Kiitosta kuusifirmalle, vaikka puu oli huono

Haisevan joulukuusen tarina sai tänään yllättävän positiivisen päätöksen. Sähköpostiini oli tullut vastaus lähettämääni reklamaatioon. Siinä pahoiteltiin kovasti tapahtunutta, sekä todettiin, että kuusen hinta hyvitetään kokonaisuudessaan. Vaikka puu oli huono, firma kyllä otti hienosti vastuun itselleen. Siitä kiitos. Viestissä oli myös tarkempi selitys ilmiölle, jonka lainaan tähän alle:

”Olemme toimineet viljeltyjen 1.luokan tanskalaisten joulukuusien parissa pitkälti toistakymmentä vuotta ja joskus kuusille on voinut käydä kuvailemallanne tavalla pakkauspäivän sääolosuhteista johtuen. Kuuset ovat kaatohetkellä lepotilassa, jolloin ne pakataan verkkosukkiin ja lastataan lavoille päällekkäin kuljetusta varten. Jos pakkaushetkellä Tanskassa on hyvin sateista ja lämmintä, niin kuuset kärsivät silloin liiallisesta märkyydestä ja lämmöstä, jolloin kuusien laatu heikkenee ja neulaset voivat karista kuusta sisälle tuotaessa. Vastaavaa ilmiötä ei esiinny, kun runsaita vesisateita ei pakkaushetkellä ole.”

 

Siinä siis virallinen selitys. Vilkaisin kuusta roskakatoksessa tänään, ja se on käytännössä kalju. Noh, ensi vuonna taidamme ostaa suoraan suomalaisen kuusen, ei ole ainakaan sääongelmia.

Kirjastoauto rullaa

Eilisen postauksen kommenttiosastolla kehuttiin kirjastoja, ja sain innoituksen jatkaa samasta aiheesta. Helsingin kaupunginkirjasto on nimittäin mahtava laitos. Ei minulla kyllä ole pahaa sanottavaa mistään muustakaan kirjastosta, jossa olen asioinut niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Kirjasto on loistava laitos etenkin, jos tarkoituksena on karsia tai estää liikojen tavaroiden kertymistä.

Tykkään lukemisesta ja ostankin kirjoja monta kertaa vuodessa. Mutta olen tarkkana mitä kirjoja ostan, enkä juurikaan hanki kirjoja heräteostoksina. Sen sijaan kirjastoa käytän oikeastaan joka viikko. Tarkemmin sanottuna kirjastoautoa. Lähimpään kirjastoon ei olisi hirvittävän pitkä matka, mutta nykyisin vaivaudun harvoin paikalle, sillä kirjastoauto pysähtyy käytännöllisesti katsottuna lähes ulko-oven edessä. Systeemi toimii niin, että netin kautta varaan haluamani aineiston suoraan kirjastoautoon. Sitten vain käyn noutamassa sen kun ilmoitus tulee. Hyödynnän nettipalvelua myös lainoja uusiessa ja lopulta käyn palauttamassa kirjat takaisin autoon. Eikä kirjastoautossa tarvitse edes maksaa varausmaksua. Melkein koko prosessin voi hoitaa kotisohvalta käsin.

Viime aikoina olen lainannut myös elokuvia DVD:llä. Ainakin tähän saakka levyt ovat olleet hyvässä kunnossa. Kirjastoautosta – toisin kuin esim. Makuunista – myös löytää sellaisia elokuvia ja tv-sarjoja, joita haluan katsoa. Siis sellaisia vähän vanhempia tuotantoja ja tv-elokuvia.

Lapsen kanssa kirjastoauto on ihana, koska siellä ei tarvitse huolehtia siitä, että jälkikasvu pysyy hiirenhiljaa koko vierailun ajan. Ainakin meidän kirjastoautossa on panostettu nimenomaan lastenkirjoihin.  Autossa käykin paljon eri ikäisiä lapsia, eikä henkilökunta ole heistä moksiskaan. Päin vastoin – pienten lasten kirjat ovat lattian rajassa isoissa laareissa, joista taaperotkin ylettävät valikoimaan.

