli aivan eri. Soittaja oli miellyttävä ja esitti asiansa selkeästi. En enää  muista mitä hän sanoi, mutta siitä ei millään tavalla tullut tyrkyttäminen mieleen. Käsittääkseni minulta kohteliaasti kysyttiin, haluaisinko varata ajan tarkistukseen ja puhdistukseen. Totta maar halusin, täysin tietoisena siitä, että olen siis käytännössä ostamassa palvelua! Mutta parin äärettömän taulapään lehtimyyjän kanssa kommunikoituani halu tilata mitään lehtiä on varmaan ikuisesti kadonnut. Jälleen kerran nähdään, että myyminen on taitolaji – ja kuinka paljon pidänkään niistä, jotka sen taidon hallitsevat!

Veho tsemppaa

Julkaistu , kirjoittanut
2

Pari viikkoa oli jo pyörinyt mielessä, että talvirenkaat pitäisi vaihtaa. Tai siis vaihdattaa, ei ole ollut aikomusta ruveta hommaan itse. Puuttuu nimittäin sekä tarvittavat työkalut että osaaminen. No niin, näistä aatoksista heräsin siihen, että Veho soittaa ja kysyy milloin haluaisin renkaat tulla vaihtamaan. Täsmälleen ottaen Veho soitti kylläkin puolisolle, joka ei muistikuvieni mukaan ole renkaita ikinä käynyt vaihdattamassa, mutta jostain syystä hänen numeronsa edelleen kummittelee siellä meidän auton tiedoissa. Huolimatta siitä, että olen joka kerran antanut oman numeroni, kun olen autoa Veholla käyttänyt.

Joka tapauksessa ilahduin edes tätä yhteydenotosta. Ilman sitä, olisin todennäköisesti lykännyt asiaa siihen saakka, kunnes lumi olisi jo maassa ja ajelu kesärenkailla vaarallista. Nyt vaihtoaika saatiin yhdellä puhelulla sovittua. Tämä on jo merkittävää parannusta tilanteeseen, sillä tähän asti Vehon palvelu on ollut lähes aina surkeaa. Aikataulut ovat mättäneet, palvelu ollut nuivaa, tieto ei kulje ja olen saanut odotella turhan panttina mielestäni aivan kohtuuttomia aikoja. Mutta kuten olette huomanneet, en jätä palautetta antamatta, ja koska Veho pyytää aina käynnin jälkeen tekstaripalautetta, olen sitä aina ns. täyslaidallisen antanut. Ehkäpä sillä on ollut jotain vaikutusta? Tällä kertaa odotukset ovat aika korkealla. Voisiko homma mennä kerralla putkeen? Se nähdään maanantaina.

Mietiskelin tässä, että mikseivät katsastustoimistot tee samaa? Minulla on tapana käydä aina yhdellä ja samalla katsastusasemalla ja ilahtuisin kovasti, jos joku sieltäkin soittaisi ja kysyisi milloin sopisi tulla katsastukseen. Lippua ja lappua tulee postista, mutta eivät ne saa minua toimimaan. Sen sijaan jos joku soittaa minulle suoraan ja käskee ottamaan kalenterin esiin, onnistuu luultavasti tekemään kaupat saman tien. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kunnon myyntityö kannattaa. Etenkin kun kyse on tällaisista jutuista, jotka on aivan pakko hoitaa joka tapauksessa, koska jo lakikin velvoittaa. Jos joku tekee nämä tylsät velvollisuudet edes pikkuisen helpommiksi, olen pelkästään iloinen. Miksei asiakasta auteta enemmän? Olen varma, että myynti kohenisi niin paljon, että se kuittaisi mahdolliset ylimääräiset kulut.

