Lajittele biojäte ja pelasta maailma! Parhaat vinkit helppoon lajitteluun.

Nyt käsi sydämelle: lajitteletko biojätteet? Luin tänä aamuna ensimmäisenä YLEn jutun siitä, kuinka sekajätteisiin heitetään edelleen ihan mitä sattuu, ja erityisen paljon biojätettä. Jos roskapusseissa on neljäsosa biojätettä, se tarkoittaa sitä, että tämänkin blogin lukijoissa täytyy olla joukossa niitä, jotka eivät lajittele. Jos kuulut heihin, tämä juttu on erityisesti sinulle! Biojätteen lajittelu ei ole työlästä eikä vaikeaa, mutta ennen kuin niin voi tehdä, täytyy olla paikka, minne biojätteet laitetaan. Eli:

  1. Jos asut taloyhtiössä, jonka roskakatoksesta löytyy biojäteastia, sinulla ei oikeastaan ole yhtään hyvää tekosyytä olla lajittelematta biojätteitä.
  2. Omakotiasujilla halvimmaksi taitaa tulla komposti. Tiedän, että esim. pääkaupunkiseudulla mutta myös muualla Suomessa biojätettä kerätään myös pientaloalueilla.
  3. Jos asut alueella, jossa ei biojätettä kerätä, eikä talossasi ole pihaa jonne kompostin voisi laittaa, saat olla lajittelematta. (Jos kuulut tähän harvinaiseen joukkoon, hihkaise kommenttiboksissa, minua kiinnostaa millä alueilla Suomessa ei voi lajitella.)

Sitten varsinainen lajittelu. Näillä ohjeilla ei voi epäonnistua.

Tarvitset ensinnäkin biojäteastian. Sen ei tarvitse olla suuri, sillä biojäte kannattaa muutenkin tyhjentää usein. Se pienin roskis sopii biojätteelle. Astiassa voi olla kansi, mutta esim. meillä roskis tyhjennetään parin päivän välein, eivätkä ne ehdi ruveta haisemaan, joten kantta en ole koskaan tarvinnut. Biojätteen voi pakata mihin tahansa maatuvaan materiaaliin: biohajoavaan muovipussiin, sanomalehteen, kartonkiin jossa ei ole muovipintaa, paperipussiin, paperiseen kirjekuoreen. Minulla on tiskipöydän alla pieni kaukalo, jonne kerään biojätepusseja. Tässä muutama vinkki, miten sellaisia saa ilman, että erikseen tarvitsee ostaa:

  • Pakkaa kaupassa hedelmät aina biohajoavaan pussiin tai paperipussiin
  • Säästä kaikki paperipussit, joissa ei ole muovista ”ikkunaa”: karkkipussit, leipäpussit, torilta ostettujen perunoiden pussit jne.
  • Jos pussia ei ole, jätteet voi pakata myös pahviseen muro- tai myslipakettiin, tai muuhun kuiva-ainepakettiin. Maito- ja mehutölkit eivät käy, koska ne ovat pinnoitettuja.
  • Jos ison kirjekuoren avaa lyhyeltä sivulta eli päädystä, siitä tulee oivallinen biojätepussi.
  • Kaikki tavalliset paperikassit käyvät myös, kunhan ne eivät ole sellaisia kiiltäviä, hienoja lahjakasseja. Mutta esim. kaikki ruokakaupan ja Alkon paperikassit toimivat.
  • Jos mitään näistä ei ole saatavilla, sanomalehdestä voi kietaista tötterön, ja pakata roskat sinne.

Vaihtoehtoja on paljon, kuten näkyy. Minun on vaikea uskoa, että mitään näistä ei taloudesta löytyisi. Jos roskat menevät kompostiin, jätteitä ei tarvitse pakata erikseen mihinkään, ellei halua. Jäteastian voi nimittäin kipata suoraan kompostiin. Jos ei halua liata jäteastiaa, voi sinne laittaa tavallisen muovipussin. Sitten pussi tyhjennetään kompostiin, ja nakataan sen jälkeen tyhjänä sekajätteeseen. Homma toimii, kunhan ei vahingossa kippaa muovipussia kompostin sekaan.

Biojäte on usein hieman kosteaa. Paperiset pussit vettyvät helposti läpi, mikä on todella ärsyttävää. Paras vinkkini tähän on kananmunakenno. Säästä kennot, ja laita sellaista pussin pohjalle. Kenno maatuu, mutta on niin paksua että pohja pysyy ehjänä, vaikka sen päälle heittelisi muutamat kahvinporot tai teepussit. Kuuden munan kennoista tulee kaksi pohjaa, ja isommista pakkauksista noin neljä.

Siinäpä se sitten olikin. Koska roskia pitää viedä muutenkin, en ymmärrä miksi biojätteen vieminen olisi sen vaikeampaa. Biojätteeseen lajitellaan kaikki ruoantähteet ja pilaantuneet ruuat, sekä kuoret, luut, kahvinporot ym. valmistuksessa syntyneet jätteet. Samoin kuihtuneet kukat. Biojätteeseen voi myös laittaa pehmeitä papereita, eli servettejä ja talouspaperia. Tosin olen sitä mieltä, että paperien laittaminen sekajätteeseen ei ole suuri synti, sillä paperi palaa paljon paremmin kuin banaaninkuori.