Tässä systeemissä on kaksi miinusta. Ensimmäinen on se, että kirjastoauto pysähtyy kerran viikossa vain puolen tunnin ajan. Kerran viikossa on sopiva tahti, mutta koska pysähdys on niin lyhyt, pitää olla tarkkana että ehtii paikalle ajoissa. Tosin kerran kun myöhästyin, ystävällinen henkilökunta otti palautettavat kirjat vastaan ikkunasta, vaikka bussi oli jo startannut, enkä joutunut maksamaan sakkoa. Toinen miinus on se, että kirjastossa seikkaileminen ei tietenkään ole mahdollista. Rakastan sitä hyllyjen välissä haahuilua ja löytöjen tekemistä, mutta toisaalta tässä elämänvaiheessa siihen olisi muutenkin todella vähän mahdollisuuksia. Ei minulla oikeasti siis ole mitään valittamista.

Mitä tähän voisi vielä sanoa? Käyttäkää kirjastoja, kirjastot ovat mahtavia paikkoja.

Korjausliike & lisää hehkutusta

Ensin yksi olennainen oikaisu: olen täällä hehkuttanyt Universal Stonea viime aikoina. Vasta tänään tajusin katsoa purkkia tarkemmin, ja mitä ihmettä – ei siinä lue Universal Stone! Siinä lukee Ecostar. Ilmeisesti kyse on kuitenkin käytännössä samasta aineesta. Vai onko? Onko teillä tietoa? Olen hiukan hämmentynyt, mutta hällä väliä, pääasia että tulee puhdasta.

Ja sitähän tulee. Sain päähäni testata, miten ”Universal Stone” eli siis Ecostar puhdistaisi messinkiä. Ja katsokaa tätä: 

Tuossa on kynnyslista, josta osa on käsitelty sienellä ja puhdistusaineella, ja toinen puoli on käsittelemätön. Arvatkaa kumpi on kumpi. Tummentuneet listat muuttuivat häikäiseviksi muutaman minuutin työllä. Ensin siis kostutetaan sieni, pyöritellään sitä puhdistusaineessa ja sitten hangataan kohdetta. Seurauksena on runsaasti siniharmaata vaahtoa, jonka pyyhin pois märällä mikrokuituliinalla. Lopuksi kuivataan talouspaperilla. Sanoisin, että lopputulos syntyi hyvin pienellä vaivalla.

Olipa aineen nimi mikä tahansa, ainakin se toimii. Olen muuten huomannut, että asia ei aina ole niin. Lähikaupassa ei ollut taikasientä, joten ostin sitten kilpailevan tuotteen. Ei toiminut yhtä hyvin kuin alkuperäinen. Tällä hetkellä tunnen oloni pöhköksi, sillä olen hehkuttanut täällä ihan väärää tuotetta. Jos siis tätä ennen puhun jossain Universal Stonesta, niin täsmennetään nyt vielä kerran, että käytössäni ollut tuote on Ecostar. Enkä pääse hetkeen testaamaan miten Universal toimisi, sillä Ecostar on todella riittoisaa ja purkki iso. Mutta ainakin intoilen siis jatkossa oikeasta tuotteesta.

EDIT: Kyse on siis tästä tuotteesta.

 

Marttojen ohjeet vs. Arkijärjen menetelmät

Luin jokunen aika sitten lehtijutun, jossa Martat ohjeistivat keraamisen lieden pesussa. Marttojen mukaan puhdistukseen riittää astianpesuaine ja mikrokuituliina. Mitään erikoisaineita ei tarvita. Arvostan Marttojen ohjeita kovasti, koska ne ovat yleensä varsin tervejärkisiä ja testattuja. Tällä kertaa kuitenkin epäilin tulisiko puhdasta, joten päätin testata asian.

Ostin aika pitkään milloin mitäkin keraamiselle tasolle tarkoitettua puhdistusainetta. Ne toimivat mielestäni kohtuullisesti, mutta eivät millään muotoa ”räjäyttäneet likaa pois”. Pesuvälineenä olin käyttänyt tavallista tiskirättiä tai talouspaperia. Näin jatkui, kunnes eräänä päivänä sain neronleimauksen ja rupesin pesemään lieden Universal Stonella. Johan rupesi tulemaan puhdasta! Piti siis testata Marttojen vinkit vastaan Arkijärjen omat konstit.

Liesi oli melko likainen. Sillä oli paljon pannulta räiskynyttä rasvaa, ja jonkin verran palaneita roiskeita. Edellisestä kunnon pesusta oli jo vierähtänyt aikaa useampi viikko. Yritin ottaa kuvia, mutta valitettavasti kännykän kameralla ei saanut kovin havainnollistavia, joten kuvamateriaali puuttuu. Lähtökohtana siis rehellisesti likainen liesi. Pesin toisen puolen normaalisti Universal Stonella, toisen puolen kimppuun kävin mikrokuituliinan ja Fairyn voimin. En liotellut pintaa kummallakaan puolella, vaan pesin kuten olisin normaalistikin tehnyt.