Meillä kiiltää

Julkaistu , kirjoittanut
7

Meillä on tällä hetkellä hohtavan puhdasta. Se johtuu siitä, että eilen kävi siivooja(t) ensimmäistä kertaa ikinä. Olen tähän asti halunnut siivota itse. Minusta se ei ole ollut niin raskasta, etten siihen itse pystyisi. En myöskään vihaa siivoamista, joten sekään ei ole ollut ongelma. Viime aikoina useammatkin tahot ovat alkanaeet ylipuhua ostamaan palvelun muualta. Tottahan se tietenkin on, että koska asuntomme ei ole pikkiriikkinen, vie siivouskin aikaa. Useamman tunnin viikossa varmaan, vaikka en ole sitä laskenutkaan.

Niinpä annoin periksi ja lupasin kokeilla, miltä tuntuisi jos joku ammattilainen hoitaisi homman puolestani. Ensimmäisen kerran perusteella näyttää siltä, että takaisin ei ole paluuta. Muutaman tunnin jälkeen koko asunto kiilsi lattiasta kattoon, ja tuntui että puhtauden tuoksu leijaili rappukäytävään asti. Lattiat ja lattialistat on pesty perusteellisesti, matot rullattu pois ja tuuletettu/tampattu, pölyt ja pinnat pyyhitty, hanat kiiltävät, missään ei ole sormenjälkiä, kylpyhuone ja vessa ovat putipuhtaita ja kaikki huonekalut on imuroitu. Olin kotiin tullessa varsin vaikuttunut.

Parasta on, että työllistän samalla yksityisyrittäjän, joka tienaa kaikki rahat itselleen. Vertailin hintatasoa naapurin kanssa, jolla siivous tulee isomman firman kautta, ja totesimme hinnat käytännössä samoiksi. Mutta tuntuu kivalta, että palkka kovasta työstä menee suoraan sen tekijälle. Kun tällä yrittäjällä on kaiken kukkuraksi vielä asenne enemmän kuin kohdallaan, olen todella tyytyväinen. On myös mukavaa että työntekijä ei vaihdu, vaan meille tulee joka kerta samat ihmiset (siivooja työllistää itsensä lisäksi yhden henkilön). Kiitosta ja kehuja siis, ja siivooja pysyy.

Tavoitteena täydellinen vaatekaappi

Julkaistu , kirjoittanut
6

Minulla on keskinkertainen vaatekaappi. Se palvelee ihan hyvin, mutta koska olen jonkinasteinen perfektionisti, haluaisin sen olevan täydellinen. Tässä kunnianhimoiset tavoitteeni:

  1. Haluan vaatevaraston, joka on sopivan kokoinen (ei valtava, mutta ei liian suppeakaan), toimiva, käytännöllinen ja riittävän monipuolinen, jotta selviän sillä sekä arjesta että juhlasta.
  2. Tavoitteena on, että suurin osa vaatteista olisi yhdisteltävissä keskenään.
  3. Haluaisin myös viilata henkilökohtaista tyyliäni. Tämä on vähän epämääräinen tavoite, koska en varsinaisesti ole tyytymätön nykyiseen tyyliin, mutta olen jotenkin kyllästynyt  pukeutumisrutiineihini, ja haluaisin pukeutumiseeni lisää persoonallisuutta, hauskuutta ja värejä.
  4. Olen karsinut kaappia jo aika paljon, mutta en ole päässyt poistetuista vaatteista eroon. Haluan, että ne vaatteet joita en pidä poistuvat tästä rakennuksesta jonnekin.
  5. Haluan myös uudistaa vaatteiden säilytyssysteemin. Uusi vaatekaappi ja eteisen naulakko ovat olleet perheen hankintalistalla pitkään, koska inhoamme nykyisiä. Mutta edelleen on epäselvää, millaisia niiden uusien pitäisi olla.