Biojätteeseen ei saa laittaa vaippoja, kissanhiekkaa tai muita ulostejätteitä, vaikka ne periaatteessa ovatkin maatuvia. Eli käytännössä kaikki eloperäinen jäte, mikä syntyy keittiössä, kuuluu biojätteeseen. Ainoa poikkeus on ruokaöljy, jota ei saa kaataa biojätteeseen. Hyytynyt rasva (kuten vaikka joulukinkun rasva) on ok, mutta öljyt tekevät jätteestä liian märkää. Pieniä määriä voi imeyttää talouspaperiin, mutta isommat määrät pannaan pulloon tai purkkiin ja sekajätteeseen. Eli jos olet paistanut munkkeja, paistorasvaa ei kuulu kipata biojätteen joukkoon.

Miksi tämä kaikki kannattaa tehdä? Siksi, että ensinnäkin biojäte pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Siitä tehdää uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa, sekä multaa. HSY kertoo, että lajitellusta biojätteestä saadaan talteen myös ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Kierrätetty biojäte minimoi myös jätevesipäästöjä. Nykyisin sekajäte pitkälti poltetaan, mutta eloperäinen jäte sekajätteen joukossa huonontaa palamisprosessia. Sen lämpöarvo on heikompi, eli suomeksi omenankuori palaa kylmemmällä liekillä kuin muovi, mikä taas tarkoittaa että jätteenpolttolaitos ei tuota energiaa yhtä tehokkaasti. Lisäksi kostea jäte aiheuttaa korroosiota eli syöpymistä laitteissa.

Jos haluaa kantaa kortensa kekoon kestävän kehityksen ja maailman pelastumisen puolesta, biojätteen lajittelu on yksi helpoimmista jutuista, jonka voimme tehdä. Tämä on yksi niistä asioista, joissa yksilön panos on pieni, mutta monen yksilön yhteinen vaikutus suuri. Jos et vielä lajittele, aloita nyt!

Kaikki hyvät kikkakolmoset ja muut vinkit biojätteen lajitteluun saa mieluusti jakaa kommenttiosastolla! Laitetaan kaikki hyvät neuvot jakoon.

63 vastausta artikkeliin ”Lajittele biojäte ja pelasta maailma! Parhaat vinkit helppoon lajitteluun.

  1. Me asumme pienessä 6 erillistalon yhtiössä (pk-seudulla), eikä taloyhtiössä ole biojäteastiaa. Omaan pieneen pihaan ei myöskään saa kompostia eli kuulumme kaiketi tuohon harvinaiseen ryhmään, joiden ei tarvitse lajitella. Satutko tietämään, onko meillä halutessamme mitään mahdollisuutta lajitella biojätettä tässä tilanteessamme?

    • HSY:n sivuilla sanotaan että alle 10 asunnon yhtiöillä biojätekeräys on vapaaehtoista. Kokemukseni mukaan HSY:llä on hyvä asiakaspalvelu, joten ottaisin suoraan sinne yhteyttä ja selvittäisin asiaa. Jos taloyhtiön muutkin osakkaat ovat halukkaita, ymmärtäisin, että taloyhtiöön voidaan biojäteastia tilata. Siitä tietysti tulee kustannuksia, kuten taloyhtiöille aina, mutta asiasta voi varmaan keskustella muiden osakkaiden kanssa ja hinnatkin selviävät suoraan HSY:ltä.

    • Asun myös 6 asunnon rivitaloyhtiössä Pohjois-Suomessa, jossa biojätettä ei kerätä eikä kompostin laittaminen ole mahdollista/luvallista. Harmittelin tätä pitkään, mutta siihenkin on ratkaisu, nimittäin bokashi, jota olen käyttänyt nyt toista vuotta.

      Biojätteet kerätään sisällä tiiviseen kannelliseen astiaan, lisätään erityistä rouhetta sekaan (saa aikaan käymisreaktion) ja annetaan astian täyttymisen jälkeen fermentoitua kaksi viikkoa.

      Sen jälkeen sekoitetaan multaan, minkä olen tehnyt nyt saavissa, koska puroon rajoittuvalla takapihalla ei ole hyvä päästää nesteitä valumaan vesistöön. Noin kahden viikon – kuukauden jälkeen multa on valmista käytettäväksi.

      Sori luento, mutta ehkä tämä voi olla ratkaisu jollekin muullekin, joka olosuhteiden pakosta ei voi lajitella, ja jolla kuitenkin olisi mullalle käyttöä. Jos ei ole pihaa tai palstaa lainkaan, niin tämä ei ehkä toimi, koska tarvitaan vanhaa multaa, ja paikka mihin käyttää valmis multa.

      • Joo! Tämä oli mielessäkin koska juuri luin YLEn sivuilta jutun aiheesta. Täytyykin etsiä se uudelleen. Bokashi on sen verran pieni, että sitä voisin itse pitää vaikka parvekkeella, jos jätteitä ei muuten kerättäisi. Ylläpito kuulosti varsin helpolta, ja tuloksena on multaa omalle pihalle. Hauska kuulla että täällä on myös bokashi-ihmisiä!