Mikrokuituliina tehosi paremmin kuin olisin odottanut, mutta ei vienyt kaikkea likaa. Pinnalla olevaan rasvaan se tehosi hyvin, mutta pinttyneempi lika ei irronnut. Kenties raivopäänä hinkkaamalla olisi loputkin saattaneet irrota, mutta Universal Stone pesi puhtaammaksi vähemmällä vaivalla. Tällä kertaa Marttojen ohje ei siis ollut ylivertainen. Ainakin selvästi likaisen liesitason Universal Stone puhdistaa tehokkaammin kuin Fairy ja mikrokuitu.

Siinä olen Marttojen kanssa samaa mieltä, että erilliset pesuaineet ovat turhia. Universal Stonea (kuten toki Fairyakin) voi käyttää monenmoisten pintojen puhdistamiseen. Jos sattuu olemaan reipas henkilö, joka pyyhkäisee lieden puhtaaksi jokaisen käytön jälkeen, Marttojen menetelmä on varmasti erinomainen. Samoin sitä voi kehua hellävaraiseksi, mutta yhtään likaisemman hellan kanssa saa tehdä aika paljon töitä. Jos taas kuuluu samaan sarjaan kuin minä, eikä jaksa niin systemaattisesti liettä pestä, niin Universal Stone on tehokkaampi.

Muita hyviä vinkkejä keraamisen lieden puhdistukseen?

Hyvää palvelua

Alkuun tiedote: olin aikeissa postata tänään kertomuksen siitä, kuinka onnistuu pesukoneen osto. Mutta toisin kävi. Kallis ja muka laadukas kone on kylppärissä, mutta siinä on vika eikä se toimi. Arvatkaa ottaako päähän? No todellakin, kiukuttaa kuin pientä eläintä. Palaan asiaan kun tilanne jotenkin selviää.

Sitä odotellessa haluan piristää itseäni kertomalla ilahduttavan tarinan hyvin hoidetusta reklamaatiosta. Tästä voisi useampikin toimija ottaa oppia. Ostin kesällä viinikaapin Helsingin Decanterista. Tilaustuote toimitettiin kotiin luvatussa aikataulussa. Kun kaappi oli purettu paketista, kävi ilmi että etupaneli repsotti hieman. Ei niin paljon, että siihen olisi hirveästi edes kiinnittänyt huomiota, mutta vähäsen kuitenkin. Nyt puhutaan siis millimetreistä. Toiminnallista vikaa kaapissa ei ollut, mutta mielestäni kyse oli kuitenkin virheestä. Kaikenlaista ehti tulla väliin, joten soitin liikkeeseen vasta noin kuukausi siitä, kun kaappi tuli meille. Juttelin asiallisen myyjän kanssa, ja lupasin lähettää kuvia ongelmasta. Lähetin kuvat sähköpostilla, ja sain samantien vastauksen. Sovittiin, että jätän laskun maksamatta siihen asti, että kaappi on tarkistettu. Korjaaja tulee katsomaan, mitä kaapille voisi tehdä, ja vaihdetaan jos ei voi korjata.

Oma-aloitteinen korjaaja ottikin itse yhteyttä edelleen saman päivän aikana. Tänään hän tuli katsomaan kaappia. Kävi ilmi, että WineQueen kaapit tehdään alusta loppuun Suomessa. Korjaaja totesi itse rakentaneensa meidän kaapin, joten hän todella tiesi, mistä kaapeissa on kyse. Reilun puolen tunnin jälkeen kaappi oli täysin kunnossa. Kaveri keräsi kamppeensa ja toivotteli hyvät päivänjatkot.

Mielestäni tämä oli erinomaista palvelua. Tietysti olisi ollut parasta, että kaappi olisi alunperinkin ollut kunnossa, mutta reklamaation hoidosta voin antaa täydet pisteet. Ongelma otettiin tosissaan, asiakkaan näkemystä ei missään vaiheessa kyseenalaistettu tai epäilty, toiminta oli esimerkillisen ripeää ja vika saatiin kaiken lisäksi korjattua melko helposti. Kun on jotenkin tottunut siihen, että asiakkaana saa välillä taistella oikeuksiensa puolesta, tällaista palvelua on ihana saada. Sekä kaappifirma että Decanter saivat paljon positiivista mainetta.