Tammikuun tekstiiliraportit

Vuoden ensimmäinen kuukausi on takana! On siis raportoinnin aika. Tosi moni pyysi, että jatkaisin vaateostosten seuraamista ja niistä kertomista, vaikka varsinainen projekti loppuikin vuodenvaihteessa. Jos viime vuoden projekti kiinnostaa, kirjoitin sen onnistumisesta täällä.

Tänä vuonna jatkan viime vuoden linjalla. En enää halua shoppailla, sillä olen nähnyt mihin se johtaa: harkitsemattomiin ostoksiin, turhaan rahanmenoon ja vaatekaappiin, joka ei koskaan tunnu tulevan valmiiksi. Vaikka en shoppaile, aion silti ostaa vaatteita. Sukkia ja alusvaatteita on uusittava väistämättä, koko viime vuoden listalla olleet talvikengät puuttuvat vieläkin, ja niin edelleen. Tavoitteena ei siis ole päästä nollatulokseen. Sen sijaan tavoitteena on kohtuullisuus ja tietoisuus siitä mitä tekee. Tiedostan nykyisin kipeästi sen, miten ikuisia vaatteet ovat. En voi ajatella, että ostan jotain ja jos se ei sovikaan, laitetaan kiertoon. Haluan sitoutua ostamiini vaatteisiin pitkäksi aikaa, mieluiten esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi.

Budjettia minulla ei ole. Kahden vuoden seurannan jälkeen tiedän, että rahankäyttö ei ole ongelma. Välillä viime vuonna tuli sellainen tunne, että mitä vähemmän rahaa menee, sen parempi tilanne. Mutta sovella vaatteisiini sitä, paljonko niiden yksittäinen käyttökerta maksaa. Tuhannen euron ostos on ok, jos sitä pitää tuhat kertaa. Se tekee euron per kerta, mikä on minusta kohtuullinen summa. Harkitsen vielä, raportoinko jossain vaiheessa myös käyttämiäni rahoja. Tiedän, että se on monista hyvin kiinnostavaa, mutta tehkääpä itse perässä 🙂 Rahasta puhumiseen on aina pieni kynnys, asia tuntuu niin henkilökohtaiselta.

Tämän pitkän alustuksen jälkeen päästään itse asiaan: tammikuun ostoksia 0, saatuja vaatteita 0, käytettyä rahaa 0. En käynyt alennusmyynneissä, enkä tarvinnut mitään, joten sanoisin että edellä mainitut suuntaviivat toteutuivat hienosti.

Tekstiilijätettä sen sijaan tuli yhteensä 118 grammaa. Heitin roskiin urheilusukan ja lasten kesähousut, joita ei kahden lapsen jäljiltä enää maksanut vaivaa korjata, kun kangas repesi rikki. Tuosta sukasta on sanottava, että olen aikanaan hankkinut monta paria samanlaisia sukkia, ne alkavat kaikki olla aika hajalla, mutta heitän roskiin aina vain sen sukan, joka menee puhki. Koska ne ovat kaikki samanlaisia, epälukuinen määrä ei haittaa. Ennakoin tosin, että loputkin hajoavat vielä tämän vuoden aikana.

Aloitin tekstiilijäteseurannan 1.11.2017, eli sitä on takana nyt kolme täyttä kuukautta. Tässä ajassa olen heittänyt roskiin yhteensä 216 grammaa tekstiiliä. Tasaisen vauhdin taulukolla jään kauas suomalaisesta keskiarvosta. Se on lohdullista, sillä ruokahävikin suhteen en valitettavasti ole onnistunut samalla tavalla (aiheesta lisää torstain tulevassa podcastissa). Mutta ainakaan tekstiilien osalta en kuormita maailmaa liikoja. Toisaalta on tässä yritystäkin: otin roskiin menneen vaahtomuovipatjan päältä pois sen kankaisen suojuksen. 100% puuvilla, ja ihan ehjä. Heitin pyykkiin ja nyt siitä joko tulee rättejä, tai sitten jotain muuta.

Varsin niukoissa lukemissa siis tämä kuukausi! Miltä teidän kirjanpito näyttää ostosten suhteen?

