Kuinka monta kiloa pois vuodessa?

Tämä kysymys on askarruttanut minua jo pitkään: miten on mahdollista, että jokainen suomalainen tuottaa vuodessa tutkimusten mukaan yli 10kg tekstiilijätettä? Esimerkiksi tämä YLEn artikkeli väittää, että sitä kertyisi jopa 13kg. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka  mukaan laskettaisiin vain aikuiset, meidän perheessäkin jätettä pitäisi vuodessa kertyä 26 kiloa. Se on ihan hirveän iso määrä! Enkä edes tiedä, lasketaanko tässä lapsetkin mukaan. Jos lasketaan, niin normaali nelihenkinen perhe tuottaisi vuodessa yli viisikymmentä kiloa tekstiilijätettä! Voiko tämä todella olla mahdollista?

Olen siinä vakaassa käsityksessä, että en henkilökohtaisesti todellakaan tuota vuodessa tuota määrää tekstiilijätettä. Mutta koska olen vaateostoksia seuratessani tullut karvaasti huomaamaan, että luulo ei ole sama kuin tieto, olen päättänyt selvittää tämänkin asian. Aion vuoden ajan punnita jokaisen pois heittämäni tekstiilin. Teen niistä taulukon samaan tapaan kuin olen pitänyt kirjaa vaateostoksistakin. Seurantajakso on 12kk. Sen jälkeen tehdään suuri yhteenlasku, jotta selviää, pitävätkö nuo luvut edes lähimainkaan paikkaansa.

Projektin rajaukset ovat seuraavat: Ensinnäkin tähän lasketaan kaikki tekstiilimateriaali, jonka roskiin menee. Toisin sanoen vaatteet, liinavaatteet, matot sekä kaikki muutkin kodintekstiilit koristetyynynpäällisistä kankaisiin siivousrätteihin. Kenkiä ei lasketa mukaan, vaikka kyseessä olisi kangastossut. Tämä lähinnä siksi, että raja on vedettävä johonkin, ja kengät eivät yleisesti ottaen ole tekstiiliä. Päättelen myös, että kangastossuista tms. vuoden aikana kertyvä tekstiilin osuus olisi painosta niin pieni, että sen vaikutus kokonaismäärään jäisi joka tapauksessa hyvin pieneksi. Tarkkuuden vuoksi kengätkin voin kyllä kirjata siihen seurantaan, mutta en rupea leikkelemään pohjia irti mistään selvittääkseni tekstiilin todellista painoa.

Toinen rajaus koskee jätteen määritelmää. Määrittelen tekstiilijätteeksi kaiken sellaisen, jonka heitän kirjaimellisesti roskikseen. Toinen vaihtoehto on se, että toimitan tekstiilin esimerkiksi Reccin tai Finlaysonin keräykseen. Molemmista tekstiilit toimitetaan uusiokäyttöön, mutta niistä tehdään jotain muuta, kuin mikä tekstiilin alkuperäinen tarkoitus on ollut. Jäte on siis sellaista materiaalia, jota ei mielestäni voi käyttää enää kotona mihinkään. Sen sijaan normaalia kierrätystä ei lasketa tähän mukaan. Jos siis annan lastenvaatteita sukulaislapsille, myyn jotain kirppiksellä tai lahjoitan esimerkiksi Fidalle, nämä tekstiilit eivät mielestäni ole jätettä. Huomatkaa, että kriteerini lahjoittamiselle ovat nykyään korkeat. Kiertoon lähtee vain aidosti käyttökelpoista tekstiiliä, enkä yritä vähentää roskan määrää lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen vaatteita, joita kukaan ei kehtaa enää panna päälleen. On tietenkin otettava huomioon, että siitä huolimatta osa noista kierrätetyistä vaatteista saattaa päätyä myöhemmin roskikseen. Yritän kuitenkin tehdä parhaani sen suhteen, että lahjoitetut tekstiilit ovat niin hyvässä kunnossa, että ne eivät päädy kaatopaikalle.

