Ensin lähtee McDonalds

Olen raivannut lastenhuonetta, ja onnistunut poistamaan sieltä runsaasti muovikrääsää. Siis käytännössä sitä roinaa, mitä esimerkiksi hampurilaispaikoissa tyrkytetään lapsille. Ne ovat suuria aarteita noin tunnin, ja sen jälkeen unohtuvat. Kiero äiti voi sitten käydä heittelemässä roskiin unohdettua krääsää. Samoin olen karsinut jälleen niitä värityskirjoja ja askarteluvihkoja, jotka tuntuvat lisääntyvät yön aikana itsestään. Jonkin verran on siis poistettu suoranaista roskaa. Nyt pitäisi vielä käydä ”liian pienet” lelut läpi, esimerkiksi liian helppoja palapelejä on useita, ja ennustan joulupukin tuovan niitä lisää ensi viikolla.

Tämän lastenhuoneen tyhjennyksen myötä tämä projekti tulee päätökseen. Olen tyytyväinen että tulin tähän ruvenneeksi, koska syksyn aikana tuli kuntoon monta juttua, jotka ovat roikkuneet kuukausitolkulla. Kirjahylly on nyt paljon parempi kuin aiemmin. Työhuone on suorastaan hieno, laatikkopinot lattialta ovat kadonneet ja muutenkin huone on viihtyisämpi. Olen saanut paljon tarpeetonta tavaraa kodista ulos, ja monet sellaiset pienet sotkut on tullut siivottua projektin aikana.

Kiitos teille kaikille, jotka raivasitte myös tai olitte vain hengessä mukana! Oli kiva lukea teidän kaikkien kommentteja, sain niistä hyvää vertaistukea ja ideoitakin. Se, että projekti on nyt saatu päätökseen, ei missään nimessä tarkoita sitä että raivaus olisi nyt tullut valmiiksi. Tavaroiden vähentäminen on jatkuva prosessi, joka välillä on tehokkaampaa, välillä rauhallisempaa. Se tarkoittaa sitä, että vaikka tällainen aktiivinen raivaaminen nyt ainakin hetkeksi jää, aivan varmasti tulee jatkuvasti vastaan sellaista, mistä täytyy luopua.

Koko koti kuntoon: lastenhuoneen raivaus

Nyt näyttää siltä, että tämä on viimeinen pätkä tätä haastetta! Olen säästänyt lastenhuoneen tarkoituksella viimeiseksi. Joulu lähestyy ja se tarkoittaa sitä, että pian paketeista paljastuu taas uusia leluja ja muuta rompetta. Tätä varten lastenhuoneisiin on järkevää tehdä tilaa jo ennalta. Siksi painopiste on tällä kertaa nimenomaan karsimisessa.

Itse ajattelin käydä seuraavat tavararyhmät läpi:

  • Kirjat (kerätään hyllystä pois vauvakirjat ja muut sellaiset joita ei koskaan lueta)
  • Lelut (kaikki leikkimättömät, rikkinäiset ja ilmiselvä krääsä)
  • Vaatteet (päällisin puolin katsotaan läpi, ja poistetaan selvästi liian pienet)
  • Askartelutarvikkeet yms. (Poistetaan täyteen väritetyt kirjat ja lehdet, joissa on kaikki tehtävät tehty, karsitaan kaikki epämääräinen sälä)

Yritän todella saada tavaramäärää vähemmäksi. Osa menee suoraan roskiin, osa taas laitetaan talteen ja osan laitan pois väliaikaisesti. Ne voi sitten puolen vuoden päästä ottaa taas esiin ”uusina” leluina. Olisi ihanaa, jos lelujen määrä pysyisi aisoissa, mutta olen vähän luovuttanut. Niitä tulee lisää, vaikkei itse hankkisi ainuttakaan.

