Kesän epäjärjestykselle herkistävä vaikutus

Käykö teille niin, että loman lähestyessä alkaa silmiin pistää kaikenlaisia organisoimiskohteita? Vähän samoin kuin joulun alla tulee siivoustarve, ja maaliskuun valossa ikkunat alkavat näyttää aivan hirveiltä? Tänä kesänä olen huomannut, että sellaiset säilytystilat, joihin en yleensä kiinnitä mitään erityisempää huomiota, ovet ruvenneet huutamaan huomiota.

Kyseessä on nimenomaan järjestämistarve, ei niinkään himo poistaa tavaroita. Niitä lastenvaatteita setviessäni innostuin järjestämään omat talvivaatteeni laatikkoon, ja vaihtamaan tilalle kesäiset hameet ja puserot. Samalla vauhdilla järjestin kuopuksen vaatevarastot, jotka mahtuvat kahteen vetolaatikkoon. Siirsin vaatteet alemmas laatikostossa, jotta lapsi ylettäisi itse valitsemaan vaatteensa. Kyllä Konmarissa on myös hyvät puolensa. Pystyviikkaus mahduttaa pieneen tilaan ison määrän vaatteita, ja lisäksi menetelmä on todella kätevä, koska laatikosta näkee yhdellä silmäyksellä sekä lapsi että aikuinen, mitä siellä on. Nautin tästä näystä:

Konmari toimii lastenvaatteiden viikkauksessa erinomaisesti.

Konmari-menetelmässä kaikki esineet pitäisi ottaa käteen ja keskittyä niihin yksittäin. Tämäkin on itse asiassa hyvä neuvo, kun organisoi perusteellisemmin jotain. Kun jokaista esinettä tarkastelee erikseen, pystyy ensinnäkin arvioimaan, onko sen paikka siellä mistä se on otettu. Toinen hyöty on se, että kun esimerkiksi vaatteen ottaa käteensä, sen kuntoa ja kokoa tulee tarkasteltua huomattavasti tarkemmin kuin yleisvilkaisulla. Liian pienet tulevat karsituksi ja korjausta vaativat kohdat paljastuvat. Perinteinen menetelmä, jossa jokin laatikko tyhjennetään kokonaan ja sitten kaikki järjestetään takaisin samalla turhia karsien, on sillä tavalla hyvä, että se käytännössä pakottaa koskettamaan jokaista tavaraa, ja samalla päättämään laittaako sen takaisin laatikkoon vai ei.

Juuri tätä menetelmää aion noudattaa lähipäivinä, sillä sormeni syyhyävät päästä seuraavien järjestämisprojektien kimppuun. Olen jo ottanut ennen-kuvat eräästä keittiön kaapista, joka on seuraavana vuorossa. Myös esikoisen vaatelaatikot odottavat sitä, että joku kävisi nekin kunnolla läpi – siis nimenomaan järjestysmielessä.  Eteisen naulakko, urheiluvaatelaatikko, keittiön vetolaatikot… keksin näitä vaikka kuinka. Tuollaisen pienen, rajatun tilan järjestäminen on ihanaa. Valmista katsellessa on sellainen olo, että maailma on siltä pieneltä osalta täydellisesti hallinnassa. Se on hyvä tunne.

Tuleeko kenellekään muulle näitä järjestämishimoja?

Tarjotin, vuoka ja mitä näitä nyt on

Minun on pitänyt pitkään esitellä erästä luovaa ratkaisua keittiössä. Säilytän moninaisia pulloja lieden vieressä: öljyjä, etikoita, suolaa, soijaa jne. Olen vuosien varrella kokeillut monia tapoja järjestää pullot siististi. Aluksi kokeilin korkealaitaista koria. Se oli yleisvaikutelmalta siisti, mutta pullot eivät pysyneet kunnolla pystyssä. Sen jälkeen käytössä oli vuosikausia iso pyöreä tarjotin. Tarjotin näytti tosi hienolta, samoin kaikki pullot sen päällä. Mutta jossain vaiheessa pyöreä muoto alkoi käydä hankalaksi, tuntui että laskutilaa menee sen takia hukkaan. Viimeinen tikki oli, kun puoliso hankki pienen kahvikoneen, jolle piti raivata paikka.

