Arkijärki-podcast 24: Kevätraivaus

Tässä podcastissa juttelen siitä, miten kevätsiivouksen sijasta voikin tehdä kevätraivauksen. Turhan tavaran vähentäminen tekee myös kodista siistimmän näköisen ja arkea helpottaa aina, kun saa kotiin lisää väljyyttä. Podcastissa käyn läpi erilaisia raivauskohteita ja kerron siitä, mitä ja miten olen omassa kodissa raivannut. Hyviä kohteita on ainakin kaikki kausivaatteet ja -varusteet, mutta itse olen myös esimerkiksi vienyt talven aikana kertynyttä elektroniikkaromua, tyhjiä pattereita ym. ongelmajätettä kierrätykseen. Jos asut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa tai Kirkkonummella, tarkista tästä linkistä, milloin HSY:n keräysautot pysähtyvät lähelläsi.

Podcastin kesto on 13 minuuttia. Harrastatteko te kevätsiivousta vai kevätraivausta?

Podcastin voi kuunnella tästä alta, taikka iTunesin tai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä.

Imurin päätepiste: Sortti-asema

Eilen kävin Sortti-asemalla. Tarkoitus oli viedä tiensä päähän tullut pölynimuri sinne, mutta kun kurkistin kierrätyslaatikkoon, huomasin että vietävää on enemmänkin. Imurin lisäksi pakkasin autoon parikymmentä energiasäästölamppua ja loisteputkea, kourallisen paristoja, muutamia ongelmajätteeseen lukeutuvia kemikaaleja sekä ison kassillisen epämääräistä elektroniikkajätettä. Onko meidän perhe poikkeus, vai kertyykö sitä teillekin paljon? Asemalle lähti rikkinäisiä leluja, rikkinäinen palovaroitin, rikkinäinen työkalu, ikivanha puhelin, hajonneita kuulokkeita, tarpeettomia johtoja ja latureita…

Sorttiasemien ainoa huono puoli on se, että niihin pitää mennä autolla, mikä toisaalta on kyllä ihan ymmärrettävää. Ison lajittelukeskuksen sijoittaminen keskustaan olisi varmaan aika hankalaa. Mitään muuta valitettavaa ei olekaan. Kaikki nuo yllä luetellut roskat sai jättää sinne ilmaiseksi. On tosi mukavaa ajatella, että ne hävitetään vastuullisesti ja oikein. HSY:n kierrätysautot muuten lähtevät taas kierroksilleen. Tarkat aikataulut löytyvät täältä, mutta lyhyesti sanottuna Espoon Tapiola on ensimmäinen pysäkki 3.4., Helsingissä ja Vantaalla kierrokset alkavat 24.5. ja Kirkkonummi on vuorossa kesäkuussa.

Noita energiasäästölamppuja oli kertynyt. Niitä ostettiin ennen kuin ledit valtasivat markkinat. Sinänsä niiden kierrätyksessä ei ole eroa, sillä HSY:n ohjeiden mukaan myös ledit kuuluvat joko SER-keräyksiin tai vaaralliseen jätteeseen. Elektroniikkajätettä taas tuntuu kertyvän salavihkaa, kunnes yhtäkkiä huomaa sitä olevan kokonainen kassillinen. Kenelläpä ei olisi niitä epämääräisiä johtoja ja muita osia laitteisiin, joita ei enää ole vuosikausiin ollut olemassa.

Minulla on käytössä yksi iso laatikko kaikelle näille tällaisille erikoiskierrätystä vaativille jätelajeille. Suunnilleen vuoden verran menee siihen, että laatikko on täynnä. Niinpä keräysauto kerran vuodessa on ollut sopiva tahti. Olisin nytkin odottanut sinne asti, ellei pölynimuri olisi vienyt liikaa tilaa, ja halusin sen pois jaloista. Imurin letku menee sekajätteen joukkoon koska se on muovia. Putki taas menee metallinkeräykseen. Pölypussin ja suodattimen poistin myös ennen kierrättämistä, ja ne menevät myös sekajätteeseen. Onneksi sain myös jäljelle jääneet pölypussit lahjoitettua eteenpäin. Täytyy sanoa, että tämä pölynimuri eli pitkän ja hyödyllisen elämän, eikä siitä jäänyt juuri mitään jäljelle. On suoraan sanottuna hauskaa kokea vaihteeksi onnistumista jossain ympäristöasiassa!

Kollektiivista raivausta

Taloyhtiön talkoissa raivattiin viime viikolla vinttejä ja kellareita. On uskomatonta, miten paljon tavaraa kertyy yleisiin tiloihin, eikä kukaan tunnu tietävän mistä tai miten ne ovat sinne ilmestyneet. Kokonainen roskalava tuli lähes täyteen pelkästään sellaisista kamoista, joita keräiltiin porukalla yhteisistä käytävistä.

Sen lisäksi, että lava täyttyi laudanpätkistä, huonekalujen raadoista ja ihan silkasta roskasta, täytyy paikalle tilata myös ongelmajätteiden kuljetus. Bongasin mikroaaltouunin, pönttötolkulla epämääräisiä maalieja ja muita kemikaaleja, vanhan jääkaapin, television ja tietokoneen. Näitä ei voi laittaa tavalliselle roskalavalle, joten täytyy sopia talkkarin kanssa, miten näistä sähköromuista hankkiudutaan eroon.

