Mitä tarkoittaa ruokahävikki?

Kuten sanottua, seuraan tänä vuonna mahdollisimman tarkasti, paljonko meillä syntyy ruokahävikkiä ja miten sen määrää voisi vähentää. Selvyyden vuoksi täytyy määritellä, mitä ruokahävikillä tarkoitetaan. Tieteen termipankissa ruokahävikistä sanotaan näin:

 Ruokahävikkiä on elintarvikejätteen alun perin, esim. ennen pilaantumista, ihmisravinnoksi kelpaava osa. Se voi sisältää lautastähteitä, ylivalmistettua ruokaa, valmistusvirheellisiä tai päiväysvanhentuneita tuotteita tai raaka-aineita. Ruokahävikki ei sisällä syömäkelvotonta ruokahävikkiä tai muun biojätteen syömäkelvottomia osia kuten kasvisten kuoria, kahviporoja tai ruukkuvihannesten multaa.

Tämä on suunnilleen se määritelmä, mitä minäkin käytän. Ruokahävikki ei siis tarkoita samaa kuin biojäte, vaikka ruokahävikki kylläkin lajitellaan biojätteeseen. En siis laske hedelmien ja vihannesten kuoria, teen- ja kahvinporoja tai esimerkiksi lihasta pois leikkaamaani näkyvää rasvaa. Tämän linjauksen teen sillä perusteella, että näitä osia ei alunperinkään ole tarkoitus syödä, joten niiden päätyminen roskikseen ei ole mikään murhe.

Lasken hävikiksi kaiken sellaisen ruuan, joka on alunperinkin ollut tarkoitus syödä, mutta joka on pilaantunut syömäkelvottomaksi ennen kuin se on päätynyt kenekään mahaan. Eli käytännössä tämä tarkoittaa kaappiin pilaantuneita tuotteita: hapantunutta maitoa, rusinoiksi rypistyneitä viinirypäleitä, parasta ennen -päiväyksen ylittäneitä pakkauksia, joita en enää uskalla käyttää. Siis kaikkea sitä, mikä on hankittu syötäväksi, mutta mikä meneekin roskikseen. Tämä on sellaista hävikkiä, jonka haluan nitistää olemattomiin.

Löysin tällaisen. Uskaltaako tätä enää syödä? Päiväys 06/04/17

 

Teen ruokahävikin kohdalla yhden poikkeuksen. Se on lasten lautasille syömättä jäänyt ruoka. Lapsilta jää ruokaa joka viikko. Välillä syynä on se, että aikuinen on annostellut sitä liikaa, välillä taas perinteinen nirsoilu. Yleensä teen niin, että jos lapsen lautaselle jää lähes koskematon annos, laitan sen jääkaappiin ja tarjoilen joko myöhemmin uudestaan tai sitten joku aikuinen syö annoksen esim. lounaaksi. Mutta jokaista puolikasta perunaa tai muutamaa spagettia en rupea punnitsemaan. Katson siihen menevän liikaa aikaa ja vaivaa. Näin ollen tämä seuranta (kuten lähes kaikki asiat maailmassa…) ei ole aivan täydellinen. Sen sijaan jos olemme valmistaneet koko perheelle ruokaa, jota jää yli, ja joka sitten homehtuu kaappiin, olemme syyllistyneet ruokahävikin tuottamiseen. Sellaiset pilaantuneet tähteet huomioidaan.

Tämä on jälleen kerran oma projektini, enkä ole velvoittanut puolisoa punnitsemaan mitään. Siltäkin osin kokonaismäärä voi jäädä todellisuutta alhaisemmaksi. Koska minä olen kuitenkin se, joka vastaa arkisesta ruokahuollosta, uskoisin saavani varsin realistisen kuvan kokonaisuudesta kaikesta huolimatta. Ja eihän tämä tilanne hirveän hurmaavalta näytä. Tulimme kotiin 4.1. eli ensimmäisestä viikosta olimme puolet pois kotoa. Kotona on ehditty olla nyt tasan viikko, ja roskiin on jo mennyt noin 400g ruokaa. Oi voi. Selittävänä tekijänä vetoan siihen, että osa tuosta on oikeastaan viime vuoden puolella syntynyttä. Esikoinen ei esimerkiksi muistanut kertoa, että viimeisen koulupäivän eväistä jäi puolet syömättä… löysin ne repusta tämän vuoden puolella. Mutta kuten näette, parantamisen varaa on.