  2. Turun seudun jätehuolto on kieltänyt muovisten biojätepussien käytön, mutta esimerkiksi paperisia biopusseja saa käyttää. Tällaisia ei vain tunnu oikein löytyvän mistään, mielelläni vaikka ostaisinkin näitä erikseen jos tietäisin mistä. Sanomalehtiä ei tule eikä muita paperipussejakaan kerry sopivaa tahtia.

    • K-kaupoissa on hyviä ruskeita paperisia biojätepusseja, S-marketeissa taitaa myös olla vastaavia.

    • Pikainen googlaus tuotti tällaiset tulokset:
      http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/pirkka-biojatepussi-20-kpl-30x22x12-cm/
      http://www.lassila-tikanoja.fi/tuotteet/jatesakit/Paperisetsakitjapussit/Sivut/paperiset_sakit.aspx

      Näiden lisäksi biojätettä voi pakata kaikenlaisiin paperipusseihin, myös jauho- ja sokeripusseihin ym. Minä pistän kaikki tuollaiset talteen tiskikaapin alle, ja otan sieltä käyttöön. Samoin välillä kaupoista saa tavaroita mukaan paperipusseissa, säästän kaikki sellaiset myös, samoin nuo isot kirjekuoret. En ole koskaan käyttänyt pahvipakkauksia, mutta kenties teillä tulisi niitä näiden edellämainittujen lisäksi? Niiden etuna on ainakin se, että kosteus ei tule yhtä helposti läpi. Löytyisiköhän näistä jokin muovin korvaava ratkaisu? Meillä on käytössä sellainen sekasysteemi, että säästän oikeastaan kaikki tarkoitukseen sopivat pussit sun muut, ja käytän mitä milloinkin sattuu löytymään.

  3. Vaasan alueella ei myöskään saa käyttää kuin yhden laisia muovisia biojätepusseja, ne muut maatuvat liian hitaasti. Täällä on Minimani, josta olen ostanut paperisia biojätepusseja.

  4. Kokkolan seudulla kuului lajitella biojäte muovipussiin ja laittaa sekajäteroskikseen: palava jäte valkoisessa pussissa, biojäte mustassa. Ne eroteltiin laitoksessa toisistaan koneellisesti.

    • Olen lukenut tästä! Ihmeellinen systeemi, mutta jos se toimii niin mikäs siinä! Tosin se taitaa vaatia mustien biojätepussien ostamista? Tai siis minkä tahansa mustien pussien ostamista?

      • Pietarsaaressa on ollut sama systeemi 90-luvulta asti, ja siellä kauppojen kassoilta ostettavat muovikassit ovat sisäpuolelta mustia. Pussin voi kääntää nurinpäin tarpeen mukaan biojätteelle sopivaksi.

  5. Lajittelen. Mutta kaikki tässä taloyhtiössä eivät tee niin, valitettavasti. Huonosti on Suomessa ihmiset koulutettu tai ovat muuten vaan saamattomia ääliöitä, koska osa naapureista kippaa kaiken (sekajätteen, metallin, lasin) sinne lähimpään jäteastiaan, joka nyt sattuu olemaan biojäteoastia. Ärsyttää.

    Toisessa kotipaikassani toimii myös tuo värin perusteella roskappussien lajittelu osassa jätettä

    • Mä ymmärrän, jos biojäte menee sekajätteen sekaan, mutta EN ymmärrä, miten biojäteastiaan voi kukaan laittaa muita roskia! Joskus taannoin, kun pitkälti päälle 80v tätini opetteli kompostoimista, sinne sujahti välillä vahingossa pikkulusikoita tai muovipusseja, mutta tuossa tilanteessa oli mielestäni loiventavia asianhaaroja. Mutta jos taloyhtiön roskiskatoksessa joku laittaa roskat väärään astiaan, niin kyseessä on joko todella ymmärtämätön tai täydellisen piittaamaton tyyppi. Sisäinen roskispoliisini hermostuisi tuollaisesta täysin. Minulla meinasi hermot mennä jo siitä, että kolmesta vierekkäisestä kartonkikeräyksestä yksi oli täytetty yli äyräiden ja kaksi muuta vajaina… otan nämä roska-asiat aika henkilökohtaisesti.

      • Mäkin ärryn roskiksella varmaan keskivertoa enemmän… joskus näkee niin uskomattomia visioita siellä. Esim. kokonainen posliiniastiasto kipattuna lasiroskiin. Lukiko astian kannessa ”ei posliinia”? TIETENKIN LUKI. Eiku poimimaan ne sieltä sitten ja sekaroskiin. Ei oo mun työ, mutta ei tuollaisia voi jättää 🙁

        • Olen tehnyt loistavia löytöjä taloyhtiömme lasinkeräysroskiksesta, mm ultima thulea ja kristallia. Ei voi kuin ihmetellä, mitä kaikkea ihmiset heittävät roskiin 😳 Todella ylimielistä toimintaa. Antaisivat vaikka hyväntekeväisyyteen tai soittaisivat kierrätyskeskukseen, että tulkaa noutamaan. Miksiköhän tuokin mainitsemasi posliiniastiasto oli lasinkeräyksessä. Olisi edes jättänyt sen selkeästi roskiksen viereen jollekin dyykattavaksi.