En halunnut laittaa öljyjä ja etikoita suoraan pöytätasolle. Pelkäsin että ne tekevät renkaita puupintaan, ja tosiaalta ”irrallaan” oleskelevat esineet näyttävät aina hiukan epäsiisteiltä. Tarjottimella kaikki näyttää hallitulta ja suunnitellulta. Valitettavasti sopivaa tarjotinta ei kotoa löytynyt. Sen sijaan löytyi matala uunivuoka.

img_0561

Olen kerran saanut vuoan kylkiäisenä. Se on jotain Arabian sarjaa, ehkä Kokoa tai 24h:ta tai Teemaa. Matala laita on mielestäni ollut epäkäytännöllinen. Olen muistaakseni kerran tehnyt jälkiruokaa tässä vuoassa. Muuten se on ollut kaapissa ja lähinnä tiellä, mutta en ole heittänyt poiskaan – lähes käyttämätön vuoka pinon alimmaisena ei ole vienyt niin paljon tilaa, että olisi kannattanut ruveta näkemään vaivaa sen poistamiseksi.

Tarjottimen puutteessa vuoka sai uuden elämän. Nyt se palvelee pullojen alustana ja pärjää hommassa mielestäni aivan kelvollisesti. Luulisin, ettei satunnainen ohikulkija edes tajua, että kyseessä on uunivuoka eikä tarjotin. Tuo aiemmin yhdentekevä astia on ruvennut ilahduttamaan minua! Mitenkäs kunnon marittajat suhtautuvat tähän? Jos olisin ottanut vuoan laatikosta ja kysellyt itseltäni, ilahduttaako se minua, olisin vastannut ei. Sitten se olisi pitänyt sääntöjen mukaan poistaa. Mutta nyt sama astia on muuttunut jos ei suorastaan korvaamattomaksi, niin ainakin tosi käteväksi. Ei missään nimessä poistettavaksi.

Onko joku muu ”väärinkäyttänyt” astioitaan yhtä menestyksellä?

Roskien lajittelusta kokemuksia?

Meidän roskiskaappi siinä tiskipöydän alla muuttui viikonloppuna täydelliseksi. Sen jälkeen kun olen ruvennut lajittelemaan muoviroskat erilleen, olen kohdannut hankaluuksia. Kaapissa ei nimittäin oikein riittänyt paikkoja kaikille. Siellä oli isoin astia muoville, yksi pieni biojätteelle ja toinen pieni lasille ja metallille. Sitten tarvittiin vielä sekajäte, mutta sille ei ollut paikkaa.

Keräsin sekajätettä ensin pieniin paperikasseihin, jotka pysyivät itsekseen pystyssä. Systeemi ei kuitenkaan ollut kovin kätevä, eikä niitä pussejakaan ollut loputtomasti. Muovikassi irrallaan ei toimi, kuten varmaan voitte arvata. Sitten muistelin, että meillä saattaisi olla vintillä yksi ylimääräinen roska-astia. Löysin sen ja olin riemuissani. Samalla ihmettelin, mistähän se oli meille joutunut… mutta samapa tuo. Pahaksi onneksi tämä astia oli liian iso. Vaikka kääntelin astioita millä tavoilla, ne eivät kerta kaikkiaan suostuneet mahtumaan. Hyvä idea ei siis toiminut. Mutta sitten löytyi yllättävä ratkaisu. Olin eräänä päivänä mummilla kylässä. Laitoin jotain roskikseen, ja tajusin että hänellä oli kaksi sievää pientä roska-astiaa, ja lisäksi jäi vielä ylimääräistä tilaakin. Seuraavalla kerralla otin oman ylimääräisen astian mukaan. Se mahtui mummin kaappiin loistavasti, vaihdoin siis yhden pienen astian häneltä omaan vähän isompaan. Nyt meillä on neljä jäteastiaa, jotka mahtuvat nätisti niille varattuun tilaan.

Tämä johti pohdiskelemaan, millaisia lajittelusuorituksia kansalaisilta nykyisin odotetaan. Meillä on siis neljässä astiassa viisi eri jätelajia: muovi, sekajäte, biojäte, metallit ja lasi. Siivouskaapissa on paperikassi, jonne keräyspaperi kerätään. Työhuoneessa puolestaan on sellainen Ikean neljän laatikon hylly (olisiko merkiltän Lack? Niitä joita on kaikilla), jonne kerätään palautuspullot, kartonki, ongelmajätteet ja elektroniikkaromu. Tämä tekee yhteensä 10 erilaista jaetta. Se on aikamoinen määrä. Noista lajikkeista kuusi voi viedä takapihan roskiskatokseen. Neljä muuta täytyy toimittaa kodin ulkopuolelle: pullot kauppaan, patterit vien yleensä läheiseen sähköliikkeeseen, ongelma- ja elektroniikkaromut olen palauttanut kerran vuodessa, kun HSY:n keräysautot kiertävä keväisin.