Luulen, että alan tehdä lelujen kanssa samoin kuin lastenvaatteiden. Kun isompi on kasvanut liian isoksi leikkimään niillä, kerään ne johonkin talteen odottamaan sitä, että pienempi tulee tarpeeksi isoksi. Sitten otan ne jälleen esiin. Muuten lelujen määrä meinaa ryöstäytyä käsistä, kun niitä on yhtäaikaa esillä tavallaan monta vuosikertaa.

Arvelen, etten ole tämän haasteen parissa yksin. Kuka lähtee mukaan? Ja millä tavalla olette saaneet lelujen määrän (ja samalla lastenhuoneen järjestyksen) pysymään hallinnassa?

Täydellinen ajoitus

Kuten viimeksi kerroin, siivosin allaskaapin muovikassivarastot. En tullut ottaneeksi kuvaa lähtötilanteesta, mutta ei siihen paljon mielikuvitusta tarvitse. Yksi laatikko, joka pursuu pusseja yli äyräidensä. Muovipusseja oli tippunut kaapin lattialle, sieltä niitä oli valunut jo kaapin taaksekin sinne putkien sekaan. Hyllylle oli tungettu irralleen pusseja, jotka eivät enää mahtuneet siihen laatikkoon. Tilannetta voisi lyhyesti kuvata sanoilla hirveä sotku.

Tämän hässäkän raivaamiseen meni puolisen tuntia. Tyhjenisin kaapin kaikista muovikasseista keskelle lattiaa. Sitten aloin lajitella ja järjestää. Olennaista oli saada isot pussit kieputettua mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, jotta ne eivät veisi enempää tilaa kuin välttämätöntä. Jaoin pussit kolmeen – isot kassit, pikkupussit ja uudelleen suljettavat. Otin käyttöön pari tyhjää muovirasiaa, jonne lajittelin pienemmät pussit. (Ennen raivausta käytössä oli vain tuo valkoinen Ikean laatikko.) Heitin roskiin repaleiset ja yhden niin ison ja hankalan, ettei sitä saanut järkevästi taiteltua.

Lopputulos näytti tältä:

IMG_3089

Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Keskiviikkona meille tuli keittiön takuukorjaaja, ja yllättäen hänellä olikin asiaa tiskipöydän alle. Eihän tuo hylly nyt miltään sisustuslehden huippusuoritukselta näytä, mutta oli kuulkaa kätevää, kun nosteli vain laatikot ulos hyllyltä, ja korjaajalla oli suora pääsy keittiön rakenteisiin. Päivää aikaisemmin olisi nolottanut, kun ensin olisi pitänyt onkia parikymmentä myttyistä muovikassia pois tieltä, ennen kuin altaan alla olisi edes nähnyt mitään.

Sinänsä tuollainen korjausmies on varmasti nähnyt uransa aika vaikka minkälaisia allaskaappeja, eikä hän luultavasti pidä mitään salaista exceliä Suomen Siisteimmistä Kaapeista. Mutta olihan se silti itselle mukavaa, kun sai tilanteen hoidettua niin tyylikkäästi. Saan selvästi kiksit tällaisesta hallinnan tunteesta. Joten totean nyt vain, että omalla kohdalla tämä haaste tuli juuri oikealla hetkellä!

Koko koti kuntoon: muovikassit ja pahvilaatikot

Edellinen viikko oli erittäin tehokas. Sain työhuonetta raivattua merkittävästi. Meiltä poistui iso kasa tavaraa, vein tarpeettomia vinttiin ja organisoin uudelleen kuutioittain tavaraa. Tämän seurauksena työhuoneen lattia näkyy jo, nuorison tuottamaa taidetta on arkistoitu runsaasti ja koko huoneen yleisilme on (lattian paljastumisen myötä) muuttunut todella erilaiseksi. Aion tällä viikolla vielä vaihtaa sinne verhot!

Työhuoneen raivaamisesta alkoi ketjureaktio, jonka seurauksena jäi vapaaksi monta erinäköistä laatikkoa.