 

25 vastausta artikkeliin ”Tammikuun tekstiiliraportit

  1. Hienoa, että olet selvinnyt noin vähillä hankinnoilla ja jätteenpoistolla! Mnulla ihan sama sukkien iänpidennys-systeemi. Ostan vähintään kaksi paria samanlaista nilkkasukkia kerralla. Jos yhdestä sukkaparista toinen sukka menee rikki, niin se ehjäkin on kelvoton. Kun kahdesta sukkaparista yksi sukka menee rikki, niin vielä on kolme ehjää jäljellä. Ja se varasto kestää vielä kahden sukan rikkoutumisen, ennenkuin viimeinen pariton sukka pitää hyljätä. – Hylkäykseen siis 1/2 sijasta 1/4.

    Itselläni tuli tekstiilipoistosta asenneongelma. Kokosin kaapin päältä läjän kuukausia sitten sinne pinottuja kangasjätteitä (vanha reikäinen pöytäliina, rikinäinen tyynyliina, parit loppuunkulutetut yöpuvut, nipun reikäisiä sukkia ym). Panin pussiin, ehitin sekajätteeseen. Ihanaa, nyt ne eivät enää koko ajan hyökkää silmiin ja harmita olemassaolollaan.

    Mutta sitten se asenneongelma: Huono omatunto – nyt tuhlasin luonnonvaroja, kun ainakin osaa olisi vielä voinut käyttää yhteen tai toiseen tarkoitukseen! Viime kesänä piti Hangon kaupasta hakea ihan uusia kuivausliinoja, kun lasikuituveneen (ei oma) penkkien puuvillainen kuivausliina (vanha trikoopaita) oli hiesuuntunut ihan loppuun. Ainakin vanha pehmeä poytäliina ja myös loppuun kulutettu yöpaita olisivat ihan hyvin palvelleet veneen kuivausrätteinä. Mitä tuhlausta kun heitin hyvät liinat pois! Voivoi on tässä nyt ongelma!

    • Täydelliseen suoritukseen on vaikea päästä… Minä en enää säästä jokaista sukkaa joka menee puhki. Aiemmin säästin ne, kiillotin niillä kengät ja heitin vasta sitten pois. Mutta rikkinäisiä sukkia kertyy nopeammin kuin kiillotettavia kenkiä. Kaikkea ei voi säästää, sillä silloin koti täyttyy siitä roinasta. Omat voimavarat on myös otettava huomioon, samoin säilytystilat. Joskus oikea paikka tavaralle on roskis, VAIKKA sitä teoriassa olisikin vielä voinut johonkin käyttää. Kohtuus kaikessa.

    • Patja oli vaahtomuovia, ja selvitykseni mukaan sitä ei lasketa tekstiiliksi. Ainakaan siihen ei voi pukeutua 🙂 Sen sijaan patjan päällinen on tekstiiliä (nähdäkseni puuvillaa), ja irrotin sen ennen kuin heitin itse patjan pois. En heittänyt päällistä pois, koska se osoittautuikin paljon hyväkuntoisemmaksi kuin luulin, vaan ajatus on tehdä siitä vielä rättejä.

      • Olisiko sen patjan voinut viedä vaikka löytöeläintalolle? Siellä tarvitsevat usein alusia eläimille. Ainakin täällä huolivat patjoja.

        • Tarkistin Hesyn sivuilta, että patjoja he eivät ota vastaan. Mutta en kanna tuosta mitään stressiä, 40 vuotta palvellut patja on tehtävänsä täyttänyt, ja sen voi mielestäni laittaa roskiin ihan hyvällä omallatunnolla.

  2. Ei tullut ostoja tammikuussa, ehdin vain kerran tai kaksi ylipäätään edes käymään vaatekaupassa.

  3. Täällä myös tavoitteena kohtuullisuus ja tietoisuus siitä mitä tekee. Olen jo useamman vuoden kirjannut ylös kaikki ostamani vaatteen ja asusteet, mutta tänä vuonna tahdon viedä sitä entistä tiedostavampaan ja harkitumpaan suuntaan.

