En halua pelkkää valkoista enää

Tämän remontin aikana jotain on loksahtanut uuteen asentoon sen suhteen, mitä ajattelen kodin sisustamisesta. Olen tainnut moneen kertaan ennenkin mainita, että sisustustyylini (jos nyt sellaisesta voi puhua) on aika kaukana sellaisesta valkoisesta ”blogikodista”. Huonekaluissa on väriä, rakastan lukuisia taulujamme, matot ovat kirjavia ja niin edelleen. Sellainen sävy sävyyn harmonia ei ole ollenkaan minun juttuni. Mutta en ole myöskään kaikenkirjavan ystävä, en esimerkiksi tykkää tapeteista jotka ovat liian viliseviä, enkä juurikaan harrasta printtikuvioita; en vaatteissani enkä sisustustekstiileissä.

Tästä huolimatta minulla on ollut aika pinttynyt ajatus siitä, että seinien oikea väri on aina valkoinen. Perustelut: valkoinen on paras tausta taiteelle (ajatelkaa vaikka museoita) ja valkoinen rauhoittaa, jos huoneessa on paljon muuta väriä. Olen aina asunut kodeissa, joissa on ollut etupäässä valkoiset seinät, ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Erityisesti olen ollut paperinvalkoisen ystävä, maalarinvalkoista olen aina inhonnut, sillä se taittaa harmaaseen ja harmaa taas tuntuu seinissä masentavalta. Ajatusta valkoisista seinistä en ole koskaan aiemmin kyseenalaistanut. Nyt kuitenkin oli aika muuttua.

Vessan seinä testivaiheessa. Tummat värit hylättiin nopeasti, mutta oli hyvä idea testata niitä.

En ole ihan varma, mistä kaikki lähti liikkeelle. Edellinen keittiömmekin oli valkoinen ja kiiltävä. Sellainen oli muotia reilut 10 vuotta sitten, kun keittiötä viimeksi laitettiin. Vuosien myötä niin muoti kuin oma makukin on kehittynyt, joten tällä kertaa suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, että kaappien ovet voisivat olla muutakin kuin sileää valkoista. Kiiltävä pinta on sivumennen sanoen helppo pitää puhtaana, jos on valmis heilumaan riepu kädessä joka päivä. Itse en ole, joten vaihtoehdot olivat tervetulleita. Selailimme paljon sisustuslehtiä inspiraatiomielessä, etenkin ei-suomalaisia, ja puoliso viehättyi täyspuisista keittiöistä. Valitsimme lopulta tammen, sillä sitä meillä oli ennestään muuallakin. Keittiöstä on nähty vasta mallipala, sillä yhtäkään kalustetta ei ole vielä asennettu, joten lopputulosta voi vasta kuvitella. Ennen meillä oli joka tapauksessa valkoinen keittiö, johon tuli väriä kaakeleilla ja puisilla tasoilla. Nyt meille tulee puunvärinen keittiö, jossa on valkoinen taso ja kaakelit.

Kun yksi pinttynyt ajatus oli valkoisen keittiön myötä hylätty, oli helppo jatkaa samalla tiellä. Kiinnostuin siitä, millaisia sävyjä 50-luvulla suosittiin sisustuksessa, sillä halusin uusien värien kunnioittavan aikakauden tyyliä, vaikka ne eivät täsmälleen alkuperäisiä olisivatkaan. Etsin tietoa lukemalla, juttelemalla asiantuntijoiden kanssa ja tutkimalla värikarttoja (tässä mm. yksi), joita on tehty eri aikakausien mukaan. Kun asunnostamme purettiin pois vanhoja seiniä ja kalusteita, alta paljastui alkuperäisiä maalikerroksia. Aika hauskasti kävi niin, että olin sattumalta intuitiivisesti valinnut sellaisia sävyjä, jotka olivat hämmästyttävän lähellä alkuperäisiä.