Kolmas rajoitus koskee sitä, kenen tekstiilit taulukkoon kirjataan. Päätin että merkitsen omat, lasten sekä kodin yhteiset tekstiilit, mutta kirjaan kenen vaatteesta on kyse, jotta voin vuoden lopussa tehdä henkilökohtaisen yhteenvedon. Ajattelin ensin, että teen tästä jatkoprojektin ostolakolle, mutta miksi odottaa yli kaksi kuukautta vain siksi, että silloin sattuu olemaan vuodenvaihde? Marraskuun alusta lähtien punnitsen siis tekstiilijätteet, ja teen siitä tänne raportin joka kuun taitteessa. Tätä jatkuu 12 kuukautta, jonka jälkeen etsin uusimman tiedon keskimääräisestä kotitalouksien tuottamasta tekstiilijätteen määrästä ja vertaan omaa lukemaani siihen. Punnitsemiseen käytän keittiövaakaa, jonka uskoisin olevan tarkoitukseen sopiva. Sillä voi punnita vaikka yhden sukkaparin, mutta toisaalta myös isompiakin eriä. Gramman tarkkuudella siis mennään. Jos kerran tehdään, niin tehdään kunnolla!

Tämä on sen verran työläs (ja vähän hullu) projekti, joten että epäilen, että saan punnita roskiani kaikessa rauhassa yksin… vai olisiko siellä joku, joka lähtisi mukaan? Toisaalta tekstiilijätettä voi seurata myös kirjaamalla poistot lukumäärinä, sehän tulee tässä laskettua punnituksen ohella automaattisesti, kun jokainen poisto merkitään exceliin. Koska minä punnitsen kaiken, pystyn täällä raportoimaan, paljonko yksi pyyhe tai joku muu artikkeli painaa. Näiden tietojen pohjalta pystytte tekemään varsin valistuneita arvauksia oman jätteen painosta, vaikkei vaakaa olisikaan. Eli lähteekö sittenkin kukaan muu mukaan?

32 vastausta artikkeliin ”Kuinka monta kiloa pois vuodessa?

  1. Tuohon määrään on ehkä laskettu myös teollisuuden ja kaupan tuottama tekstiilijäte. En lukenut artikkelia, joten tämä on arvaus.

    • Tämä on toistaiseksi epäselvä asia, mutta selvitän tämän projektin kuluessa!

      • Osaisiko joku neuvoa. En voi enää kännykällä kommentoida mitään. Kun olen kirjoittanut kommenttikenttään, niin sen jälkeen en voi enää painaa ”lähetä kommentti” painiketta. Ahkerasti kaikkea luen, mutta harvoin näin tietokoneella.

  2. Minä voisin koittaa lähteä mukaan. 🙂
    tiedän, etten osta juurikaan vaatteita, mutta meiltäkin aina menee jätteeksi jokunen vaate vuodessa. Kiinnostaa aihe kovasti.

  3. Minulta menee roskiin vain lähinnä sukkahousuja ja sukkia. Lakanatkin ja muut tarkoitukseen sopivat leikkaan matonkuteiksi, kun minulla on se matonvirkkausprojekti menossa. Vaatteita on sen verran paljon, että harvoin ne ovat roskiin heiteltävässä kondiksessa ja myyntiähän tässä ei laskettaisi, joten kiitos ei tähän haasteeseen.

    • Harvoin minäkään omia vaatteitani roskiin heitän, juuri noita sukkia lukuunottamatta. LAstenvaatteita kyllä menee, juuri eilen jälleen yhdet vanhat rukkaset.

  4. Minä voin lähteä mukaan! Olen jo silmämääräisellä tasolla tätä ihmetellyt, sillä meillä on vaatehuoneen nurkassa paperikassi johon kerään kierrätykseen (ei enää vaatteeksi kelpaavat) tekstiilit joille sitten maailmantuskassani yritän keksiä loppusijoituspaikkaa. Mutta kassi täyttyy äkkiä! En kyllä ihan tuota 10 kiloa ilman todisteita niele, mutta paljon sitä joka tapauksessa kertyy.

    Tässä nyt muutamia havaintoja omasta jätekuormastani:
    -Vaatteet/tekstiilit ovat välillä painavia. Jos vuodessa poistoon päätyy edes yhdet tukevat farkut/talvitakki/peite/pussilakanasetti niin 10-20% saldosta on jo käytetty. Jos kaikki nämä sattuisivat hajoamaan samana vuonna niin 10kg olisi jo täynnä.

    -Arkikäytössä oleva vaate kuluu rikki. Alusvaatteet joita käytetään ehkä useammat päivässä ja pestään joka käytön jälkeen kuluvat jossain vaiheessa rikki. Minulla hajoaa vähän hassusti kasvavan varpaankynnen takia melko paljon sukkia aina samasta kohdasta.