    Ostoja Tammikuussa tuli 3: villakangashousut, mohairneuletakki ja punottu pikkulaukku. Ostojen summa yhteensä 476€

    Olen tyytyväinen tulokseen. Nettikauppojen aleja on tullut selattua paljonkin läpi, mutta ostokset pysyneet käsissä ja hinta per käyttökerta tulee varmasti olemaan kohtuullinen.

  4. Minulla on arkisukissa sama lyömätön menetelmä. En ostanut yhtään tekstiiliä tammikuussa, mutta nyt on haastetta, koska olen matkalla ja Uniqlolla ja Mujilla on ihan parhaat t-paidat hinta/laatusuhteessa ja etenkin mustat ja valkoiset vaatisivat täydennysostoja. Vai pitäisikö mustaan ja valkoiseen pukeutuvan tulla toimeen 1-2:lla kustakin väristä? Toki niistä tietää, että ne käytetään hamaan loppuun asti.

    Tuleva muutto edellyttää vielä vaatevarastojen läpikäyntiä, mutta ongelma on se, että jäljellä olevat (jo ainakin kertaalleen karsitut) ovat sekä sopivia, ehjiä että laadukkaita eli niiden karsimiselle ainoa motiivi on tuleva, todennäköisesti pienempi tila ja se, että elämäntilanteen muuttumisen vuoksi en ehdi käyttää kaikkia. Mutta: kalliita vaatteita ei voi heittää roskiin, en haluaisi myydä pilkkahinnalla, ystävät ovat eri kokoisia..tuskallista… Mitä te tekisitte?

    • Kärsin itse välillä samanlaisesta halvaantumisesta kalliiden ostosten kohdalla, joita ei vain tule käytetyksi. Olen karaissut mieleni, ja lahjoittanut niitä pois, esim. Fidalle. Ne ovat nimittäin niitä vaatteita, jotka menevät todennäköisimmin oikeasti kiertoon, eli tuottavat hyvää jollekin toiselle taholle. Saan oikeastaan paremman mielen lahjoittamisesta kuin siitä, että joutuisin myymään parilla eurolla, se lähinnä kiukuttaisi.

      Tuo t-paitakysymys liittyy minusta pääasiallisesti käytettävään säilytystilaan. Hanki paitoja sellainen määrä, että se mahtuu mukavasti sille varattuun tilaan. Jos paitoja on vain pari, niitä pidetään tiuhaan ja ne kulahtavat nopeammin, jolloin täytyy ostaa uuttakin tiheämmin. Jos niitä on enemmän, ostoväli harvenee, mutta yksittäinen paita kestää pidempään.

  5. Ostin tammikuussa yhden pitkähihaisen Jackpotin trikoopaidan, oikein hyväkuntoisen, Pelastusarmeijan kirppikseltä lapselle. Meni 3,45 euroa, kun oli puoleen hintaan kaikki. Roskiin ei mennyt nyt mitään, loppuvuodesta meni pari vanhan trikooyöpaidan pienehköä palasta, joita käytin johonkin lattiakaivon putsaukseen tms. sottahommaan, ja yksi vanha puolikas Chifonet-tiskiluutu.

  6. Hinta per käyttökerta on tavallaan ihan hyvä mittari kalliimpien ostosten ja edullisten kierrätysostosten järkevyyden miettimiseen, mutta halpatuotantovaatteet ovat ongelma. Jos tuijottaa pelkkää hintaa per käyttökerta, kympin t-paita on ihan järkevä ostos jos sitä käyttää 10-15 kertaa. Vaikka eihän se ole. Jos tuote on epäeettisesti valmistettu (kuten kympin t-paitojen voi aika hyvin luottaa olevan), sen kestävyyden pitäisi olla paljon yli 10-15 käyttökertaa jotta eettinen taakka kevenisi. Joten sillä jolla on varaa ja mahdollisuus (kaikilla ei tietenkään ole) ostaa laadukkaampi teeppari, kannattaisi ostaa se vaikka hinta per käyttökerta ei olisi parempi kuin halpiksella. Käytettyjen vaatteiden ostaminen on tietysti asia erikseen…monimutkaista!
    Se ongelma joka tapauksessa jää, että laskentamalli ei kannusta ostamaan vähemmän mutta kalliimpaa ja laadukkaampaa koska sille ole mikään ongelma jos halpistuote kestää vain sen muutaman käyttökerran.