Ei siis mikään ihan pieni projekti. Jos tätä listaa katsoo, on selvää että omat kykyni eivät yksin riitä. Niinpä tulin äskettäin siihen tulokseen, että tarvitsen ulkopuolista apua. Toisaalta haluan tehdä asiat rauhassa omaan tahtiini, joten päädyin itselleni uudenlaiseen ratkaisuun ja ostin nettikonsultointia. Vajaan neljän euron hinnalla latasin 5-sivuisen PDF-dokumentin, joka on suunniteltu ja tehty aika pitkälle juuri minua varten. Tai siis kaltaisilleni ihmisille, jotka eivät ole täysin hukassa tyylinsä kanssa, mutta jotka haluavat silti pientä muutosta asiaan.

Tässä ”itseohjatussa mini-tyylinmuutoksessa” on linjattu selkeä prosessi, jonka avulla vaatevarasto mullistetaan. Ensin karsitaan, sitten tehdään syväluotausta omien mieltymysten, inspiraationlähteiden ynnä muiden tyyliin vaikuttavien seikkojen suhteen. Sen jälkeen inventoidaan perusteellisesti jäljelle jääneet vaatteet, muodostetaan niistä toimivia asukokonaisuuksia ja lopuksi tehdään järkevä ostoslista, jonka avulla täytetään mahdolliset puutteet. Tässä prosessi pähkinänkuoressa, oikeasti tuon kaiken tekemiseen menee varmaan monta kuukautta, koska minun ei ole mahdollista omistaa viikkoa pelkästään vaatekaappini tutkailuun.

Latasin PDF:n eilen, joten en ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Ajattelin, että voisin kuitenkin raportoida täällä miten homma etenee, ja toimiiko tällainen ”itsekonsultointi” ollenkaan. Periaatteessa kykenisin varmaan itsekin keksimään samantyyppiset suuntaviivat, mutta tuntuu ihan hauskalta kokeilla, mitä tapahtuu kun antaa jonkun kokeneemman hoitaa suunnittelun puolestani. Neljän euron panostus on sen verran kohtuullinen, ettei se harmita vaikka koko homma menisi ihan pyllylleen. Teen ostamastani konsultoinnista laajemman postauksen maanantaina, kunhan ensin viikonloppuna tutustun siihen kunnolla.

Onko kukaan muu käyttänyt ammattiapua vaatehankinnoissa? Millaisia kokemuksia siitä syntyi?

Stockmann-saagan jatko-osa & valitusta

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tänä aamuna kellon lyödessä yhdeksän soitin Stockan asiakaspalveluun. Kerroin, että alennukset olivat jääneet saamatta. Ystävällinen asiakaspalvelija pahoitteli asiaa välittömästi. Syy oli kuulemma siinä, että verkkokaupassa oli ongelma, jonka vuoksi ”joihinkin tuotteisiin ei ale-prosentti ollut tarttunut mukaan”. Virhe luvattiin hyvittää välittömästi, mutta ei kuitenkaan luottokortin tilille, vaan pankkitililleni. Siihen puolestaan menee ainakin viikko. Aha.

Sain vielä myöhemmin aamupäivällä sähköpostin, jossa pyydettiin ilmoittamaan mikäli palautan tuotteita. Hyvitys maksetaan niistä tuotteista, jotka pidän. Pitäisikö tästä päätellä, että hyvitystä saan odottaa ties mihin saakka? Eli odottaako Stockmann ensiksi, että saan tilauksen ja ehdin tutustua siihen muutaman päivän ajan nähdäkseen palautanko mitään, ja vasta sitten maksaa hyvityksen? Tätä ei viestissä kerrota.

Mitä tähän nyt pitäisi todeta? Hyvää on, että virhe tunnustettiin välittömästi, ja se halutaan korjata. (Hyvä minua palvellut henkilö, älä ota tätä kirjoitusta henkilökohtaisesti. Sinä hoidit hommasi niin hyvin kuin pystyit. Ei ole sinun vikasi, että firmalla on pallo hukassa.) Huonoa on kaikki muu. On käsittämätöntä, että verkkokauppa toimii niin onnettomalla tavalla, että tällaista joutuu reklamoimaan. Ja miksi hyvitystä ei voi saada sille kortille, jolla rahat on maksettu? Tämä menee yli ymmärrykseni. Kyse on kuitenkin Stockan omasta kanta-asiakaskortista – miten voi olla mahdollista, että liike ei voi hyvittää ostoksia omalle kortilleen? En tajua.