Roskien lajittelu on hyvä asia. Mutta yleisesti ottaen asuntojen roskia varten varatut tilat ovat auttamattoman pienet. Meillä tämä toimii työhuoneen ansiosta, mutta kun mietin edellisiä asuntoja, esimerkiksi sitä opiskeluaikojen yksiötä tai sitä seurannutta vuokrakaksiota, niin eihän niissä ollut mitään mahdollisuutta lajitella juuri mitään. Luulen, että moni periaatteessa motivoitunut jättää lajittelematta, koska asunto ei anna siihen kunnolla mahdollisuutta.

Epäilen, että jälleen kerran en ole ainoa joka tätä asiaa tuskailee. Aihe kiinnostaa myös kirjani kannalta. Haluaisinkin kuulla teidän kokemuksia tästä aiheesta! Miten teillä on ratkaistu tämä asia? Millaisia ongelmia lajittelu tuonut arkeen? Ja etenkin parannusehdotuksia. Miten asuntoja pitäisi parantaa, jätteiden keräystä muuttaa tai mitä tahansa luovia ideoita, joiden avulla tämä homma saataisiin toimivammaksi!

Mitä minä sitten teen?

Jos edellisessä kirjoitin siitä, mitä jätän tekemättä, tässä seuraavassa katsaus siihen, mitä minä sitten teen. En tietenkään ole lopettanut kodinhoitoa tykkänään. On asioita, joista ei kannata luopua. Tärkein niistä on rakas tiskikonerutiinini. Illalla kone päälle, aamulla tyhjät kaappiin, ja sitten konetta täytellään koko päivä. Illalla pestän taas ja sama uudestaan. Tämä yksinkertainen systeemi takaa edes jonkinlaisen järjestyksen keittiössä. On ihan sama, vaikka kello oli 23 kun huomaan, että tiskikone ei vielä ole päällä. Sitten vaan pikaohjelma pyörimään. Tärkeintä on, ettei keittiö pääse kaaoksen valtaan.

Keittiöjuttuihin liittyy myös ruokien suunnittelu. Tajusin että se on tärkeämpää kuin koskaan, jotta ruokien kanssa ei tarvitse joka päivä tuskailla. Eilen kulkiessani ison ruokakaupan ohi, ostin jauhelihaa, tuoretta kalaa ja vielä kanasuikaleita. Luulisin, että niillä saadaan tämä viikko selvittyä. Päivitän viikon ruokalistan pikapuoliin. Viime viikko meni suunnitelman mukaan, ja se helpotti kyllä elämää.

Pyykkiäkin on pestävä ja hieman tulee raivattuakin. Ensinnäkin kyse on välttämättömyydestä: likaisia vaatteita kertyy vaikka pesuvälejä pidentäisi. Toiseksi lastenhuone muuttui eilen kertaheitolla, kun erilliset sängyt vaihtuivat kerrossängyksi. Sain onneksi molempien vanhat vuoteet hienosti kierrätettyä eteenpäin, joten emme ole monen sängyn loukussa. Mutta lastenhuoneen järjestys menee uusiksi, koska nyt sinne mahtuu uusi leluhylly, joka puolestaan vapauttaa lattiaa ja pöytäpintaa leluista. Samoin sängyn alla on säilytystilaa, jonne aion muuttaa kuopuksen vaatevaraston. Tämä vaatii toimenpiteitä lähitulevaisuudessa, varmaan oma postauskin tulossa.

Olen kuitenkin todennut, että lyhyet järjestely- ja raivaus purskaukset ovat hyvä keino lepuuttaa aivoja kirjoittamisen lomassa. Loputtoman pitkään en jaksa keskittyä, joten kun teksti alkaa tökkiä on kiva verrytellä jalkoja ja päätä laittamalla pieni osa kotia kuntoon. Tämän seurauksena meillä on nykyisin pystyynviikattu pakastin. Tajusin, että pakastimen vetolaatikkoon kannattaa myös laittaa tilanjakajia, jotka pitävät ruuat erillään. Niihin saa myös esim. pienemmät vihannespussit pystyyn, eivätkä jätskipuikot seilaa kaiken keskellä irrallaan. Kannattaa kokeilla. Itse käytin muovirasioita, jotka olivat tulleet esim. nektariinien mukana.