IMG_3068-2

Tuolla noiden välissä lymyilee vielä yksi pienempi laatikko. Kun tiivistin tavaroita fiksummin ja karsin turhaa välistä, näitä ei enää tarvittukaan alkuperäisessä tarkoituksessa. Tästä sain idean, että yksi kotien laiminlyötyjä organisoinnin alueita on kaikenlaiseen säilyttämiseen tarkoitetut jutut. Vilkaisu tiskipöydän alla olevaan kaappiin paljasti, että muovipussikokoelmamme oli alkanut elää omaa elämäänsä, ja sillä oli selvästi tavoitteena valloittaa koko keittiö.

Tämän pitkän selostuksen kiteytys on tämä: viikon projektina on järjestää muovipussit, pahvilaatikot, korit ja muut säilytysesineet, jotka eivät ole juuri nyt aktiivisessa käytössä. Minulla on tapana säästellä kaikenlaisia laatikoita, usein ihan vain varmuuden vuoksi. Tämä harjoitus on hyvä myös siksi, että huomaan että välillä tulee säästellyksi aivan turhaa tavaraa. Onnistuin mm. jo luopumaan postin lähetyslaatikosta, jota olin säästellyt monta vuotta. Sille ei tullut käyttöä, joten päätin että saa mennä. Mikäli teillä on yhtään samaa taipumusta ihanien laatikoiden ja kaikkien mahdollisten muovipussien säilyttelyyn, lähtekään mukaan. Paitsi tietenkin jos ne ovat jo täydellisessä järjestyksessä…

Kevyempi olo

Ryntäilin eilen kaupungilla kuin hysteerinen orava, mutta lopputuloksena on, että nyt meillä on todellakin enemmän tilaa. (Ja kulutin varmaan siinä ohessa 500 kaloria, kannattaa ottaa liian tiukka aikataulu niin johan alkaa hiki virrata…) Ensin palautin lampun jonka ostimme viikko sitten, mutta jonka kiinnittäminen kattoon osoittautui valitettavasti mahdottomaksi. Tämä on tärkeä juttu, koska jos tuollaisia palautusjuttuja ei hoida heti, niillä on taipumus jääädä kokonaan hoitamatta. Nyt saatiin iso laatikko pois pyörimästä, ja vielä rahat takaisin tilille.

Sitten palautin remontista yli jääneen tapettirullan. Jälleen pieni tavara sinänsä, mutta juuri tällaisista pikkujutuista se työhuoneen kaaos on saanut alkunsa. Sitäpaitsi tästäkin sai rahaa takaisin lahjakortin muodossa. Se mahtuu lompakkoon, ja sillä voi ostaa vaikka jonkun joululahjan. Tapettirulla ei mahdu minnekään eikä yhdellä rullalla tee mitään.

Näiden jälkeen rynnistin toiselle puolelle kaupunkia, jossa minulla oli treffit nettikirppisostajan kanssa. Sain käsistäni tarpeettoman hoitolaukun tykötarpeineen, ja pari kymppiä rahaa lompakkoon. Viimeiseksi vein kaksi muovikassillista vaatetta sekä muutamia kirjoja Fidalle. Siellä ystävällinen ihminen otti kaikki vastaan, ei edes halunnut tarkistaa, mitä olin tuomassa. Kaikki vaatteet olivat kyllä käyttökelpoisia, puhtaita, ehjiä ja silitettyjä. Hyvällä omallatunnolla saatoin ne lahjoittaa. Kävin vielä kotimatkalla katsomassa erästä lastenvaatekirppistä, jonne aion viedä alkuvuodesta tavaraa.

Kotiin päästyäni kannoin vielä vintille pari laatikollista kirppisvaatteita odottamaan myyntihetkeä. En tykkää säilöä vintille myyntiä odottavia juttuja, koska pelkään niiden unohtuvan sinne. Päättelin kuitenkin, että koska ennen ensi vuotta niille ei tule tapahtumaan yhtään mitään (mukana on mm. paljon kesävaatteita), on fiksumpaa siirtää ne vintille, kuin säilytellä tilan tukkona työhuoneessa.