Lisäksi ihmettelen sähköpostissakin käytettyä sanamuotoa ”alennus ei tarttunut tilaukseen”. Ihan kuin se olisi sattuman varassa, tarttuuko alennus vai ei. Vähän niin kuin ongella olisi. Joskus tarttuu, joskus ei. Vai olikohan kyse sittenkin siitä, että valitsin vääränlaiset tuotteet? Ehkä johonkin muuhun alennus olisi tarttunut paremmin. Ilmeisesti alennukset kelluvat siellä jossain verkkokaupan bittimaailmassa, ja hyvällä tuurilla ne tarttuvat ostoksiin ja asiakas saa tavaran halvemmalla. Tai sitten ei. Tämä on pieni yksityiskohta, joka nyt vain sattuu ärsyttämään lisää jo muutenkin ärsyyntynyttä asiakasta. Sanokaa suoraan, jos vika on teissä, älkääkä piiloutuko tuollaisten kiertoilmaisujen taakse.

Todetaan nyt vielä kerran tähän, että Stockmannin verkkokauppa on järkyttävän huono. Älkää ostako sieltä, ellette ole varautuneet vahtimaan tarkasti, että tililtänne veloitetaan oikea summa. Todennäköisyys sille, että kaikki menee hyvin on pieni. Ja koska olen nyt päässyt hyvään vauhtiin, luettelen tässä lopuksi kaikki muutkin asiat, jotka kyseisessä verkkokaupassa ovat minusta päin pyllyä:

  • Verkkokaupan valikoima on suppea. Tavaratalosta saa paljon tuotteita, joita ei verkkokaupasta löydy. Tämä koskee useita tuotekategorioita.
  • Kaikkia tuotekategorioita ei myydä ollenkaan, esim. kosmetiikkaa.
  • Kirjat pitää ymmärtää etsiä akateeminen.com osoitteesta. Tämä vaatii oivallusta, sillä stockman.comin sivuilta ei ole linkkiä akateemiseen. Tai jos on, niin sitä ei kuluttaja löydä. Näköjään kanta-asiakkaat saisivat kirjoista verkkokaupan kautta alennusta, mutta arvatkaa, viitsinkö näiden kokemusten jälkeen edes aloittaa selaamista? No en.
  • Tuotteita on hankala etsiä, koska suodattimet eivät toimi kunnolla. Esimerkiksi vaatteita voi valita katseluun värin perusteella, mutta sitten kokosuodatin ei enää toimi. Testasin niin päin, että valitsin ensin koon ja sitten vasta värin, ja tälläkertaa haku toimi. Tosin tulos oli  surkea. Stockan nettikauppa löytää kokonaista kolme erilaista mustaa neuletta koossa m/38-40. Eihän tuosta voi todeta muuta kuin että säälittävää. Vertailun vuoksi: Nordstrom.com tarjoaa samalla haulla 135 erilaista neuletta, ja asos.com puolestaan tarjoaa 91 vaihtoehtoa.
  • Tämän jälkeen ei liene yllätys, että hakusuodattimet ovat Stockalla ns. karvalakkimallia. On turha etsiä mitään leikkaukseen tai tyyliin liittyviä suodattimia, tyyliin A-linjainen, empirevyötärö, iltapuku, lyhythihainen, pitkähihainen jne.

Siinäpä se. Onko muita samassa veneessä?

Pääkaupunkiseutu huomio!

Julkaistu , kirjoittanut
4

Huhti-toukokuussa kiertää pääkaupunkiseudulla jälleen jätehuollon kierrätysautot, joihin voi viedä metalliromua, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä vaarallista jätettä. Autot lähtevät liikkeelle heti pääsiäisen jälkeen, joten nyt on noin kuukausi aikaa käydä varastot läpi, ja koota yhteen paikkaan kaikki sellainen romu jota autot ottavat vastaan. Nyt on esimerkiksi oivallinen tilaisuus päästä eroon rikkinäisistä pienkoneista, kuten kahvinkeittimistä, hiustenkuivaajista yms.