    Toki tätäkin ongelmaa korjaa pitkälle jo se että sen olemassaolon tiedostaa.

    • Tämä on totta ja erittäin hyvä huomio. Tämä ei ole aukoton malli, mutta se on hyvä muistaa silloin, kun jonkin vaatteen hinta hirvittää vaikka laatu olisi hyvä. Tässä voisi olla sellainen lisäosa, jossa miettisi kuinka monta käyttökertaa ylipäätään vaatteelle voi tulla. Ei siis käyttötilaisuuksia, vaan sitä että kuinka monta käyttökertaa se kestää. Esimerkiksi farkkujen odotan kestävän satoja kertoja, kun taas ohuille sukkahousuille kolme kertaa on minulla jo hyvä määrä.

      • Hyvän mielen vaatekaapissa on hauska pistelaskukaava, joka ottaa huomioon nuo halpisvaatteet. Kannattaa tsekata, s. 143.

        • Kiitos! Muistin että kirjasta löytyi joku tällainen systeemi mutta en muistanut sen tarkemmin. Tsekkaan!

  7. Miehelle ostin sukkia 11,90.
    Itselle en ostanut mitään.

    Tosin laskisin tähän mukaan vuoden viimeisenä päivänä ostamani langat 74 €, koska neulon niistä vaatteita. Langoista tulee 2 villatakkia ja 4 villasukat. Villatakit teen itselleni. Sukista en ole varma, joko itselle tai perheelle/lahjaksi kavereille.

    Noita poisheitettyjä tekstiilejä en ole laskenut, mutta yhden risan t-paidan laitoin pois ja joitakin sukkia (perheen) kun vihdoin viime vkl kollasin sukkakoria läpi ja löytyi risoja ja paripuolia sukkia.

    Poisheitettäviä tekstiilejä mulla on kyllä säkillinen…lakanoita, verhoja ym. pitäis viedä ne johonkin, jossa ne menis hyötykäyttöön.

    Tällä hetkellä ei ole suurta tarvetta ostaa mitään vaatteita itselle, keväällä ja kesällä voi sitten tarpeita tullakin enemmän, tiedän nimittäin että ”kesävaatteet” on mulla luvattoman huonossa kunnossa ja ne mitä on niin niitä ei voi ainakaan töissä pitää. Tulossa siis hankintoja, näitä täytyy etukäteen miettiä mitä hankin.

  8. Tammikuun ostot, 3 kpl. Kauan haaveilemani villakangastakki( oli huippualessa, normihintaisena en olisi raaskinut ostaa). Lisäksi urheilurintsikat ja paita. Yritän käyttää vaatteita loppuun ja olen kulkenut jumpissa ihan hirveissä rytkyissä . Olen ollut sitä mieltä, että tärkeintä on että voi liikkua vapaasti, mutta ihan kuin yöpaidassa jumppaisi 😁 Toivottavasti voin käyttää kaikkia ostojani tosi pitkään! Poistoihin meni 1489g ja marraskuun alusta 11 kg 306g!!! Ihan järkkyä! Tämän lisäksi ystävän lapselle mennyt pinoja hiukan kulahtanutta lasten vaatetta, joka kelpaa hyvin sotkuisempiin leikkeihin. Ja lisäksi hyväkuntoisia vaatteita on niitäkin lähtenyt kasa.Mielestäni meillä ei ole kamalasti vaatetta ja noin paljon mennyt pois. Ne on punnittu, vaikka en niitä roskiin laittanut. Toivon, että niitä voi vielä käyttää teollisuudessa. Ehkä ne päätyvät roskiin, ei voi tietää.En ole leikannut niitä räteiksi, kun niitä on tarpeeksi. Ihan hävettää 😑

    • Jes, joku muukin punnitsee! Välillä mietin että olen aivan höperö näiden projektieni kanssa, mutta toisaalta tämä on äärettömän kiinnostavaa. Meiltä lähtee jatkuvasti lastenvaatetta kiertoon, mutta ne menevät käyttöön. En siis laske niitä noihin punnittaviin, punnitsen vain tekstiilit, jotka tiputan itse roskakoriin. Puoliso taisi heittää pari rikkinäistä paitaa myös pois, mutta lasken tässä ensisijaisesti omaa jätettä, joten aika pienissä lukemissa vielä olen.