Nyt on jotenkin todella kevyt olo! Iso määrä tavaraa on kaikonnut kodistamme, ja se näkyy konkreettisena tilana lattioilla ja hyllyillä. Tätä roudaamista välttelee viimeiseen asti, koska se tuntuu niin työläältä. Sitten siihen rupeaa, ja se todella on juuri niin rasittavaa kuin etukäteen kuvitteli. Mutta etukäteen ei osaa kuvitella sitä keveyden tunnetta, mikä kaikesta on palkintona. Yritän pitää tämän jatkossa mielessä, kun seuraavan kerran ei ”jaksaisi” lähteä viemään tavaroita minnekään.

Koko koti kuntoon: romuhuoneesta työhuone

Tämän viikon haaste on jälleen sellainen, että se ei välttämättä kosketa kaikkia. Raivauksen kohteena on työhuone, vierashuone, varahuone tai mikä tahansa sellainen ”ylimääräinen” huone, jossa ei nukuta, syödä tai seurustella. Jos sellaista ei löydy, viikon voi käyttää kuten haluaa 🙂 Jos taas löytyy, tervetuloa kaveriksi raivausurakkaan!

Meillä on sellainen pikkiriikkinen työhuone. Alkuperäisiä piirustuksia katsellessa huomaa, että se on varmaan tarkoitettu kotiapulaisen asunnoksi, sillä se sijaitsee heti keittiön takana ja siihen on kuulunut oma pieni vessa. Nyt tällä kopperolla on useampi käyttötarkoitus. Siellä on työpöytä ja tykötarpeet kotona tehtäviä töitä varten sekä kierrätyshylly pahveja, pulloja, ongelmajätettä yms. varten. Siellä on myös silityslauta ja puhtaiden pyykkien odotustila, ja siellä säilytetään vieraspatjaa. Tämän lisäksi huoneeseen on varta vasten asennettu hyllyjä, jotta siellä voisi säilyttää kaikenlaista ylimääräistä tavaraa, jolle ei oikein löydy tilaa muualta. Voitte arvata, että tämä viimenen kategoria tuppaa aiheuttamaan pahimmat ongelmat.

Viime aikoina työhuoneesta oli tullut jonkinlainen kierrätyskeskus. Lattiaa tuskin näkyi lukuisten pahvilaatikoiden alta, joissa taas oli eri osoitteisiin meneviä vanhoja vaatteita. Osa säilytettäviä, osa kierrätettäviä, ja näitäkin useampia laatuja. Siis aivan kauhea hässäkkä. Tähän kun lisää sen, että aina ei vaatteita jaksanut laittaa laatikon sisälle asti, vaan niitä heitteli sinne kaikenlaisiin pinoihin, voitte kuvitella millainen kaaos huoneessa vallitsi. Lisätään soppaan vielä hieman sekalaisia papereita, remonttitarpeiden jämiä ja hirveä kerros pölyä, aletaan lähestyä todellisuutta.

Tämän kaaoksen kimmppun olen tällä viikolla käynyt. Ensimmäinen tavoite on saada lattia tyhjäksi laatikoista. Sen jälkeen sijoittaa kaikki paperit omille paikoilleen, ja lopuksi yleinen siivous. Aloitin eilen ja jatkan tänään heti kun saan tämän tekstin julkaistua. Lopputuloksena on toivottavasti väljä, jopa viihtyisä huone. Kohta lähden kaupungille, ja roudaan lukuisia tavaroita erinäisiin osoitteisiin joko kierrätykseen tai muuten. Ei nimittäin tulee tyhjää tilaa, jos jotain ei poistu konkreettisesti ovesta ulos! Ja kuten aiemmasta voitte päätellä, poistettavaa riittää…

Onko ketään muita mukana?

