Huomaatteko, että olen lomalla? Aamut ovat pitkiä ja toimettomia, ja tänne kirjoittaminen tuntuu taas hauskalta harrastukselta, juuri kun pääsin toteamasta että pitää ehkä pitää taukoa! Vapaa aika lienee se olennainen juttu. Jos sitä ei ole, blogi muuttuu velvollisuudeksi. Juuri nyt kun ei tarvitse tehdä mitään muuta, kirjoitan taas ihan ilokseni.

Tammikuu on alkanut, ja näin ollen lokakuun alussa asettamani kosmetiikan ostolakko on loppunut. Onnistuin siinä hyvin, en ostanut mitään itselleni, enkä juuri muillekaan. Lapsille ostin uuden kylpyvaahdon kaksi päivää sitten edellisen loputtua (vaahtokylpy on mummolareissujen kohokohta).

Tiedostan täysin, että kolme kuukautta ilman kosmetiikkaostoksia ei ole mikään maatajärisyttävä saavutus, vaan ihan normaalia elämää suurimmalle osalle ihmisistä. Mutta minulle lakko oli tarpeen, sillä kosmetiikan ostelusta oli muodostunut sellainen hauska pieni shoppailuharrastus, joka alkoi jo aiheuttaa ongelmia. Ensisijaisesti säilytystilaongelmia, mutta tajusin myös, että kanavoin meikkien ja ihonhoitotuotteiden osteluun kaikenlaisia tunteita, joille varmasti löytyisi paljon hyödyllisempiä, halvempia ja muutenkin parempia purkautumisteitä.

Kesälomamatkalta ostin kaikki nämä. Kaksi tuotteista on vielä avaamatta. Kaksi on aktiivisessa käytössä, yhtä testattu kertaalleen.

Olin kuluneen vuoden tai parin aikana onnistunut keräämään omaan käyttöön suhteutettuna aivan tarpeettomat varastot kaikenlaista kosmetiikkaa. Esimerkiksi: ostin vuonna 2018 keväällä samanlaisen vaalean luomivärinapin, joka näytti olevan pian loppumassa. Nyt vuoden 2020 alussa tuo loppumassa oleva luomiväri on edelleen pian loppumassa. Sen lisäksi minulla on tuo 2018 ostettu korvaaja, toinen viime syksynä ostettu lähes saman värinen iskemätön luomiväri, sekä viime kesänä ostettu luomiväripaletti, jossa on kaksi muuta, lähes vastaavaa sävyä. Omistan siis tuon alkuperäisen lisäksi neljä korvaavaa tuotetta, joista kahta en ole käyttänyt vielä kertaakaan. Odottelen edelleen, että se alkuperäinen tosiaankin loppuisi, jotta voisin aloittaa noiden uusien käytön.

Edellinen esimerkki kuvaa tilannetta hyvin. Nämä varakappaleiden varakappaleet eivät vie hirveästi tilaa, eikä niiden omistamisesta ole haittaa, mutta en tarvitse niitä kaikkia. Sama ilmiö on näkyy kylppärin kaapissa muutenkin, ja ostolakko onkin tähdännyt juuri tämän asian korjaamiseen. On ollut hyödyllistä joutua tarkastelemaan omia varastojaan ja todeta, että niitä kyllä riittää. Eli samalla on ollut pakko huomata, että mihinkään tarpeeseen en tosiaan ole ostanut, vaikka niin yleensä olen kaiken itselleni perustellut. Ostolakot ovat kokemukseni mukaan erittäin hyödyllisiä juuri tästä syystä. Joutuu oikeasti miettimään syitä ostamisen takana, kun ei voi perustella shoppailua millään näennäissyyllä.

Näin paljon ostin viime keväänä luonnonkosmetiikan messuilta. Olen tähän mennessä kuluttanut näistä loppuun 5 tuotetta, ja kaksi muuta loppuu pian.

Syksyn aikana kului lopulta loppuun useampi tuote. En pitänyt niistä kirjaa, mutta ulkomuistista luettelen: suihkugeeli, vartalovoide, ripsiväri, seerumi, hammastahna, käsirasva, kasvovoide, jokunen näytepakkaus, kuivasampoo ja hiuspuuteri, ja lisäksi annoin pois käyttämättömän meikkivoiteen ja peitevoiteen, jotka olin ostanut netin superalesta, ja jotka osoittautuivat minulle väärän värisiksi. Ja huomatkaa, että mitään puutetta ei ole syksyn aikana ilmennyt, kaikelle löytyi korvaaja omista jemmoista.

Entä nyt? Olen päättänyt jatkaa ostolakkoa sillä lailla, että en edelleenkään saa ostaa mitään sellaista, mitä kaapista jo löytyy. Perushygieniatuotteita (esim. saippua, dödö, hammastahna) saa ostaa varastoon, mutta hamstraaminen on kielletty. Yksi varakappale näistäkin riittää. Haluan sellaiseen tilanteeseen, että minulla ei ole turhia tuplakappaleita, vaan kaapissa on se, mitä käytän. Sitten kun purkista alkaa oikeasti pohja paistaa, voin ostaa uuden. Sitä ei aloiteta, ennen kuin edellinen on loppu. Voin kyllä omistaa samanlaisesta tuotteesta useampia kappaleita, jos ne ovat selvästi eri tarkoituksiin. Esimerkiksi voin omistaa sekä deodorantin että antiperspirantin, tai useamman eri värisen luomivärin. Mutta en tarvitse kolmea eri tuoksuista suihkugeeliä yhtä aikaa.

Tällä kaikella tavoittelen kolmea asiaa:

1. selkeyttä (sekä konkreettisesti että henkisesti)
2. turhan kuluttamisen lopettamista ja kohtuullisuuden filosofiaa
3. tunnepohjaisen ostamisen välttämistä (esim. ale ei ole riittävä syy ostaa)

Jatkan varmaankin silloin tällöin satunnaisten raporttien kirjoittamista, mutta toivottavasti kirjoitettavaa ei liiemmin tule. Kolmen kuukauden perusteella kykenen tähän lakkoon erittäin hyvin ja aion jatkaa mahdollisimman vähillä ostoksilla myös tänä vuonna.