          • Eihän lasinkeräykseen saa edes laittaa astioita/laseja. Vain pakkauslasia. Muu lasi kuuluu sekajätteeseen….

  6. Varsinaisia vinkkejä en keksi, mutta miksi -kohtaan lisäisin hajuttomuuden. Biojätteet haisevat itse asiassa paljon vähemmän, kun ovat omassa astiassaan, verrattuna siihen että muhivat muiden roskien seassa sekajäteastiassa.

    • Meillä biojätteet eivät haise yleensä ollenkaan. Toki sitten jos viikon verran vetkuttelee viemistä, mutta parissa kolmessa päivässä ei ehdi ruveta haisemaan. Sitten jos on kalan rääppeitä tai kalan käärepaperia, vien roskat samana päivänä, koska ne kyllä haisevat aina.

  7. Taisin tarvita tätä tekstiä. Kiitos buustauksesta:D Meillä on taloyhtiössä oma biojäteastia, josta saadaan multaa sekä rivariasuntomme omalla pihalla komposti. Silti sanoisin, että kaikki pienet määrät heitän aina sekajätteeseen (jos kuorin esim. yksittäisen omenan) ja isommat satsit biojäteastiaan (teen esim. sosekeittoa ja kuorijätettä tulee paljon). Yritän parantaa tapani:)

    • Ole hyvä! Kiva jos tästä motivaatio parani! Luulisin, että jos roskiskaapissa on biojäteastia, omenankuoret saa tähdättyä sinne yhtä helposti kuin sekajäteastiaankin? 😉 Tsemppiä!

  8. Käytän paperipusseja. Vuoraan kevyesti metrolehden sivuilla ja kananmunakenno on hyvä pohja. En pidä muovibiopusseista. Inhoan niiden venyvyyttä.

    Eilen kaupassa otin hedelmille muovibiopussin. En liimannut hintalappua pussiin, kun mielestäni se pilaa biopussin. Kassa oli hieman ihmeissään, kun annoin hintalapun erikseen. Ilmeisesti muita se ei haittaa. Mitenköhän nuo hintalaput maatuvat? Itse olen ajatellut, että ne eivät kuulu biojätteeseen, mutta ehkä ne menevät siinä mukana.

    • Mä olen antanut mennä mukana. En tosin osaa sanoa että mikä se todellinen vastaus on, mutta ainakin se on paperia, niin että jotain toivoa ainakin on.

  9. Mä olen kokeillut biojätteen suhteen monenlaisia tapoja kerätä sitä ja useimmat ovat työläitä, haisevia ja ärsytäviä. Ymmärrän siis varsin hyvin niitä, jotka kippaa biojätteen sekaroskikseen vaikka sitä huonona tapana pidänkin.
    Meillä on käytössä ne ”muoviset” biojätepussit ja ne laitetaan 1.5 litran tyhjään maitopurkkiin ja sitten kerätään biojäte siihen. EIi valu eikä vuoda, eikä haise eikä sotke roskiksia, saa helposti kuljettettua roskakatokseen ja siellä sit pussi sisältöineen bioroskikseen ja purkki palavaan. Muuten lajitellaan keräyskartonki.
    Roskispoliisit meidän talossa ärsyttää, kun kartonkikeräyseen nuo biojätteen keräyksessä olleet maitopurkit on liian likaisia ja sitten joku käy nostelee niitä sieltä palavan jätteen roksiksesta kartonkiin *päänhakkaushymiö*.
    Tuo systeemi, et biojäte kerätään eriväriseen muovipussiin ja laitetaan samaan roskasäiliöön muun jätteen kanssa ja jätelaitos tekee sit erottelun kuullostaa aivan loistavalta, miksi ihmeessä sellaista ei ole käytössä kaikkialla?

    • Mä kuulun näihin jotka eivät tällä hetkellä lajittele.Joka ikinen kerta kun biojätettä vein oli seassa ei -maatuvaan muoviin pakattuja biojätteitä.Tietenkin ne noukin pois seasta, mutta en mä kaivelemaan ryhdy.Huhun mukaan koko astian sisältö kipataan sekajätteeseen, jos seassa on yksikin väärin pakattu satsi.Jatkan kyllä lajittelua omalta osaltani heti muuton jälkeen.

      • Tämä on mieleniintoinen huhu! Mistähän saisi selville? Onko täällä lukijoissa HSY:n ihmisiä, joka osaisi vastata?

    • Minusta taas biojätteen kerääminen on paljon vaivattomampaa kuin vaikkapa muovin erottelu on tai olisi. Biojätteen saa suoraan takapihalle, ja kuten aiemmin totesin, en ole huomannut sen kummempia hajuhaittoja. Tuo teidän menetelmä tuntuu kuitenkin todella toimivalta! Vuotaako roskat purkin pohjalle aina sen verran, ettei kelpaa kierrätykseen? Minä heittelen maitopurkit kartonkikeräykseen vain pienellä huuhtaisulla, uskon sen riittävän. Jugurttipurkit sen sijaan menevät usein palavaan, koska ovat sen verran likaisempia.