Kirjahyllyn ensimmäinen kierros

Viime viikolla pidin vähän taukoa Koko koti kuntoon -projektista, ja sain sen aikana kirjahyllyn raivattua. Täsmennetään tähän, että tällä kierroksella en vielä käynyt sisältöä kirja kirjalta läpi, senkin teen vielä joskus, mutta nyt oli tavoitteena sellainen kosmeettinen raivauskierros. Halusin hyllystä kaikki ylimääräiset tavarat pois ja yleisilmeen siistimmäksi.

Tein perinteiseen tyyliin niin, että tyhjensin kerralla hyllystä kaikki esineet, jotka eivät olleet kirjoja. Sen jälkeen siistin hyllyt. Tasasin kirjat hyllynreunaan, ja järjestelin niitä siinä samalla vähän. Noukin pois lainakirjat ja palautin ne omistajilleen. Löysin tässä yhteydessä myös muutaman sellaisen kirjan, jonka vien taloyhtiön kierrätyshyllyyn. Siellä olisi ollut myös suoraan divariin joutavia opuksia, mutta kuten sanottu, juuri nyt ei ollut aikaa alkaa niitä setvimään. Järjestelyn päälle vielä pyyhin pölyt hyllyjen reunoilta ja päältä.

Sen jälkeen kävin tavara kerrallaan läpi kaiken sen sälän, jonka hyllystä olin poistanut. Kaikille löytyi helposti oma paikka. Kuitit kuittilaatikkoon, valokuvat albumin väliin ja niin edelleen. Pieniä juttuja, mutta joiden vaikutus siisteyteen ja selkeyteen on merkittävä, silloin kun ne eivät ole omilla paikoillaan. Järjestelyn jälkeen hyllyyn jäi vain ne tavarat, jotka kuuluvatkin olla siellä.

Tämä oli sellainen nopea projekti, jossa aika pienellä vaivalla sai kivan lopputuloksen. Kun pääsin vauhtiin, heitin samalla vauhdilla pari vanhaa lehtien vuosikertaa pois toiselta hyllyltä. Sitten siirryin eteiseen ja raivasin sieltä pari tyhjää kenkälaatikkoa pois hyllyn päältä kuleksimasta. Minulle käy usein näin, että raivaaminen on itseään ruokkiva kierre. Kun yhdestä päästä aloittaa, siitä jatkaa muihin huoneisiin vähän huomaamatta. Raivatessa katse muuttuu sellaiseksi, että alkaa tarkastella vähän kaikkea kriittisellä silmällä. Se on hyödyllistä, sillä omille tavaroilleen sokeutuu helposti.

Koko koti kuntoon: vedetään henkeä

Kuten viime viikon päivitystahdista kenties arvasitte, tässä on ollut jotenkin vetämätön olo viime aikoina. Päätin etten puske tätä kodinraivausprojektia nyt väkisin eteenpäin, vaan käytän tämän viikon siihen että viimeistelen noita edellisiä loppuun. En siis koskenutkaan kirjahyllyyn viime viikolla, enkä kyllä mihinkään muuhunkaan raivaushommaan. Jotta hyvin edistynyt projekti ei kokisi täyttä mahalaskua ennen maaliviivaa, täytyy pitää pieni hengähdystauko.

Tässä on vähän muitakin juttuja kasaantunut. Paperityöt erityisesti odottavat. Laskuja maksettavana ja papereita arkistoitavana. Vakuutusyhtiön kanssa pitäisi asioida ja soittaa muutama puhelu. En tunne olevani kovin energisessä mielentilassa, mutta toisaalta tiedän, että asioiden hoitamisesta saa lisää energiaa. On vain se aloittamisen vaikeus.