Kuten aiemmin kirjoitin, halusin olohuoneeseen edelleen valkoiset, mutta ei täysin valkoiset vaan lämpimämmät ja kotoisammat seinät. Makuuhuoneemme vaihtaa paikkaa, ja uusi sijainti on hyvin varjoisa. Halusin sinnekin valoisan mutta pehmeän värin, ja lopulta olohuoneen testereiden joukosta löytyi myös makuuhuoneen väri, Tikkurilan Gardenia. Testasimme maaleja myös makkarin seinään, samoin kuin olohuoneen, koska värit näyttävät erilaisilta varjoisassa tai valoisassa huoneessa.

Lapset halusivat pinkin vessan, ja sen he saavat (sävy: Little Greenen Pink Slip). Pikkuisesta vessasta tulee heleän vaaleanpunainen, myös katto maalataan samalla värillä. Toisesta WC:stä tulee turkoosi. Kyseinen vessa toimi testipaikkana lukuisille väreille, sillä mietimme aluksi myös tumman vihreää, erilaisia sinisiä ja vaaleampia vihreitä. Vaalea turkoosi voitti, ja aion myöhemmin hankkia sen seinälle Georgia O’Keeffen taidejulisteen, jossa samat sävyt toistuvat.

Lisää väriä! Kodinhoitohuone edistyy, nyt meillä on kaakelit! Nämä ovat Pukkilasta, jos joku himoitsee samanlaisia. En muista nimeä.

Puolisolla oli vankka ja hieman yllättävä visio työhuoneen kaksivärisistä seinistä, joten nyt huoneen alaosa on tummempaa vihreää ja yläosa vaaleampaa. Raja kulkee täsmälleen kultaisen leikkauksen kohdalla, ja huone näyttää jo nyt hyvältä, vaikka se onkin vielä keskeneräinen ja täynnä säilössä olevia huonekaluja. Työhuoneen vaaleampi sävy toistuu kodinhoitohuoneen seinässä. Sitä puolestaan tehostaa kirkkaan turkoosit kaakelit, joita tosin ei ole vielä asennettu. Kaapistot ovat valkoiset, joten yleisilmeestä tulee raikas.

Lopputuloksena voidaan todeta, että remontin jälkeen tavallista valkoista löytyy enää sieltä, minne remontti ei tällä kertaa yltänyt. Tosin nekin huoneet remontoidaan, kunhan tämä urakka saadaan ensin valmiiksi. Kyseessä on lastenhuoneet, ja jälkikasvu saa valita värinsä ja tapettinsa kohtuullisen vapaasti, vaikka pidätänkin veto-oikeuden itselläni. Joka tapauksessa olo on vapautunut. On hauskaa päästä irti mielipiteistä, joille ei ole ollut järkevää perustelua, paitsi että aina ennenkin on tehty näin. Värit ovat ihania!

3 thoughts on “En halua pelkkää valkoista enää

  1. Upeat nuo kodinhoitohuoneen kaakelit! Kiva, että remppaatte itsellenne ja omaan makuun. Varovaiseen värien käyttöön taitaa aika usein olla kyllä syynä se, että rempataan jotain tulevaisuuden käyttäjää varten, jotta asunto myytäessä miellyttää mahdollisimman monia. 😄

    • Kiitos! Minua viehätti niissä erityisesti tuo eläväisyys, jokainen laatta on pikkuisen erilainen, ja isossa pinnassa siitä tulee hauska efekti.

      Kieltämättä tässä remontissa ei ole mietitty seuraavia asukkaita. Jos kaikki menee kuten on suunniteltu, en aio muuttaa enää ikinä, vaan tässä on se loppuelämän koti. Tosin elämästähän ei koskaan tiedä, ja kaikkea yllättävää tulee vastaan, mutta remonttia ei ole tehty jälleenmyyntiä silmällä pitäen.

  2. Meidän entisessä kodissa oli kaksi vessaa, pinkki/violetti vessa ja sininen vessa ja rakastin niitä. Itse siis valittiin aikanaan nuo värit sinne ja ne ilahdutti joka päivä. Nyt uudessa kodissa on harmaata ja valkoista ja säännöllisesti kaipaan entisen kodin värimaailmaa, mutta tätä melko uutta ei ole viitsitty rempata. Eli ihania valintoja ootte väreihin tehny ja ainakaan me ei kymmenessäkään vuodessa noihin vessojen väreihin koskaan kyllästytty!

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.