Tarkemmat tiedot autojen aikatauluista ja säännöistä löytyvät HSY:n sivuilta.

Viime vuonna heräsin tähän mahdollisuuteen liian myöhään, joten siksi varoitan nyt hyvissä ajoin. Itselläni on ainakin energiasäästölamppuja, loisteputkia, vanhoja pannuja ja muuta sellaista pientä roskaa, jota ei voi panna sekajätteen mukaan. Toisaalta paria lamppua varten ei viitsi lähteä ajamaan toiselle puolella kaupunkia, joten keräysauto on tällaiselle roskalle loistava vaihtoehto. Aion koota yhteen kassiin kaikki ongelmalliset jätteet, ja viedä ne sitten kerralla. Sitä varten täytyy vähän penkoa kaappeja, sillä epäilen, että erinäistä romua on päässyt piiloutumaan ehjien joukkoon.

 

Viikon vinkit 10/2013: sälekaihtimien puhdistus, asiakastietojen keräystä ja kiinalainen kananmunaniksi

Julkaistu , kirjoittanut
2

Sälekaihtimien puhdistus aiheuttaa päänvaivaa joka vuosi. Olen itse pyyhkinyt niitä mikrokuituliinalla, mutta kieltämättä en ole jaksanut tehdä kovin huolellista työtä. Siivousfriikki listaa erilaisia metodeja kevyestä pölyhuiskuttelusta vesipesuun asti. Jos joku on näitä tai muita kokeillut, olisi kiva kuulla, millaista jälkeä tuli.

Kuningaskuluttaja-ohjelmassa selvitettiin, mitä kaikkea K- ja S-ryhmät tietävät kanta-asiakkaistaan. Toisin sanoen millaisia tietoja bonuskorttien käytöstä kerätään. Tulokset olivat mielenkiintoisia. Pieni yllätys oli, että kohdennettua mainontaa tehdään melko vähän, enemmän tietojen perusteella kehitetään kauppojen valikoimaa. (YLE)

En tiedä onko tämä niksi kovinkaan usein tarpeen, mutta keksintö on niin ällistyttävä, ettei kiinankielinen video haittaa: näin saat keltuaiset erilleen valkuaisista (MTV3)

Tiesittekö, että omat puhelut saa aina äänittää, ja se on ihan laillista? (Aamulehti)

Viikon vinkit 41/2012: käsilaukkuvinkki ja remonttiriitoja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tällä viikolla oli aika vaatimaton saalis linkkejä sekä määrän että laadun puolesta. Jotakin kuitenkin:

Ostolakossa.com -blogin Virve jakaa erittäin hyvän vinkin, kuinka pidetään käsilaukkujen sisältö ojennuksessa.

Suomalaiset ovat kovia valittamaan. IS kertoo, että Kuluttajariitalautakunta setvii useimmin asumiseen liittyviä kiistoja.

Riitoja tulee myös remonteista, ja sen tietää todennäköisesti melkein jokainen, joka on joskus jotain teettänyt. Kuningaskuluttaja selvitteli asiaa, eivätkä tulokset ole lupaavia kuluttajille.

Loppuun kevennyksenä niksejä pienen kodin avartamiseksi. Kepeydestä huolimatta vinkeissä on ihan hyviäkin joukossa. (Iltasanomien pikkuartikkeli, joka on ilmeisesti kaupallisessa yhteistyössä toteutettu.)

Onko tämä liikaa vaadittu?