Kirpputorimyynnistä puhuessani ihmettelin, miksi joku kelpaa ilmaiseksi mutta ei parilla eurolla. Valistuneet lukijat ehdottivat, että syy on siinä että ostajalla tai pikemminkin ottajalla on oma voitto mielessä. Tiedättekö mitä, olen todella ollut niin naivi, että tämä ei ole pälkähtänyt päähäni! Vaikka täysin loogista, sallittua ja markkinatalouden periaatteita noudattavaa toimintaahan se on. Ei vain ole tullut mieleenkään, että joku näkisi näissä vanhoissa purnukoissa myyntipotentiaalia, vaikka käyttöpotentiaalia niissä olisikin. Oma näkökulmani on ollut se, että jos ottaa jotain ilmaiseksi mutta ei ole valmis ottamaan samaa tavaraa pientä rahaa vastaan, on kyseessä esine, jota ei oikeasti tarvitse, ja joka muuttuu välittömästi roinaksi uudessakin kodissa. Siitä syystä olen tuota ilmiötä ihmetellyt.

Mutta ehkä se ei ole niin kaukaa haettua sittenkään. Olenhan esimerkiksi Danan podcasteja kuunnellessa oppinut, miten hän luiskahti tuohon ajattelutapaan niin syvälle, että lopulta heillä oli kokonainen huone täynnä vanhoja, kirppiksiltä ostettuja tavaroita, jotka Danan oli tarkoitus myydä isolla voitolla netissä. Joskus kuvio toimi, mutta läheskään aina ei, ja suurin ongelma oli se, ettei Danalla ollut todellista käsitystä esineiden arvosta. Joskus se 50 senttiä maksanut kapine ei todellakaan ollut sen arvokkaampi. Sitten niitä tavaroita alkoi kertyä ja kertyä ja lopulta käsissä olikin oikea ongelma.

Tuo rahan ja lahjoittamisen suhde ei ole ihan suoraviivainen. Esimerkiksi ystävälle on ihan valmis lahjoittamaan tavaroita, joista kuitenkin kirpputorilla pyytäisi hintaa. Toisaalta ystävätkään eivät aina halua ottaa tavaroita ilmaiseksi, vaan vaativat että saavat maksaa edes jonkun nimellisen korvauksen. Sitten on tavaroita, jotka näköjään menevät ilmaisena kuin kuumille kiville, vaikka ei uskoisi. Tänään mitä todennäköisimmin pääsen eroon luomiväripaletista, vaikka sitä on käytetty. En itse uskaltaisi ottaa käytettyä kosmetiikkaa vastaan vieraalta ihmiseltä, tutulta olen kyllä ottanut (kun tunnen ihmisen ja tiedän ettei hänellä esimerkiksi ole ollut silmätulehdusta). Tiedän itse, että tuo luomiväri on täysin kunnossa, mutta hämmästelen tuntemattomien ihmisten luottamusta minuun. Tajuan tätä kirjoittaessani että tuo kuulostaa siltä, kuin minulla olisi jotain synkkää salattavaa, mikä ei onneksi pidä paikkaansa… olen vain itse näköjään paljon epäluuloisempi.

Koko koti kuntoon: kirjat ja kirjahylly

Viime viikon komerohaaste on tuottanut tulosta. Olen saanut komeroon lisää tilaa, ja lisätilan olen käyttänyt siihen, että olen saanut työhuoneen lattialta tavaroita hyllyyn. Komeron parissa täytyy edelleen jatkaa, mutta siirryn silti tällä viikolla eteenpäin.

Tällä viikolla otetaan käsittelyyn kirjat ja kirjahyllyt. Sanon nyt heti kättelyssä, että en aio käydä jokaista kirjaa kriittisesti läpi, ja miettiä olisiko siitä aiheellista luopua vai ei. Ensimmäinen tavoite on raivata kirjahyllystä kaikki sinne kuulumattomat tavarat. Kirjahylly vetää maagisesti puoleensa kaikkea muutakin kuin kirjoja. Tuo sälä täytyy saada sieltä pois. Sen jälkeen silmäilen kirjat läpi, ja noukin joukosta ne ilmiselvät yksilöt, jotka eivät enää kuuluu ilahduttavien yksilöiden joukkoon. Tiedän, että minulla on myös lainakirjoja, jotka olisi hyvä palauttaa omistajilleen, joten palautan niistä mahdollisimman monta.