Täysin pellossa ei siis elellä, vaikka paljosta olenkin nyt väliaikaisesti luopunut. Kirjakin edistyy hiljalleen. Tänään minusta otetaan kuvat kustantajan katalogia ja nettisivuja varten. Julkaisu lähestyy askel askeleelta! Tuntuu huimalta!

Koko koti kuntoon myös tänä vuonna!

Tättärää, nyt se alkaa! Viime vuonna aloitin projektin vasta noin viikkoa myöhemmin, mutta en jaksa enää odotella joten nyt lähtee.

Uusi lukijoille selvennykseksi: Koko koti kuntoon on kodinraivausprojekti, jossa käydään läpi koko huusholli raivaten ja siivoten. Tavoitteena on, että jouluun mennessä on niin siistiä, että hyasintin voi tyrkätä komeron hyllylle ja istua siellä järjestyksestä nauttien kaikki joulunpyhät. Tämä siis juontaa juurensa Marttojen (sinänsä erinomaiseen neuvoon) siivota komero jos aikoo viettää joulunsa siellä. Minun lähtökohtani on, että jos aloittaa elokuussa, jouluun mennessä tulee valmista. Viime vuoden projektin tekstit löytyvät hakusanalla Koko koti kuntoon. Osittain tämä menee viime vuoden kanssa päällekäin, mutta en aio noudattaa täsmälleen samaa järjestystä. Ideana on, että minä kirjoitan täällä aina alkuviikosta, mitä aion itse raivata tai siivota, ja kaikki jotka ovat haasteessa mukana voivat kommenteissa kertoa miten kotona meni.

Olen viime vuonna aloittanut ruokakaapista ja arvatkaa mitä! Tänä vuonna sama homma. Koko koti kuntoon lähtee liikkeelle ruokien raivauksesta. Olen hylly kerrallaan tyhjentänyt ruokatarvikkeet pois, imuroinut muruset ja pyyhkinyt tahrat, ja palauttanut kaiken takaisin. Tänä vuonna on todella hyvä tilanne, koska mitään ei tarvinnut heittää pilaantuneena pois. Mutta jos törmäät niin vanhaan ruokaan ettei sitä voi käyttää, heitä menemään. Huomaa kuitenkin, että monet kuiva-aineet kuten pastat, riisit jne. säilyvät kyllä yli parasta ennen -päiväyksen. Itse kiinnitin huomiota siihen, että kaapissa oli muutamia sellaisia ruokia joiden päiväys alkaa lähestyä. Ne täytyy laittaa ruokalistalle, kun alan suunnitella syksyn ruokia.

Järjestin kuivaruuat myös vähän uudella tavalla. Laitoin kaikki hiilihydraatit yhdelle hyllylle ja säilykkeet yms. omalleen. Pieni muutos mutta sai aikaan järkevämmän logiikan mielestäni. Olen kuivat aineet jo järjestänyt, mutta jääkaappi ja pakastin ovat vielä tekemättä. Kun olen nekin saanut valmiiksi, on vuorossa ruokalistojen suunnittelu. Yritän JÄLLEEN ryhdistäytyä suunnittelun suhteen, mutta sitä on turha tehdä ennen kuin on selkeä käsitys siitä, mitä ruokia pitää ensimmäisenä tehdä kaapeista pois. Kirjoitan suunnittelusta ensi viikolla lisää, kunhan saan jääkaappi-pakastimen inventoitua.

Sanoisin, että ruokajätteen syntymisen suhteen on vuoden aikana tapahtunut kehitystä. Silti lomalla pääsi ote luiskahtamaan, ja kun välillä oltiin kotona ja välillä poissa, jääkaappiin jäi välillä pilaantumaan ruokaa. Siitä on asianmukainen huono omatunto, mutta uskon että arkirutiinien myötä tilanne paranee jälleen. Olen silti huomannut, että ruokakaappien selkeä järjestys on yksi avainasioista ruokajätteen vähentämiseksi. Ydin on siinä, että pitää nähdä, mitä kaapeissa on. Jos ei näe, ei tiedä eikä muista. Kun ei tiedä eikä muista, ostaa uutena sellaista mitä oli jo ja unohtaa takariviin tuotteita pilaantumaan. Kun huomaan taas pilanneensa jotain unohtamalla, motivaatio laskee. Niinpä järjestys jääkaapissa ja kuivaruokakaapeissa on tärkeää.