Tässä siis Arkijärjen ruokahävikkisäännöt. En ollenkaan odota, että siellä kovin moni innostuisi jätteitään punnitsemaan, mutta seuraatteko hävikin määrää muuten?

15 vastausta artikkeliin ”Mitä tarkoittaa ruokahävikki?

  1. Minä kyllä käyttäisin tuon kookosmaidon edes miettimättä asiaa. Uht-pakatut, ja säilykkeet ylipäänsä, säilyvät täysin käyttökelpoisina todella pitkään päivämääräysten yli. Siis olen käyttänyt jopa useita vuosia ylipäiväisiä tuotteita, eikä niissä ole ollut mitään vikaa.

    • Mun täytyy tehdä tälle joku haistamistesti, ja ehkä pitäytyä laittamaan vain itselleni tarkoitettua ruokaa, etten vahingossa ruokamyrkytä ketään muuta ihmistä. Kuivatavaran kanssa en ole huolissani, mutta nämä ”kosteat” tuotteet arveluttavat.

  2. Ruokahävikin määrä tulee varmasti helposti arvioitua aivan alikanttiin ellei sitä aktiivisesti seuraa. Mututuntuma on, ettei meiltä mene paljon roskiin, mutta ehkä se on vain kuvitelmaani. Kurkistin kaappiin ja sieltä löytyi päivän vanhoja kananmunia ja viikon vanhaa tofua. Nämä voinen käyttää, vaikka olenkin ehkä liian varovainen päivämäärien suhteen. Ainakaan tuota sinun kookosmaitoasi en uskaltaisi käyttää. Olen aikaisemmin yrittänyt seurata hävikkiä, mutta se hiipui. Nyt voisin yrittää uudestaan. Ruokajärki on ollut hukassa syksystä lähtien ja puolison kanssa puhuttiin, että nyt on stempattava.

    • Mulla on jotenkin sellainen olo, että on kauheaa että sitä hävikkiä tulee yhtään. Siksi yritän nyt todella välttää. Luulen että tässä tulee vuoden aikana oppimista myös, sillä kun alan hahmottaa mitä meillä oikeasti menee roskiin, se varmaan ohjaa myös ostotottumuksia ja ruoanlaittoa. Tästä tulee raportti joka kuukausi, joten vaikka oma seuranta olisikin mutu-pohjalla, sinne voi tulla joka tapauksessa kommentoimaan ja jakamaan kokemuksia!

  3. Minäkin käytän tuota kertomaasi määritelmää ruokahävikistä.

    Koska tarkoitukseni on ottaa hyvin iisisti, en ole ajatellut punnita hävikkiäni, vaan suunnitelmani on yksinkertaisesti pitää asia mielessä ja pyrkiä hävikin minimointiin ”parhaani teen ja sillä siisti”-asenteella.

    Viimeinen käyttöpäivä on meillä ehdoton vaikka tuote vaikuttaisi olevan ok. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit kun lisääntyvät ensin ja antavat itsestään merkkejä vasta vähän myöhemmin.
    Parasta ennen-päiväyksissä peukalosääntöni on että maitotuotteet ovat ok vielä viikon päästä parasta ennen-päiväyksestä. Kananmunat ovat ihan hyviä vaikka päiväyksestä olisi kulunut kuukausi. Kuivatuotteet ovat lähtökohtaisesti lähes ikuisia. Tietysti jos jokin antaisi syytä epäillä pilaantumista, tuote lentäisi roskiin mutta en muista että näin olisi koskaan käynyt.

    Kaikesta joustavuudesta huolimatta, hävikkiä tulee ja kaikki on tietysti liikaa. Erityishuomion kiinnittäminen järjestykenpitoon, kaappien tarkastaminen ennen kauppaan lähtöä ettei vahingossa tule ostettua liikaa, sekä pian käytettävien ainesten säilyttäminen etualalla ovat ne keinot millä olen ajatellut aloittaa.