    -Minä hajotan vaatteita. Toimistotyössä. Paksut raakadenimfarkutkin hiutuvat käytössäni puhki, samoin kuin villatakit eikä näiden korjaaminen oikein onnistu sillä kankaat kuluvat ohuen ohueksi laajalta alueelta kunnos rätsähtävät rikki.

    -Etenkin työmatkapyöräilevä mieheni kuluttaa paljon ulko- ja alusvaatetta rikki ihan mekaanisella hankauksella ja tiheähköllä pesulla.

    -Lapsen vaatteet (etenkin sukat ja sukkahousut!) menevät välillä ihan ruokottomaan kuntoon normikäytöstä ja vaatehuollosta huolimatta.

    -Oma häpeäpilkkuni: olen jo reippaasti yli kolmenkymmenen, mutta olen vasta nyt alkanut kyetä päästämään irti 2000-luvun alussa tehdyistä HM-trikoohankinnoistani. Piukkaa tuubitoppia yms. joka ei tule enää minun vaatekaappiini kuulumaan, mutta ei kyllä ole markkinoilla enää minkään arvoistakaan -> valitettavasti roskiskamaa. Näiden sisääntulo on onneksi lakannut jo kymmenisen vuotta sitten.

    • Oi nuo nuoruuden ihanat hankinnat… tuttuja myös minulle! Nuorena kärräsin kaikkea UFFille, mutta enää en heidän toimintaansa halua tukea, joten tilanne on hankalampi. Todella laittaa miettimään omia hankintoja, koska eihän noista vaatteita meinaa päästä eroon millään. Minä voin onneksi roudata mökille rönttökäyttöön kaikki pikkuvikaiset, mutta kyllä välillä joudun heittämään farkut roskikseen. Tosin en nyt vähään aikaan, koska ostin juuri keväällä kolmet uudet käyttöfarkut, ja sentään ne kestävät muutaman vuoden.

    • Tervetuloa mukaan! Luulen, että yksi hyvä tapa on ylipäätään kiinnittää asiaan tietoisemmin huomiota.

  5. Tuossa tekstissä sanotaan että suomalainen ”heittää pois” 13kg tekstiiliä ja seuraavaksi puhutaan kehitysmaiden kierrätystekstiilistä. Itse tulkitsen tämän ilman muuta niin, että kyse on ihmisten omasta käytöstään poistamasta tekstiilistä, oli poistokanava sitten roskalaatikko tai mikä tahansa muu oman talouden ulkopuolinen kohde.

    Minusta rehellisin tapa tutkia omaa ”tekstiilijalanjälkeään” on punnita ihan kaikki poistamansa tekstiili, meni se sitten myyntiin, lahjoitukseen, kodin ulkopuoliseen uudelleenkäyttöön tai roskiin.

    Epäilen myös että tuo 13kg saattaa olla keskivertotyypillä ihan hyväkin arvio – tekstiilit ovat yllättävän painavia. Aikuisen kesätakkia paksumpi takki painaa tyypillisesti kevyimmilläänkin yli puoli kiloa, jopa lähemmäs 2 kiloa. Samoin housut ja kengät (vaikken tiedä lasketaanko niitä mukaan tähän). Saati sitten taloustekstiili, yhden hengen lakanasetti melkein kilon jne. Yksi suurempi matto voisi jo kahmaista yli puolet ihmisen koko vuoden oletussaldosta 😀

    Oman nykymittapuulla hyvin maltillisen vaatemääräni kokonaispaino kenkineen, laukkuineen on hieman alle 20kg. Voisin helposti kuvitella jonkun poistavan vuodessa käytöstään koko vaatekaappini verran tavaraa, varsinkin jos mukaan luetaan kodin muut tekstiilipoistot.

    Aihe on kiinnostava ja jään mielenkiinnolla seuraamaan (tätäkin) projektiasi.

    • Tämä on asia mitä yritän selvittää, eli miten tuo luku on laskettu ja mikä on tulkittu pois heittämiseksi. Olen viimepäivinä kuskannut kotoani pois varmaan 20kg lastenvaatteita. Niistä suurin osa menee kuitenkin seuraaville käyttäjille, joten en osaa pitää tätä pois heittämisenä, vaan hyötykäyttöön toimittamisena. Jos tuo on poisheittämistä, niin sitten nuo rajat paukkuvat kyllä vuodessa iloisesti. Mutta kuten sanottu, tätä täytyy yrittää selvittää noista tutkimuksista, niissä on varmasti selkeästi määritelty, minkälainen tekstiili lasketaan mukaan.