      • Jos biojätettä tulee vähän, se pohjimmainen ehtii muhia purkissa sen verran et tuntuu että maitopurkki on sen verran möhnäinen ettei se kartonkikeräykseen enää mene. Meillä kans jugurtti menee palavaan, koska vettä menisi ihan hirveän paljon et sais huuhdeltua. En tiedä olisiko siitä siten haittaa, koska se on vaan nestettä, mutta en viitsi laittaa kartonkiin, kun on palavan jätteen keräys.
        Mutta on todella toimiva systeemi, ainoa vaan, et jos keittoon tms kuorii paljon, pitää kuoria lehden sivun päälle ja siitä kipata siten purkkiin, purkin suu on sen verran kapea, ettei siihen isoja määriä viitsi kuoria.

    • Minä taas toivon, ettei jätepussien värikoodaus yleistyisi! 😁 Se rajoittaa muiden kuin nimenomaan roskapusseiksi suunniteltujen muovipussien käyttöä roskapusseina, mikä johtaa muovipussien menekin kasvuun. Käytän esim. hedelmä-, leipä- ja muita sekalaisia pusseja sekajätteen keruuseen kylppärin ja muissa pienissä roskiksissa. Varmaan monella muullakin on samantyyppisiä ratkaisuja.

      Sitä paitsi, miten välinpitämättömät tyypit onnistuisivat pakkaamaan jätteensä oikeanVÄRISIIN pusseihin, kun eivät osaa nakata niitä edes oikeisiin keräysastioihin?? Siis tyyliin kaikki mahdollinen biojätteen joukossa. 😞

  10. Olen lajitellut biojätteet 90-luvun lopulta asti, kerros- ja pientaloyhtiöissä Tapiolassa ja nyt Krunikassa. Käytän sekä kaupan ilmaisia muovisia hedelmäpusseja, säästän myös sopivat paperipussit. Varalta pidän kotona K-kaupasta saatavia tukevia ruskeita paperipusseja. Minunkaan kokemukseni mukaan biojätteet eivät tavallisesti ala haista. Ärsyttävää on, kun huomaa taloyhtiön roskakatoksessa isoja haisevia sekajätepusseja biojätteen joukossa tai biojätettä paksussa muovipussissa jne. Uskomattominta on huomata kesämökin jäteringin keräysastiassa, johon biojätteen tuonti on nimenomaan kielletty, paljaaltaan kipattua biojätettä runsain määrin. Tuntuu, että mitä enemmän ikää asukkaalla, sitä huonommin lajittelu onnistuu.

    • Minulla on vähän sama kokemus tuosta lajittelun ja iän korrelaatiosta. Tunnen paljon ikäihmisiä, joilta lajittelu sujuu erinomaisesti, mutta veikkaan että on myös paljon niitä, jotka eivät ole oivaltaneet a) asian tärkeyttä ja b) miten se toteutetaan käytännössä. Kieltämättä se voikin olla hankalaa sikäli, että eri paikkakunnilla on eri systeemit ja aina on niitä poikkeusroskia, jotka kuitenkin menevät johonkin muuhun astiaan. Mutta epäilen että useimmiten kyse on vain piittaamattomuudesta, ja se kyllä hermostuttaa minuakin älyttömästi.

      • Tässä taloyhtiiössä ongelmaa on vähän kaikenikäisten kanssa. Maahanmuuttajia ja vaihto-opiskelijoita opiskelijoita kannattaisi opastaa myös tähän.

        On helpottavaa tietää, etten ole ainoa, joka ärsyyntyy väärin lajitelluista roskista.

  11. Meillä on komposti (sivuhuomautus: luita ei kyllä kotikompostiin pidä laittaa!), mutta jotain me tehdään sen kanssa väärin, kun aina jos talvella on vaikka viikonkin kovat pakkaset, niin komposti jäätyy. Jotakuinkin joka talvi se jäätyy ja niin ollen myös jossain vaiheessa täyttyy, ja kevättalvella joudutaan yleensä jonkin aikaa laittamaan biot sekajätteeseen. Tiedän, että monella muulla on sama ongelma ja monet kuulemma lämmittää kompostia talvisin, mutta meidän omistautuminen ei ole vielä ihan sillä tasolla.

    • En ole kompostoinnin asiantuntija, ja mietin noita luita kun kirjoitin. Eivät ne ilmeisesti maadu, mutta biojätteiden sekaan ne saa laittaa. TAi ainakaan ei ole erikseen kielletty. Mietin että riittäisikö kompostin eristäminen jollakin, vai onkohan jäätyminen väistämätöntä meidän olosuhteissa.

      • Kyllä meilläkin kompostori jäätyy ja joskus on sitten täyttynyt. Suurempi ongelma on se, että kansi jäätyy kiinni, jolloin kompostiin ei pysty mitään laittamaan. Syksyllä pitäisi aina muistaa tyhjentää mahdollisimman tyhjäksi. Viime talvena kasasin lunta kompostorin ympärille, niin lämmöt pysyi paremmin.