    • Punnitseminen menee vähän extreme-osastolle, mutta toisaalta siitä tulee oivallista materiaalia blogiin, ja lisäksi minua kiinnostaa tuo määrä oikeasti niin kovasti, että olen valmis sen vaivan näkemään. Olen huomannut saman, että kananmunat säilyvät erinomaisesti, ja etenkin hapanmaitotuotteet ja laktoosittomat tuotteet tuntuvat myös kestävän huomattavasti parasta ennen -päiväystä pidempään. Mutta tuo kookosmaito on jo melkein vuoden vanhaa…

  4. Voisin yrittää laittaa edes hiukan ylös mitä kaikkea pois heitetään. Välillä meillä ei mene mitään roskiin ja sitten taas saa heittää kilokaupalla pois. Mitä huonommin suunnittelee ruuat sitä enemmän hukkaan menee. Tämän olen itse huomannut.
    Nyt vuoden alusta itsekin yritän taas ryhtyä suunnittelemaan viikon kerrallaan.

    Viimeisistä käyttöpäivistä minäkin olen suhteellisen tarkka, tosin joskus olen aistinvaraisesti arvioinut että tuote on syömäkelpoista ja IKINÄ en ole saanut mitään näistä tehdyistä ruuista. Toki normaalisti kyse on kuumennettavista tuotteista ja tyyliin.. eilisen päivän lihaa ym.

    Kuivatuotteet ym… näissä kyllä joustan runsaasti. Varmaan olisin sinun sijassasi käyttänyt tuon purkin. Tyyliin ensin haistan ja maistan, jos ei tunnu olevan vikaa niin sitten vain käyttöön.

    Olen huomannut myös sen että mitä eksoottisempia juttuja ostaa niin sen enemmän menee hukkaan. Esim. nyt juhlaviikkoje jälkeen olen urakalla syönyt juustoja ym. muita erikoistuotteita ettei tarvitse heittää niitä parin viikon päästä mäkeen… Ja hedelmät on meilläkin ongelma… välillä niitä menee niin paljon että ei ehdi kaupasta kantaa ja sitten taas välillä niitä saa heittää pois. Kummallista…

    Ja tuosta järjestyksenpidosta… olen ryhtynyt tekemään niin että esim. kuivaaineille on vakiopaikat kaapissa ja lisää ei osteta ennen kuin edellinne on melkein käytetty. Niitä tuotteita joita menee paljon on 2-4 eli kun yksi kulutettu ostetaan tilalle uusi.

    • Huomasin, että hedelmät säilyivät tosi hyvin jääkaapissa sen ajan kun olimme pois kotoa. Mutta jos niitä säilytetään siellä jatkuvasti, niitä ei muista syödä. Ehkä ne voisi laittaa yöksi jääkaappiin, pidentäisiköhän se säilyvyyttä.

      Minä söin syksyllä mozzarellaa joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt, ja sain siitä vatsanväänteitä. Eli mozzarella ei säily…

      • Aika suruttomasti käytän päiväysvanhoja maitotuotteita ja kananmunia luottaen aisteihini. Kananmunien säilytyksessä on tärkeintä tasainen lämpötila joko huoneenlämmössä tai jääkaapissa, mutta ei vaihdellen. Meillä ovat huoneenlämmössä ja hyvin ovat säilyneet.

  5. Meillä tulee todella vähän ruokahävikkiä. Yksi syy on varmaan se, että meillä jääkaappi ehtii aina hieman tyhjetä viikolla, joten ruokia ei jää piiloon. Viikonloppua varten tehdään isompi kauppareissu ja viikolla vain täsmäostoksia. Teen myös aina kauppalistan sillä silmällä, etten osta mitään mitä jo on. Hätävararuokaa on aina pakastettuna muutama annos ja lisäksi kuiva-ainekaapin tuotteilla saa pastan tms.
    Itse myös järjestelmällisesti syön ruokia pois eli lounaani on useimmiten joko eilistä ruokaa tai kasviksista tehty keitto, wokki tms. Kuivista leivistä teen yleensä krutonkeja tai lämpimiä leipiä iltapalaksi.
    Tietenkin myös ruokaostokset vaikuttavat hävikkiin eli meillä ostetaan kerralla kohtuullisesti ja tarjouksista järkeviä tuotteita niin kaiken ehtii syömään ajallaan. Kuiva-ainekaappi ja pakastin on melko hyvässä järjestyksessä, joten sinne ei katoa ruokia. En myöskään ihan orjallisesti tuijota käyttöpäiviä riippuen toki elintarvikkeesta. Roskiin minulla menee enimääkseen vain mandariineja/klementiinejä, koska niissä on hirveästi vaihtelua ja välillä ostaa hyvänmakuisia, jotka syödään parissa illassa ja sitten taas yksi kuiva hedelmä saa aikaan sen, ettei niitä muitakaan tee mieli syödä vähään aikaan. 😀