      • Olen myös sillä kannalla, että kaikki, myös kierrätykseen menevä tekstiili on jätettä. Voisikin periaatteessa laskea, kuinka monta kiloa tulee hankkineeksi tekstiiliä vuodessa. Kun ei täältä kukaan loppujen lopuksi mukaansa ota mitään …

        • Mutta jos tietää vaatteen varmasti menevän käyttöön vaikka siitä on itse luopunut, eihän sitä silloin voi laskea jätteeksi? Jos kierrätän johonkin sellaiseen kohteeseen, missä en voi olla varma vaatteen loppusijoituspaikasta, sen voisi periaatteessa laskea jätteeksi. Mutta kun ajattelen niitä kaikkia vaatteita, joita olen itse ostanut tai saanut kierrätettyinä, eivät ne missään nimessä ole jätettä vaan arvokasta käyttötavaraa. Olen kyllä siitä samaa mieltä, että voisi olla viisasta seurata, kuinka paljon laittaa vaatetta kiertoon ylipäätään, ja miettiä onko siinä järkeä.

  6. Minä olen ollut myös kuluneen vuoden aikana tarkkana siitä, että en vie kierrätykseen muita kuin hyväkuntoisia vaatteita. Roskiin en ole heittänyt mitään, vaan olen vienyt vaateliikkeiden keräykseen. Tosin en voi näistä tietää minne menevät. Eli nämä voisin mielestäni punnita ja ainakin tänä vuonna olen kantanut niin painavia kasseja, voi sentään. Olisi kyllä kiva punnita ja ehkä myös ne vaatteet jotka menevät ystäville. Ja nyt toivon, että saan kommenttini lähetettyä, kun se ei ole kuukausiin onnistunut.

    • Lähetys onnistui! Olen pahoillani tuosta kommentointiongelmasta, en tiedä mikä sen aiheuttaa. Joskus kyse voi tosiaan olla selaimesta, esimerkiksi minulla nettipankki ei toimi safarissa mutta firefoxissa kyllä. Blogin pohjaan voi tiettyyn rajaan vaikuttaa itse, mutta nuo näkyvyysongelmat ovat ulottumattomissani.

      Hienoa että lähdet mukaan, yllättävän moni on täällä ilmoittautunut! Arvelin että tämä on niin työlästä ettei halukkaita ole, mutta olin väärässä!

  7. Nyt en ole itsekään varma onko tuohon lukuun tosiaan laskettu kaikki tekstiilihävikki, vai vain ”poisheitetty”. Meillä myös kierrätykseen/ pois heitettäväksi menee vuosittain ehkä muutamasta sadasta grammasta pariin kiloa. Viime vuosina enemmän, kun on nyt kuopuksen jälkeen saanut laittaa vaatteita muualle kiertoon. Tähän asti kun kaikki on jäänyt lapsilla odottamaan aina nuoremman kasvamista. Ja puolison kanssa ei olla juurikaan vaatteita osteltu viimeisetn 10 vuoden aikana.

    Ps. Blogistani löytyy vaatteiden kustomointointi palveluihin (ja täten tuotantovaiheessa syntyvöön tekstiilihävikkiin) liittyvä gradukyselyni. Vastaajien kesken arvotaan Samsung-tabletti. Olisi myös hienoa, mikäli haluaisit jakaa kyselyn omassa blogissasi ja ajatuksia vaatteiden tuotantoon liittyvästä tekstiilihävikistä. ^_^

  8. siivosin viikonloppuna hetki sitten poisnukkuneen tätini asuntoa. Vaikka hän eli kohtuullisen minimalistisesti, niin yksin tekstiilijätettä oli rehellisesti kymmeniä kiloja (vaatteet, liinavaatteet ja muu kodin tekstiili). Näistä suuri osa menee toki kiertätykseen ja uusiokäyttöön… mietin tekstiilijätteen määrää hyllyjä tyhjentäessäni. Suuri osa oli vielä 70l laadukasta puuvillaa noista lakanoista.

    • Olen ymmärtänyt, että monet himoitsevat noita vanhoja kankaita juuri niiden laadun vuoksi. Kunnollinen puuvillalakana ei kyllä kulu puhki millään, mutta nämä uudet nykyiset kuluvat. Kunpa vaan tietäisi, mihin niitä kannattaisi toimittaa eteenpäin. On totta, että vaatteita jää ihmisiltä isoja määriä, vaikka eläisi miten maltillisesti. Kaiken kierrättäminen on mahdotonta.