      • Minulla on ollut tapana tyhjentää kompostori melko tyhjäksi juuri ennen, kuin kovista pakkasista alkaa olla vaaraa. Tällöin ei haittaa, vaikka kompostori olisi jonkin aikaa vaikka kokonaan jäässäkin, koska ne parin kuukauden jätteet mahtuvat siihen silti. Tosin asumme Lounais-Suomessa, jossa pakkaskausi on tyypillisesti melko lyhyt.

  12. Biojätepussin pohjalle voi repiä munakennoa, se imee hyvin nestettä esim. hedelmien jämistä.

    • Kyllä, mä laitan yleensä puolikkaan kuuden munan kennosta, siis joko ylä- tai alapuolen. Sen päälle on hyvä heitellä kosteampaakin jätettä.

  13. Tämä oli kivan informatiivinen postaus ja kattoi hyvin perusteet monesta suunnasta.

    Ainut parannusehdotus liittyy tuohon ykköskohtaan ja siihen, että kompostorikielto/biojätekeräyksen uupuminen olisivat ainoat syyt olla lajittelematta ja että muita hyviä (teko)syitä ei olisi.

    Minä en lajittele biojätettä. Kerään sekajätteen, paperin ja hyvinä päivinä kuivat kartongit. Olen tästä huomattavan ylpeä ollut, sillä vuosi sitten en jaksanut lajitella noinkaan tarkasti. Sairastan vuosia sitkeästi jatkunutta vaikeaa masennusta, mikä tekee arjesta haastavaa.
    Koitan ekologisissa asioissa itseäni kannustaa ajattelemalla, että kaikki vähäkin on enemmän kuin jos jättäisi tekemättä täysin. Tästä syystä olen taputellut itseäni selkään siitä, että saan nykyään melkein kaiken paperin ja osan kartongeistakin kiertoon.
    Mun kohdalla lusikat ei riitä siihen, että keräisin omassa kodissa biojätettä, vaikka kierrätänkin mieluusti kyläpaikoissa ja kierrättäminen on minusta erinomainen asia ja ekologisuus arvoissani korkealla.

    Toivon vain yleiseen kierrätysdialogiin hellitystä ehdottomuudesta ja syyllistämisestä. Vaikkei tässä varmasti ollut päämääränä sortua ableismiin, sanavalinnoilla on kuitenkin merkitystä siinä, tuleeko toiseutettu olo vai olo, että kelpaa mukaan, vaikkei jaksaisikaan osallistua optimaalisella tasolla. Tietysti olisi hyvä, jos kaikki kierrättäisi ja siihen on hyvä pyrkiä. Minäkin pyrin siihen hitaasti oman vointini rajoissa.

    • Kiitos tästä huomiosta. Toivon, että pidempiaikaisena lukijana teksteistäni on kuitenkin yleensä välittynyt sellainen armollisuus itseään kohtaan, että jos ei pysty niin sitten ei pysty. Mottoni on jo pitkään ollut että kaikki voimiensa mukaan. Ymmärrän hyvin, että ihmisillä on erilaisia terveyteen liittyviä esteitä, jotka eivät mahdollista kaikkea mitä täällä ehdotan. Terveydelliset syyt koskevat kuitenkin vain osaa. Suurin osa lienee lähinnä piittaamattomuutta tai huolimattomuutta tai ajattelemattomuutta. Ei ymmärretä, miksi kierrätys olisi tärkeää tai ei vain viitsitä vaivautua. Tekstini on suunnattu erityisesti heille, yritin valottaa, miksi biojätteen kierrätys ei vaadi mitään erikoisjärjestelyjä.

  14. Oulussa saa käyttää biojätteille ohuita muovipusseja, kun ne kerätään pois laitoksella. Sinne menee ikkunalliset paperipussit, leipäpussit, hedelmäpussit jne. 😊 Ne biojätepussit kun on kuuleman mukaan luonnolle raskaampia kuin normi muovit, niin tulee hyödynnettyä nämä ”pakkomuovit” tässä.

    • Tämä asia hämmentää minua suunnattomasti: miksi eri puolilla suomea on niin erilaiset säännöt lajittelulle? Sitten kun muuttaa toiselle paikkakunnalle, toimii vanhan säännön mukaan, ja meneekin iloisesti pieleen. Tässä olisi jotenkin valtiollisella tasolla huomattavasti kehitettävää!

      • Erilaiset ohjeistukset lajittelulle johtuvat luultavasti siitä, että eri puolilla Suomea on erilaisia jätteenkäsittelylaitoksia. Biojätettä voidaan käsitellä monin eri tavoin, joten käsittelytavoista ja -prosesseista riippuu se, kuinka paljon ja mitä ns. ylimääräistä biojätteen seassa voi olla. Tällöin syntyy niitä hämmentäviä erilaisia paikallisia ohjeistuksia.

        Vähän samahan se on myös sekajätteen ja energiajakeen kanssa. Toisilla paikkakunnilla kerätään erikseen, ja toisilla kaikki on yhtä ja samaa. Nämäkin riippuvat jätteenkäsittelylaitosten prosesseista, että minkälaista jätettä voi mihinkin laitokseen viedä.