  9. Tammikuun vaateostot ovat pyöreä 0 kpl. Tekstiilijätettä tuli kyllä jonkun verran, kun heivasin rikkinäisiä sukkia ym lumppuja.
    Otin kokeiluun myös p333-menetelmän, joka viime vuonna jäi aivan kokeilun asteelle.

  10. Tammikuun aikana en hankkinut yhtään vaatetta, mistä kyllä yllätyin. Syy on varmaan se että töissä ja kotona oli kiirettä niin etten ehtinyt rauhassa kauppoihin ja nettikauppojen aleista ei löytynyt mitään niin kivaa että olisin jaksanut ryhtyä tilaus-paketin nouto-sovitus-mahdollinen paketin palautus-rumbaan. Eli aikapula pelasti ostolakon 🙂

  11. Tuli yksi vaate, kun sain äidiltä hänen jalkaansa huonot kengät. Meni 32 vaatetta, kaikki äitiysvaatteet tukisukkahousuista äitiysfarkkuihin. Rahaa kului 0 euroa.

  12. Olen jo pitempään ”vahtinut” omia ostoksiani ja yritän pysyä laadukasta ja vähän -linjalla. Ostosraportteja on ollut mielenkiintoista lukea, joten päätin itsekin pitää kirjaa ostoksistani. Aloitin jo joulukuussa, joten lasken ne mukaan tammikuun ostoksiin. Vaateostot 3 kpl, joihin rahaa meni 309 e, kaikki alessa, huppari jo käytössä ja kengät ja t-paita tulevat varmasti käyttöön kesällä.

  13. Päättyihän se tammikuu vihdoin! Tänä vuonna projektin hupishoppailu-kielto aloittaneensa täytyy tunnustaa että surffailin kyllä runsaasti vaatekauppojen sivustoilla ja katselin netistä ties mitä videoita ihmisten shoppailuostoksista… hah no nämä taisivat helpottaa shoppailuhimoja sillä ihmisten ostoksia katsellessa huomasi kuinka usein määrä korvaa laadun ja totesin että varmasti suuri osa heidän ostoksistaan jää vähäiselle käytölle joko sen takia että laadukkuus oli huonoa tai he itsekin pitivät ostoksiaan usein ”ihan kivoina muttei täysin oman tyylisissä”. Alkuviikot menivät siis enemmän tai vähemmän kynsiä purren. Mutta mahtavaa todeta että onnistuin ja vaateostoksia 0 kpl 🙂 helmikuun lopussa sitten onkin jo raportoitavaa mutta siitä sitten myöhemmin…
    -Jane

    • Mulla tulee myös helmikuusta raportoitavaa mitä luultavimmin. Mutta peukku hyvin tsempatulle tammikuulle!

  14. Hankintoja tammikuussa oli yhdet legginssit. Poistoja tuli vihdoin toteutuneen vaatekaapin perkauksen myötä melkein 2,3kg! Ison osan painosta toi paksu villapaita, kaikkineen vaatetta poistui kauppakassillisen verran. Nämä pääosin jo pitempään ”saattohoidettuja”, eli käyttöä ei ole ollut, mutta en ole aiemmin hennonut luopua, nyt lähtivät kirppikselle etsimään uutta kotia. Joulukuun tekstiilipoistot oli maltilliset 120g rikkikulunutta vaatetta roskiin. Jospa ensi kuu menee taas lähemmäs tuota jouluista lukemaa, kaappiin ei ainakaan hirveästi karsittavaa enää jäänyt.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)