Julkaistu , kirjoittanut
4

Olen sellainen kuluttaja, että odotan yleensä saavani ensiluokkaista palvelua. Jos maksan rahaa, oletan saavani rahoilleni vastinetta. Ei pelkästään toimivaa tuotetta, vaan myös asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua. Jos tuotteessa on jotakin vikaa, niin sitten reklamoin. Tai jos saan huonoa palvelua, en enää mene samaan paikkaan uudelleen, ja avaudun kyllä aiheesta myös täällä. Toisaalta olen mielestäni aivan asiallinen asiakas. Hymyilen, tervehdin enkä pompota ketään. Vaadin kyllä laatua, mutta en mitään kohtuuttomia. Mielestäni tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kyse on yksinkertaisista perusasioista.

Jos menen ravintolaan, odotan hyvän ruoan lisäksi, että tarjoilijat ja muu henkilökunta on ammatitaitoisia, kohteliaita ja miellyttäviä. Jos soitan asiakaspalveluun, oletan että ongelmani otetaan tosissaan ja sen ratkaisemiseksi tehdään kaikki mahdollinen hyvällä asenteella. Jos menen kauppaan, odotan että myyjä osaa työnsä ja haluaa myös myydä minulle jotain. Kenenkään ei tarvitse olla ylitsepursuavan ystävällinen, asiallisen kohtelias riittää. Ruokakaupan kassan ei tarvitse kysyä mitä vaarille kuuluu tai pakata kassiani, mutta oletan kyllä että hän tervehtii ja sanoo kiitos ja ole hyvä.

Olen saanut kritiikkiä tästä asenteesta. On mm. sanottu, että jos odottaa aina, että tarjoilija hymyilee, niin onko se sitten aitoa. Nämä eivät halua epäaitoa palvelua, siitä tulee sellainen olo, että tarjoilija (tms.) haluaa vain rahojani. Minua se ei kuitenkaan häiritse. Olen ihan tietoinen siitä, että palvelun tarjoaja haluaa rahani, ja olen aivan valmis ne hänelle maksamaan – jos saan rahoilleni vastinetta hyvän palvelun muodossa.

Toisaalta ymmärrän kyllä, että virheitä sattuu kaikille ja aina ei mene putkeen. Mutta silloinkin asenne ratkaisee. Jos joku mokaa vahingossa, mutta on valmis hyvittämään tai yrittämään uudelleen, en jaksa jäädä nipottamaan. Toisaalta taas mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin asiakaspalvelu, joka ei ota ongelmaani tosissaan.

Välillä tekisi mieli syyttää ynseydestä suomalaisuutta, enkä ole ajatukseni kanssa yksin. Juttelin kerran TKK:n professorin Paul Lilrankin kanssa, joka manaili sitä, että Suomessa palveluammatteja pidetään usein ”piikomisena”. Vallalla on siis ajattelu, jonka mukaan palveluammatissa toimiminen on jotenkin alempiarvoista hommaa, sen sijaan että arvostettaisiin siinä tarvittavaa osaamista ja tietotaitoa. En tajua tällaista ollenkaan. Sen sijaan arvostan kaikkia ihmisiä, jotka tekevät työnsä hyvin ja ovat oman alansa asiantuntijoita. He tietävät paljon sellaista, mitä minä en tiedä, ja olen milloin tahansa valmis antamaan kiitosta ja levittämään hyvää sanaa kavereillekin.

Olen itse ammatissa, jossa ollaan jatkuvasti tekemisissä uusien ihmisten, toisin sanoen asiakkaiden kanssa. Kyseessä ei ole perinteinen asiakapalveluammatti, mutta sellainen kyllä, jossa asiakas viimekädessä maksaa palkkani. Ei siinä huonot päivät voi näkyä päälle päin. Sovitut hommat on tehtävä aina yhtä hyvin. Siksi tiedän, että ammattiminä pystyy hoitamaan työt asiallisesti, vaikka yksityisminällä olisikin huono päivä. En siis käsitä, miten joku myyjä, tarjoilija tai virkailija voi näyttää nyrpeää naamaa.

Mitä mieltä te olette? Vaadinko liikaa, vai onko tämä ihan normaalia? Miten itse toimitte?