No niin! Onko ketää muita lähdössä tähän raivausprojektiin mukaan?

Muruttomat laatikot

Alkukesästä tuijottelin likaisia astialaatikoita keittiössä, mutta en tarttunut toimeen koska oli parempaakin tekemistä. Nyt kun ei enää tarvitse lomailla, aloin kuurata niitä heti aamusta. Meillä on siis keittiössä neljä vetolaatikkoa, joissa on oikeastaan kaikki arkiset käyttöastiat: lasit, lautaset, aterimet, pienemmät kulhot, muovirasiat ja paistovuokat. Laatikoiden yläpuolella on työtaso, jossa leikataan ja pilkotaan ja käytännössä tehdään kaikki sellaiset työvaiheet, joissa ei tarvitse vettä tai liettä. Tästä johtuen laatikot likaantuvat käytössä. Niihin putoilee murusia ja roiskuu nesteitä. Pahin on aterinten laatikko, joka on ylimmäisenä ja varmaankin avataan tiheimmin.

Tyhjensin laatikko kerrallaan astiat ulos, imuroin muruset ja sen jälkeen pyyhin laatikoiden pohjat puhtaiksi. Pidän pohjalla sellaista ”kumimattoa”, siis sitä Ikeasta saatavaa läpinäkyvää paksua muovia, joka estää astioiden liukumisen ja toimii pehmusteena. Otin ne pois ja pesin tiskialtaassa. Sitten järjestin kaikki siististi takaisin ja muutin tarvittaessa järjestystä fiksummaksi. Pidin myös jatkuvasti silmät auki, oliko jotakin poistettavaa.

Lopputulos oli, että kolme vanhaa pyöreää muovipurkkia lähti pois. En ole vielä ihan varma, heittäisinkö suoraan roskiin, vai keksinkö niille käyttöä jossakin säilytystarkoituksessa. Pyöreä rasia on epäkätevä, mutta tarkistan löytyykö jotain tilpehööriä, joka pitäisi saada purkkiin. Jos sellaista ei syksyn aikana tule vastaan, viskaan nuo menemään. Näiden lisäksi heitin metallinkeräykseen sellaisen ihmeellisen pikkuesineen, jolle ei koskaan ole ollut mitään käyttöä. IMG_0205

Käsittääkseni tuossa voisi uittaa yrttejä jossain liemessä ja sitten nostaa ne sieltä pois. Materiaali tuntui alumiinilta. Mielestäni raivattavaa oli yllättävän vähän. Huomasin kyllä, että meillä on näköjään peräti kaksi kappaletta kolmipiikkistä ”haarukkaa”, joista toinen lienee tarkoitettu perunoiden noukkimiseen kattilasta ja toinen ehkä kalan fileoimiseen. Kumpaakaan ei ole muistikuvieni mukaan koskaan käytetty, joten noistakin voisi luopua. Toisaalta kun ne eivät aiheuta minkäänlaista haittaakaan olemassaolollaan, niin suurempi vaiva olisi hankkiutua niistä eroon. Tai kenties otan ne vielä käyttöön.

IMG_0204

Tämä laatikko menee helpoimmin sotkuun, mutta ainakin vähän aikaa sekin näyttää hienolta. Takana pakasterasiat, edessä vasemmalla salaattilinko ja oikealla erilaisia muovirasioita joita olen säästänyt sekalaista käyttöä varten. Salaattilinko on hankala säilytettävä, ja se on seilannut missä milloinkin ja yleensä aina tiellä. Mutta kun raivasin nuo pyöreät purkit pois, palautin pari lainattua ja nostin sen tuolla lailla pystyyn (kiitos Konmari), sille löytyikin hyvä paikka tästä laatikosta. Oikealla olevia jugurtti- ja hedelmäpurkkeja taas käytän ruokien säilyttämiseen ja jääkaapin järjestämiseen. Olen huomannut, että muutama kannattaa aina olla varastossa varmuuden vuoksi.