  9. Ihan mielenkiintoine projekti, mutta en nyt lähde mukaan.. 😉

    Kuolinpesistä kyllä löytyy kaikenlaista… omien vanhempieni kuolinpesästä siivottiin kymmeniä ellei satoja kiloja tekstiilijätettä. Voisin sanoa että yhtään tekstiiliä ei siitä talosta oltu ikinä heitetty pois noin 60 vuoden aikana. Ihan karmea duuni jo pelkästään tyhjentää nuo tekstiilit.

    Ja myös käyttökelpoista tavaraa löytyi aika paljon. Itse otin räteiksi vanhója hiutuneita pyyheliinoja, niitä kun tarvitaan aina remppa ja fillarin kunnostuspuuhissa.
    Ja tietty muutakin käyttökelpoista.

    • Olen miettinyt, että mitä tehdä sellaisille tutuille vaatteille, jotka herättävät paljon muistoja. Kun eihän niitä ole mitään järkeä säästääkään, mutta toisaalta tekisi pahaa laittaa poiskaan. En kyllä yhtään tiedä miten toimisin. Liinavaatteet ovat yksinkertaisempia, koska kuten sanoit niitä voi aina ottaa käyttöön. VAatteet ovat varmaan se hankalin osio.

    • Jes jes, mukaan vaan! Starttaa noin viikon päästä.
      Tietyissä ulkovaatteissa mekaaninen kulutus on kyllä kovaa. Juuri katselin pesusta tullutta välikauden takkia, että se on jo niin kestolikainen, että menee ehkä vielä toisella lapsella mökki/röntöstelyvaatteena, mutta sen jälkeen sitä ei kyllä kehtaa eteenpäin enää antaa, ellei joku aivan vasiten tule pyytämään. Roskiin menee.

  10. Tiedot tekstiilijätteen määrästä (se 13 kg) perustuu Suomen Ympäristökeskuksen raportissa esitettyyn analyysiin. Tuohon 13 kiloon sisältyy jätetekstiiliä 10 kg ja kierrätykseen (UFF jne.) menevät 3 kg. Kengät ovat haaste sielläkin, koska ne ovat joissain luvuissa (sekajätetutkimus) mutta eivät toisissa (tekstiilien tuontimäärä).

    Raportti löytyy alla olevasta linkistä, relevantti osuus alkaa sivulta 14. Sivun 15 yläosassa oleva graafi on erityisen valaiseva ja näyttää hyvin, mitä tässä laskelmassa on pystytty ottamaan huomioon.

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155612/SY_4_2015.pdf

    • Kiitos, tämä oli arvokasta informaatiota! VAikuttaa siltä (en vielä lukenut tuota alkuperäistä lähdettä, mutta luen sen kyllä), että suurin osa on tosiaankin roskiin menevää tekstiiliä. Kierrätykseen menee hämmästyttävän vähän, mutta epäilen että tässä on hirväesti eroja riippuen siitä, keneltä kysytään. KÄrjistettynä maaseudun vanhemmat miehet tuskin kamppeitaan UFFille roudaavat, ja toisaalta kaupunkien tiedostavat naiset eivät haluaisi laittaa roskiin yhtään mitään. Tämä on joka tapauksessa aihe, johon tulen palaamaan vielä monta kertaa.

  11. Saatanpa lähteä mukaan. Kuvittelen, ettei meiltä hirveästi roskiin mene tekstiiliä, mutta ehkä vain huijaan lahjakkaasti itseäni? Kiertoon lähtevien mukaan laskeminen nostaisi kyllä näin lapsitaloudessa reippaasti lukuja, omia vaatteita ei (onneksi) poistu juuri muuten kuin loppuun käytettynä roskiksen suuntaan.

    • Juuri eilen lahjoitin untuvatakin äidilleni, koska hänellä oli sille käyttöä mutta itselleni ei. Mitähän se painoi, vajaan kilon varmaan. Minusta tämä ei ole poistotekstiili, koska tiedän että takki menee aktiiviseen käyttöön. En siis laskisi sitä mihinkään poistokiintiöön mukaan.

  12. On helpompi punnita ostamasi kangasmäärä. Voit laskea sen määrän suoraan vuoden jätemääräksesi. Ellet osta pellavaa, silkkiä tai muuta erityisen arvokasta.

    • Eihän se toimi, koska roskiin menee paljon vähemmän kuin käyttöön tulee.

Jätä kommentti