  15. Zero waste blogien vinkki: biojätteen voi säilyttää jääkaapissa, jos pelkää hajuhaittoja. Perunankuoret ym voi laittaa vaikka metallikulhossa/kattilassa jääkaappiin ja talouspaperiroskan ym voi laittaa normibiojätteeseen roskiskaappiin. Ja kun vie roskat, jääkaappibiot on kätevä kipata normibioon ja kiikuttaa roskiin. Näin kostea biojätekään ei entisi kostuttaa liikaa paperipussia. Tätähän voi kokeilla, jos jääkaappiin mahtuu.

    • Olen kuullut tämän vinkin muualtakin. Itse en ole kokeillut, ja jostain syystä ajatus biojätteistä jääkaapissa hieman ällöttää, vaikka periaatteessa ruokaahan sekin on… Nämä on taas näitä psykologisia juttuja. Jonkin hirveän helleaallon iskiessä voisi kyllä toimia.

    • Mua ihmetyttää tämä jääkaappi/pakastinneuvo. Tai jossain lämpimissä paikoissa ymmärrän, että haju voi olla hirveä, mutta kyllähän niiden roskien kylmänä pitäminenkin vie energiaa.

    • Myös pakastaa voi, eli pakastimeen pussilla vuorattu oma astia, johon biojäte kerätään ja viedään kun täyttyy.

      • Bieggahan tuossa ylempänä olikin jo maininnut pakastamisesta, joten pahoittelut toistosta.
        Toisaalta jos se jääkaappi/pakastin on muutenkin päällä, niin kuluttaako biojätteiden säilytys merkittävästi enemmän energiaa kuin jos jätettä säilyttäisi ihan vaan huoneenlämmössä?

  16. ihan uutta tietoa, ettei biojäteroskikseen saisi laittaa biojätemuovipussia – apua! Se on nimenomaan ollut ratkaiseva tekijä siinä, että olen (olemme) noin suurin piirtein kiukuttelematta yrittänyt hoitaa lajittelun kunnolla.

    Olemme asuneet tässä asunnossa viisi vuotta; kaikenmoiset säilytystilat ovat meillä kortilla – kaikissa huoneissa. Kun muutimme, yritimme suunnitella myös roskatilan jokseenkin järkevästi.
    Se toimi kyllä – hetken; mutta lajittelu- ja kierrätyssäännöt ovat tänä ajanjaksona muuttuneet kai ainakin kolmasti. Jokaisen muutoksen myötä olisi pitänyt jaksaa pohtia uudelleen (ja löytää siis siihen kertaalleen suunniteltuun pieneen tilaan) jonkinmoinen toimiva ratkaisu.
    Mikään ei ota päähän niin paljon kuin toimimaton lajittelupiste kotona.

    Olen muutamaankin kertaan toivonut, että samalla kun on tehty pihalle uusia jätepisteitä, olisi tarjottu jonkinmoista kodin jätepisteen suunnittelupalvelua.
    (olen liian laiska etsimään itse)
    Ihan jatkuvasti kun ei jaksaisi roskiakaan olla kantamassa pihalle…

    • Se riippuu siitä missä asuu. Jossain saa, jossain näköjään ei. Pääkaupunkiseudulla saa, HSY:llä ei ole asian kanssa ongelmaa. Oman alueen jätehuolto osaa vastata kysymykseen, mutta on kyllä todella ärsyttävää joutua selvittelemään näitä moneen kertaan!

  17. Mulla tulee eniten biojätettä, joten sen keräämisen helpottamiseksi olen sijoittanut biojäteroskiksen etummaiseksi. Eikä mitään pikkuastiaa vaan kunnollinen! Sekajäte on sen takana. Tyhjennän bioroskiksen pari kertaa viikossa, kun se tulee täyteen. Yleensä se ei ehdi alkaa haista.

    Vaivannäköni menee ehkä hukkaan, koska asun taloyhtiössä, jossa useampikin asukas heittää sekajätteensä biojäteastiaan. Ärsyttävää! Siirrän päällimmäiset muovipussit oikeaan astiaan mutta en ala kaivella. Mä voisin olla vanhana sellainen roskiskyttääjä, joka kurkkii nurkan takana, että ihmiset lajittelevat oikein. Ja jos joku heittää roskiaan väärään paikkaan, tulisin huutaen ja nyrkkiä tai jotain kättä pidempää heristellen esiin ja varmistaisin, että väärintekijä korjaisi virheensä ja ottaisi opiksi! Harmi että nyt ei ole aikaa tuollaiseen päivystystoimintaan. 😀

  18. Asun haja-asutusalueella ja täällä ainut keino erotella biojätteet on oma kompostori. Se hankittiin reilu vuosi sitten pitkän harkinnan jälkeen. Kyllähän se hieman kirpaisi sijoittaa useita satoja euroja (muistaakseni 450) roskien jemmaamiseen ja ymmärrän hyvin niitä, jotka jättävät tämän hankinnan tekemättä. Nyt, kun käyttöä on kantapään kautta opetellut, se alkaa sujumaan paremmin.
    Joku täällä jo mainitsikin kompostin jäätymisen talvella. Tähän mielestäni auttaa parhaiten se, että pakkaskaudella uutta jätettä lisätään päivittäin tai vähintään joka toinen päivä. Pienikin määrä lämmintä jätettä pitää pieneliöstön toiminnan käynnissä, jolloin kompostoriin vapautuu lisää lämpöä. Kuiviketta on myös syytä lisätä riittävästi ja mikäli mahdollista, kannattaa kuivikekin säilyttää lämpimässä paikassa, jolloin sekin tuo lämpöenergiaa kompostoriin. Lisäksi kompostimassan pöyhiminen kiihdyttää pieneliöstön toimintaa. Säännöllinen tyhjentäminen myös talvella on hyväksi, vaikka kompostori ei aivan täysi olisikaan. Itse olen huomannut, että yleensä tyhjentämisen jälkeen kompostin lämpötila nousee huomattavasti.