Tuli muuten hyvä fiilis kun sain tämän homman tehtyä! Se on ollut tehtävälistalla jo kohta pari kuukautta. En edes muista edellistä kertaa, joten seuraavakaan tuskin on lähitulevaisuudessa. Palataan asiaan joskus ensi kesänä…

Suursiivouksen tarpeessa

Tuossa aiemmin keväällä puhuin siitä, miten kaappien pesu alkaa kummasti houkutella, kun tehtävänä olisi oikeitakin töitä. Jätin silloin tarttumatta toimeen, mutta nyt ne samat kaapit ja laatikot ovat alkaneet näyttää todella sotkuisilta. Siis ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa tietenkään. Ei niin, että aterinlaatikkoon olisi kaatunut kattilallinen tomaattikeittoa. Kaikki on myös kutakuinkin järjestyksessä, tiedän missä mitäkin on ja löydän sen sieltä mistä pitääkin.

Mutta sellainen tietty nuhjuisuus on alkanut ärsyttää. Murusia joka paikassa, harvemmin käytettyjen astioiden hyllyillä on pölyä, järjestystä voisi vähän parantaa, yksittäisiä tahroja siellä ja täällä. Nuo pikkujutut pistävät silmään. Voin kyllä ihan hyvin elää noiden kanssa, muistutuan itselleni päivittäin, että varmaan 90% kodeista näyttää juuri samanlaiselta. Mutta pieni osa minusta haluaisi katsella täydellisyyttä.

Mikä siis estää tarttumasta toimeen? No ainakin loma. En periaatteesta siivoa lomalla. Olen varma siitä, että silloin on parempaakin tekemistä. Mikä pitääkin täysin paikkansa koska oikeastaan teen myös töitä, en palkkatyötä mutta sellaista omaa projektia, josta olen tosi innostunut ja josta hyvällä tuurilla ehkä vielä tulee palkkatyökin. Joten käytän luppohetket mieluummin oman projektin miettimiseen kuin astiakaapin kiillotukseen. Mutta pieni ongelma tässä on, koska oikeastaan kyllä haluaisin kiiltävät kaapit myös.

Päätin ratkaista tämän asian niin, että aloitan syyskuun alussa. Sitten otan käsittelyyn yhden hyllyn tai laatikon per päivä. Yhden sellaisen perusteelliseen siivoamiseen menee arvioni mukaan keskimäärin 15-20 minuuttia. Tästä seuraa se, että jos tekisin kaikki kerralla, projektiin menisi kokonainen päivä. Mutta vartti päivässä ei ole liikaa, vaikka olisi muutakin tekemistä. Tällä lailla saan sekä kiiltävän keittiön, eikä kuitenkaan tunnu siltä, ettei minulla ole parempaa tekemistä kuin jynssätä hyllyjä.

Ehkä aloitan tämän syksyllä uuden Koko koti kuntoon -projektin myötä. Olisiko kiinnostusta? Haasteet ovatkin olleet viime aikoina harvassa.

Kiireen aiheuttama tarkkanäköisyys

Oletteko huomanneet sellaista, että jos on kovasti jotain tärkeää tekemistä, alkaa yhtäkkiä kiinnittää huomiota ihmeellisiin yksityikohtiin? Minulle käy aina niin. Jos on joku projekti, joka on ehdottoman pakko saada tehtyä johonkin päivään mennessä, alan siinä sivussa huomioida kaikenlaisia epäkohtia kodissamme. Olen tällä viikolla tullut siihen tulokseen, että keittiön laatikot olisi aivan välttämätöntä tyhjentää ja pestä, suorastaan syväpuhdistaa. Aterinlokerikko on aivan hirveä, kaikki kolot ovat täynnä murusia ja muuta roskaa. Kattilalaatikon pohjalla on tahroja. Kaappien ovet pitäisi jynssätä. Astioiden järjestyskään ei ole optimaalinen.

Luulen, että tuo on joku sellainen aivojen yritys päästä tekemästä sitä mitä pitäisi. Tuollainen siivoustyö on sellaista, mikä ei juuri ajatustoimintaa vaadi. Hyvin rentouttavaa siis, ja sikäli stressaavina aikoina houkuttelevaa. En silti rupea jynssäämään ennen kuin muut työt on tehty.