Yleisten tilojen tukkiminen omilla roinilla on minusta tosi tylsää. Yhteiset tilat toimivat vain, jos kaikki noudattavat samoja sääntöjä. Siksi on todella turhauttavaa, että isossa ja usein pienemmissäkin taloyhtiöissä on niitä ihmisiä, jotka kuvittelevat etteivät yhteiset pelisäännöt koske heitä. Koska eihän se haittaa, jos tähän nurkkaan laitan tämän vanhan hyllynrähjän tai roudaan roskiskatokseen jotain mikä sinne ei kuulu, eihän se haittaa? Mutta kyllä se haittaa. Se on epäsiistiä, häiritsee muita ja oikeasti kyse on vapaamatkustamisesta. Taloyhtiö maksaa roskien kuljetukset, talkoolaiset kantavat roinat lavalle, joku muu kuskaa ne pois. Hirveän kätevää – ei tarvitse itse tehdä mitään. Samalla se on systeemin väärinkäyttöä.

Omakotiasumisen ja taloyhtiössä asumisen erot kiteytyvät tuossa. Taloyhtiössä on pakko kestää niitä muita ihmisiä, niiden typeriä ideoita ja piittaamattomuutta. Toisaalta taloyhtiössä joku muu hoitaa kerran vuodessa roskalavan takapihalle, jolloin esimerkiksi niistä vanhoista rojuista pääsee helposti eroon. Omassa talossa ei tarvitse stressata muista kuin naapureista (vaikka tiedän että kyllä nekin voivat hermoille käydä), mutta kääntöpuolena on se, että joutuu itse hoitamaan kaiken huollon ja ylläpidon. Molemmissa on puolensa.

Minulla on onni asua taloyhtiössä, jossa enemmistö asukkaista onneksi yrittää toimia niin, ettei muille tulisi ylimääräistä vaivaa. Uskon myös, että kun yhteiset tilat pidetään talkoilla kunnossa, ne eivät kerää puoleensa niin paljon roinaakaan. Kellarissa on yksi alue, joka on sellainen puoliksi yleinen, puoliksi yksityinen. Sinne on vuosien varrella kertynyt aika paljon roinaa myös huoltoyhtiön jäljiltä. Kun se saadaan pikkuhiljaa raivattua kuntoon, tila saadaan siistiksi ja hyötykäyttöön, eikä se varmasti sen jälkeen vedä roinaa enää puoleensa samaan tahtiin. Uskon vankasti porttiteoriaan tässä roina-asiassa.

Elektroniikasta eroon

HSY:n kierrätysautot lähtivät liikkeelle eilen, ja minä olin romuineni paikalla. Niin oli monta muutakin. En tiedä kuinka paljon ihmisiä lopulta oli, mutta sekä ongelmajätteen että elektroniikan keräyspisteille syntyi äkkiä pitkät jonot. Kullekin romutyypille on siis kuorma-auton lava, jonne tavara kerätään. Metallit ja elektroniikat lähinnä heitetään sinne HSY:n työntekijöiden valvovien silmien alla, mutta ongelmajätteet lajitellaan heidän toimestaan jo paikan päällä.

WP_000731

Vein autoille kassillisen romua. Kaksi pilalle mennyttä paistinpannua, loisteputkia ja energiansäästölamppuja. Suurin osa oli kuitenkin erilaista käytöstä poistettua tai rikkinäistä elektroniikkaa: latureita, johtoja, vanhoja laitteita ja sen sellaista. Olin säilyttänyt kaikkea tällaista yhdessä työpöydän laatikossa, ja jäljelle jäi enää puolet alkuperäisestä määrästä. Samanlaisia löytöjä olivat muutkin tehneet, sillä lava täyttyi puolessa tunnissa lähes kokonaan. Lavalle kannettiin vanhoja tietokoneita, televisioita, latureita ja ties mitä. Ongelmajäteautolle puolestaan kannettiin näköjään eniten paristoja, maaleja ja lamppuja. Mutta näin kuinka joku toi auton akunkin.

WP_000735

Autot kävivät tiistaina viidessä eri osoitteessa, eikä yksi lava riitä alkuunkaan. Työntekijät kertoivat, että pelkkää elektroniikkaromua kertyy yhden päivän aikana 2-3 kuorma-auton lavaa. Kun miettii miten monessa paikassa autot seuraavan kahden kuukauden aikana kiertävät määrä alkaa huimata. Puhumattakaan siitä, miten moni jättää autolle edes tulematta! Toisaalta kaikki puretaan ja kierrätetään, joten siinä mielessä tästä tuli hyvä mieli. Mutta jälleen alkoi hieman hirvittää, miten käsittämätön määrä materiaa maailmassa on.

Olen kuitenkin iloinen, että sain hyödynnettyä tämän mahtavan ilmaisen palvelun! Oli mukavaa saada nurkista raivattua jätettä ja turhia tavaroita pois, varsinkin kun tietää että ne kierrätetään ja tuhotaan asianmukaisesti. Suosittelen lämpimästi!