    Ruokahävikin torjuminen on aina ollut minulle tärkeää ja aloitin sen jo opiskeluaikana, jolloin se oli konkreettisesti rahan heittämistä roskiin. Lasten lautasilta toki menee ruokaa roskiin ja sitä ei oikein voi täydellisesti lopettaa, mutta aikuisten kohdalla on toisin. Siihen en lähtisi, että söisin lasten puoliksi syömiä ruokia. 😉

    • Aion tässä vuoden aikana seurata tarkasti, mitkä tuotteet ovat suurimmassa vaarassa pilaantua. Veikkaisin että kasvikset ovat listalla ykkösenä, ja siihen liittyy ihan vain se, ettei aina oikein huvita syödä niitä. OStan koska haluan ajatella olevani kasvisten kuluttaja, mutta käytännössä ei sitten teekään mieli, ja sitten ne jäävät pilaantumaan. Tästä ilmiöstä pitäisi erityisesti päästä eroon.

  6. Mä innostuin näistä sun kirjoituksista penkomaan ja järjestämään ruokakaapin eilen iltapuhteeksi. Järjestin vanhimmat tuotteet heti silmän korkeudelle ja aion laittaa niistä ruokaa seuraavan viikon sisällä. Muutenkin järjestäminen teki hyvää, kaappi on taas loogisempi 🙂

    • Jes, hyvää tsemppiä! Mulla on edessä vähän sama juttu. Kuivakaapin järjestys on pysynyt syksyn jäljiltä ihan hyvänä (en ole ehtinyt vielä sotkea) mutta täytyy käydä ajatuksella läpi kaikki pilaantuvat ja sitten tehdä ensimmäinen suunnitelma sen pohjalta, että ne tulevat käytetyiksi.

      • Ei mullakaan tuolla kauheasti mitään ”hautautunutta” ollut koska nuohoan kaappeja suht usein, mutta esim. yksi papusäilyke pääsi tänään jo sieltä takarivistä lautaselle 😀

  7. Meillä mies vastaa ruokahuollosta ja on äärimmäisen hyvä minimoimaan ruokahävikkiä. Siis sitä on todella minimaalisesti (biojätettä taas syntyy paljon, koska kasviskunnan tuotteet ovat aika suuri osa meidän ruokavaliota). Ruokahävikin minimointiin vaikuttaa meillä kaksi asiaa eniten: kaappia ei täytetä erikoisilla aineksilla, vaan ostetaan pääosin perusruokaa ja toisaalta mies sitkeästi keksii käytön vanhentuville elintarvikkeille ja vaatii (tyrannimaisesti 😉 että ruoka syödään pilaantumisjärjestyksessä. Ruokahävikkiä meillä syntyyä lähinnä jos avokadot eivät kypsy syötäväksi tai porkkanat alkavat jääkaapissa homehtua (nahistuneet porkkanat taas uppoavat ruokiin). Nahistuneet hedelmät uppoavat smoothiehin jne. Parasta ennen päiväyksiä ei kannata orjallisesti tuijottaa (mm. kananmunat säilyvät tosi pitkään ja hapanmaitotuotteetkin monta viikkoa parasta ennen pvm jälkeen). Maidon säilyvyys on myös aika uskomaton, siis jo siitä lähtien että kun ostaa kaupasta tuoreena, niin päiväystä on nykyään lähes viikko luomumaidossa. Meillä maitoa käyttää lapsi ja sitten minä kahvissa ja jos niin käy että maito vanhentuu, niin käytän sen kahvissa (kyllä sen huomaa jos se on pilaantunut, useampi päivä parasta ennen päivän jälkeen onnistuu helposti). Mutta joo, itsekseni en jaksa miehen pitämää hävikkikuria aktiivisesti ylläpitää, ts. kun mies on matkoilla, niin lapsen kanssa eletään kuin pellossa ja syödään mitä huvittaa, ennen miehen paluuta sit ratsaan jääkaapista vanhentuneet pois 😉 😀

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)