Asia jossa taas kiire aiheuttaa sokeutta, on minun kohdallani jääkaappi. Koko alkuvuoden olen suoriutunut ruokajätteen vähentämisestä aika hyvin. Jotain pientä välillä syntyy, mutta en ole pitkiin aikoihin joutunut heittämään varsinaisia ruoantähteitä roskiin. Viime viikonloppuna havahduin siihen, että vihanneslaatikko ei enää sisältänytkään sitä mitä luulin, vaan käyttökelvottomaksi menneitä kasviksia. Kasvikset on se heikko kohta muutenkin. Jos laariin jää yksi yksinäinen punajuuri, niin arvaahan sen, mitä sille käy. Huonosti. Nyt oli vain käynyt huonosti aika monelle muullekin. Hävetti kyllä kantaa niitä biojätteeseen. Näköjään  käy helposti niin, että jos mielessä pyörii muita asioita, ruokasuunnittelu jää tekemättä. Tässä on kyllä taas ryhdistäytymisen paikka.

Yhdelle siivousurakalle annoin periksi tällä viikolla. Lakaisin parvekkeen lattian. Se kuulostaa yksinkertaiselta mutta on oikeasti inhottava ja vaivalloinen homma. Lattian puurallit pitää nostaa yksi kerrallaan pystyyn ja sen jälkeen niiden alta lakaistaan kaikki vuoden aikana kertynyt kuona. Rallit ovat painavia ja tänä vuonna todella likaisia, noen ja siitepölyn peittämiä. Ennen kuin kaikki on saatu ylös, täytyy siirrellä tavaroita syrjään, mm. iso säilytyslaatikko ja painava ruukku. Tavallaan tämän voisi jättää tekemättä, koska eihän se tauhka näy sieltä ritilöiden alta mihinkään. Mutta jos lattiaa ei kerran vuodessa lakaise, siellä tosiaan alkaa helposti elää ötökkäyhteiskunta jos toinenkin, eikä se ole kiva ajatus.

Tulipahan kuitenkin tehtyä. Pesin myös parvekkeen laidat, jotka meidän tapauksessa ovat maalattua peltiä. Mietin pitkään, mikä pesuaine olisi tarkoitukseen paras, ja päädyin lopulta laminaatti- ym. lattioiden pesuaineeseen. Se irrottikin likaa hyvin. Viimeinen vaihe – joka on vielä tekemättä – on puurallien peseminen päältäpäin. Parvekkeella ei voi tällä hetkellä kävellä paljain jaloin ilman että jalkapohjat muuttuvat mustiksi. Pesu vain täytyy ajoittaa niin, etteivät ohikulkijat saa likavettä niskaansa. Se on sotkuista puuhaa, josta yritän tällä kertaa selvitä varsiharjalla. Tähän asti olen jynssännyt juuriharjalla mutta katsotaan tulisiko riittävän puhdasta vähän fuskaamalla.

Oletteko huomanneet, että sotkut pistävät silmään pahiten juuri silloin kun ei oikeastaan ehtisi siivota?

Jääkaappi järjestäytyy uudelleen

Kuten tiedätte, olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että jääkaapissa pitää olla järjestys. Erityisen tärkeää se on silloin, kun kaappi on täynnä. Mitä enemmän tavaraa, sitä huonompi näkyvyys. Jos siihen lisää sen, että eri ruoka-aineita voi olla millä hyllyllä tahansa, ainakin meillä riski ruoan pilaantumiseen kasvaa merkittävästi. Jos taas voin olla varma siitä, että kaikki jugurtit ovat vierekkäin, kaikki jämäruuat yhdellä hyllyllä ja niin edelleen, näen myös kerralla mitä meillä on ja mitä puuttuu.

Välillä järjestystä on ollut hieman hankala pitää. Etenkin juusto- ja leikkelepaketit ovat seilanneet hyllyllä miten sattuu. Onneksi tähänkin ongelmaan joku minua fiksumpi oli jo keksinyt ratkaisun. Olen taas käynyt hakemassa inspiraatiota Paikka kaikelle -blogista, jossa sattui sama aihe tulemaan esiin muutama viikko sitten. Ilanan tekstissä puhuttiin ensisijaisesti ruokahävikin minimoimisesta, mutta kiinnitin huomioni ihan muuhun. Sain järisyttävän ahaa-elämyksen, joskin samaan aikaan voin vain ihmetellä, miten kaavoihin kangistunut sitä voikaan olla. Jääkaapissakin voi olla koreja. Niin yksinkertaista se on. Kuten Ilanallekin sanoin, MIKSI en ole tajunnut tätä aiemmin?