Te saatte tietysti tehdä kirjahyllyjenne kanssa mitä haluatte. Jos inspiraatio riittää aakkostamiseen ja pölyttämiseen niin, niin toimeksi vaan! Itselleni riittää tällä kertaa tällainen kevytversio. Sekin riittää siihen, että kirjahylly rupeaa näyttämään paremmalta. Huomatkaa myös, että useimmiten kirjoja on myös muualla kuin kirjahyllyssä. Meillä niitä on lisäksi ainakin keittiössä, lastenhuoneessa, työhuoneessa ja yöpöydillä. Siis toisin sanoen kaikissa kotimme huoneissa. Keittokirjat kävin läpi jo keittiön yhteydessä, mutta muut huoneet vaativat huomiota. Lastenhuoneessa aion raivata kirjoja vähän tarkemmin, sieltä riittää perinteistä raivattavaakin.

Kirjat eivät ole kotimme pahin ongelmakohta, koska suurin osa niistä on kuitenkin kirjahyllyssä. Mitenkä teillä? Onko kirjoja liikaa vai sopivasti? Kuka lähtee kanssani organisoimaan kirjoja?

Koko koti kuntoon: epämääräiset komerot

Viime viikon teemana oli lastenvaatteiden raivaaminen. Se sujui hyvin. Sain liian pienet pois, kävin seuraavan koon vaatteet läpi ja otin sieltä käyttöön sopivaksi muuttuneita. Järjestin laatikot siististi. Täydensin myös liian pieneksi jääneiden tilalle ihan uuttakin kaupasta. Kaikkiaan tämä oli hyvä ja järkevä projekti.

Tälle viikolle päätin ottaa taas vähän vaikeampaa haastetta. Meillä on sellainen komero, jossa säilytän siivoustarvikkeita, työkaluja, kukkaruukkuja ja kaikka muuta sekalaista. Komero on hirveän kätevä – valitettavasti niin kätevä että se on aina sotkussa. Sinne on nimittäin hirveän helppo tunkea ihan kaikki, mikä pitäisi laitta jonnekin, mutta ei ole tietoa minne. Lopputulos on, että taaemmat kerrokset hyllyillä ovat ihan ok, mutta kaikkien hyllyjen etureunat ovat ihan sekaisin.

Toisaalta makuuhuoneen senkistä on vapautunut tilaa, eikä sekään ole vieläkään täysin järjestyksessä. Tässä on varsinainen ketjureaktio: työhuoneessa on tavaroita lattialla, joiden paras paikka olisi komerossa. Esimerkiksi olkalaukku, johon mahtuu viikonloppureissun kamppeet. Sen looginen paikka olisi komerossa, mutta komerosta pitää ottaa jotain pois, jotta laukku mahtuu hyllylle. Luulen, että sieltä voisi siirtää senkkiin pienempää sälää, esimerkiksi lahjoja ja leluja.

Koska kaikilla ei ole samanlaista komeroa, tämän viikon haasteena on siivota ja raivata kodin epämääräisin säilytystila: siivouskaappi, tiskipöydän aluskaappi, eteisen romukaappi tai mikä se sitten onkaan. Mutta tunnistatte tilan varmasti: se on se paikka, jonne tungetaan tavaroita silloin kun niille ei muutakaan paikkaa löydy, sisältö on sekalainen eikä sotilaallinen järjestys ole mitenkään leimaava piirre. Jos taas komero löytyy, niin sitten sen kimppuun.

Tiedän, että tämä tulee taas olemaan vähän työläämpi projekti, mutta palkitseva. Ennakoin,  että suunnittelemani uudelleenjärjestely tulee järkeistämään tavaroiden säilyttelyä merkittävästi. Kuka muu rupeaa raivaamaan näitä kodin pimeitä nurkkia?