Meidän jääkaappi ei tietenkään pääse ammattijärjestäjän kaapin tasolle, mutta otin heti tuon nerokkaan idean käyttöön.

IMG_3793

Tässä lopputulos. Minulla on tapana säästää noita hedelmien mukana joskus tulevia muovilaatikoita, koska ne ovat hyviä monenlaisten pikkutavaroiden säilyttämiseen. Niissä voi myös säilyttää juustoja jääkaapissa. Huomatkaa myös konmari-tekniikka, jossa kaikki on sijoitettu pystyyn. Kuka sanoo ettei jääkaappiaan voi kondoilla? Uskoisin, että tästä tekniikasta on hyötyä yhtä paljon pienten kuin isojenkin kaappien kohdalla. Pienessä tila tulee tehokkaammin käytetyksi, isossa taas pienet ruokapakkaukset eivät pääse hukkumaan muiden ruokien sekaan.

Tässäpä tekniikka, josta en enää luovu. Jossain vaiheessa kun sopiva rasia tulee vastaan, vaihdan tuon pyöreämuotoisen purkin kulmikkaaseen, koska se on tilankäytön suhteen järkevämpi valinta. Että voi pienet asiat tehdä ihmisen tyytyväiseksi! Jääkaapin juustokaaos on ikuisesti takanapäin. Kiitos Ilanalle tästä vinkistä! Jos jollakulla on kotona sama ongelma kuin minulla aiemmin, eli helposti sotkuun pyrkivä jääkaappi, kokeilkaa tätä. Ei taatusti ainakaan pahenna tilannetta.

Lähtöpisteessä

Kun aloitin Koko koti kuntoon -projektin, siivosin ensimmäisenä jääkaapin ja muut ruokakaapit. Voin kertoa, että jääkaapin järjestys ei pysynyt täydellisenä koko syksyä. Tänään raivasin kaapin uudelleen. Tämä on olennainen jouluvalmistelu. Silloin nimittäin jääkaappi on yleensä muutaman päivän ajan täpösen täynnä, joten on turha säilytellä siellä ylimääräisiä jämäruokia. Inventaario on muutenkin paikallaan tässä vaiheessa, kun kaupat ovat vielä pari päivää auki ja täydennyksiä voi tehdä.

Meidän jääkaapissa oli hyllyille ilmaantunut myös erinäistä tahraa ja läiskää, joten pyyhin pinnat puhtaiksi. En tyhjentänyt kaappia kokonaan, mutta otin osan tavaroista hetkeksi ulos sisällön selvittelyä ja hyllyjen puhdistusta varten. Nyt kaappi on taas ojennuksessa: alimmassa laatikossa on vihannekset ja juurekset, alimmalla hyllyllä valmiit ruuat ja jämät sekä kananmunat, seuraavalla leivänpäälliset ja säilykkeet, toiseksi ylimmällä jugurtit, viilit ym maitotuotteet ja ylimmällä juomat ml. avaamattomat maitotölkit. Tämä järjestys hyödyntää jääkaapin lämpötilaeroja siten, että pilaantuvat eli valmiit ruuat ovat kylmimmässä ja juomat ylhäällä lämpimimmässä kohdassa.

Valitettavasti jouduin taas heittämään jonkin verran pilaantunutta ruokaa pois. Tämä on asia, jonka opettelu tuntuu olevan aivan mahdotonta. En tiedä millä saisin itseni motivoitua tsemppaamaan niin paljon, ettei esimerkiksi vihanneslaatikkoon ikinä unohtuisi mitään. Siis tiedän kyllä miten se käytännössä tehdään, mutta en tiedä millä saisin itseni toteuttamaan noita toimenpiteitä systemaattisesti läpi vuoden. Äh ja pöh, täytyy palata aiheeseen jälleen kerran ensi vuoden alussa.

Nyt jääkaappi on kuitenkin puhdas ja järjestyksessä, eikä siellä luuraa mitään epäilyttävää. Seuraavaksi täytyy vielä viedä tyhjät pullot kauppaan ja tyhjentää kaikki mahdolliset roskikset. Sain juuri isännöitsijältä muistutuksen, että myös roskakuskit ovat jouluna lomalla, joten roskiksia ei kannata tukkia suotta pyhien aikaan. Biojätteet tietenkin on vietävä, mutta kuivan sekajätteen viemistä suositeltiin hieman viivyttelemään, jos vain mahdollista.