    Itse tyhjensin alkuun biojätteen kompostoriin pusseineen, mutta homma ei oikein toiminut. Pussit eivät hajonneet riittävän nopeasti eikä biojäte sekoittunut kuivikkeen kanssa. Paljon paremmin on toiminut se, että kerään biojätteen jäteastiassa olevaan muovipussiin ja kippaan sangon sisällön kompostiin. Sitten biojäteastia muuttuu sekajäteastiaksi ja likainen muovipussi saa uutta sisältöä sekajätteestä ja toinen sanko vuorataan puhtaalla pussilla ja siitä tulee uusi biojäteastia. Näin toimien pussien kierto on jatkuvaa eikä pussi ehdi alkaa haista ja sen saa hyötykäyttöön sekajätepussina.
    Kompostorin hankinnan myötä olen havahtunut siihen, miten paljon biojätettä taloudessamme syntyy. Sekajätteen määrä onkin vähentynyt siinä määrin, että kokeeksi pidensin jäteauton käyntivälin tuplaan aiemmasta. Tällä tavoin kompostori saattaa vielä jonain päivänä maksaa itsensä takaisin. Nähtäväksi jää, mahtuvatko neljän viikon sekajätteet jäteastiaamme jatkuvasti. Toistaiseksi se on toiminut.

    • Meillä on (haja-asutusalueella) ollut tuon tyyppinen ostettu lämpökompostori nyt 8,5 vuotta, ja muutenkin kierrätämme kaiken mahdollisen (vaikka se vaatiikin roskien jatkuvaa kuskaamista autolla muun asioinnin yhteydessä). Meillä on myös kompostikäymälä, joten voi kai sanoa, että olemme poikkeuksellisen omistautuneita kiertotalouden edistämiseen. Olen laskenut, että meillä kompostori on maksanut itsensä takaisin säästettyinä jätteenkuljetusmaksuina jo vuosia sitten. 🙂 Aiemmin pisin mahdollinen sekajätteen tyhjennysväli täällä oli kahdeksan viikkoa, mikä oli turhauttavaa, koska roskis oli aina puolityhjä. Nyt, kun täällä on otettu käyttöön myös muovinkeräys, roskiksen tyhjennysvälin on saanut pidentää kahteentoista viikkoon, mikä on iso parannus. Eihän se vieläkään täyty, mutta säästöä tulee yhä lisää. – Toki suurempikin säästö olisi ollut saavutettavissa, mikäli lämpökompostorin olisi rakentanut itse. Emme kuitenkaan aikoinamme tähän ryhtyneet.

      • Kiva kuulla positiivisia kokemuksia pitkän linjan kompostoijalta. Teillä kertyy todella vähän sekajätettä, tuo on kunnioitettavaa! Meillä on kahdeksan hengen talous ja nuorin vielä vaipoissa (kertakäyttövaipat), joten neljässä viikossa kyllä roskapönttö on aivan täynnä. Siitäkin huolimatta, että muovia lukuunottamatta kierrätämme kaiken. Olen odotellut muovinkeräyspistettä kuntaamme, mutta toistaiseksi lähin sellainen löytyy 50km päästä.

  19. Lapsuudenkotini oli omakotitalo, ja pihassa oli komposti. Biojätteiden lajittelu tulee siis selkärangasta. Biojätepusseja en omista, enkä osta, koska hedelmät menevät kestopusseihin. Yleensä pakkaan biojätteet ruokien pahvipakkauksiin. Nyt vain olen onnistunut viemään ne kaikki pahvinkeräyslaatikkoon, joten olen päässyt taittelemaan erimallisia tötteröitä mainoslehtien sivuista.
    Yhden vinkin voin antaa muille, jotka kasvattavat kasveja kotonaan: olen laittanut joskus mandariinien kuoria puiden ja muiden kasvien multiin. Vaihdan mullat vain kerran vuodessa, joten sinä aikana ovat ainakin maatuneet.

  20. Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Pitkään olen jo lueskellut, vaan en muistaakseni ole ennen kommentoinut. Itselleni kierrätys on niin arkipäivää, että usein tulee yllätyksenä, etteivät jotkut kierrätä ollenkaan tai vain hyvin vähän. Toki sairaudet ja muutoin hankalat elämäntilanteet ovat ymmärrettäviä syitä olla kierrättämättä.

    Meillä kierrätetään biojätettä, lasia, muovia (jota tulee muuten paljon!), metallia, kartonkia, patterit, elektroniikkajäte, lamput ja lääkkeet ym. apteekkiin palautettavat sekä tietenkin palautuspullot ja -tölkit. Valtaosa lastenvaatteista saadaan käytettynä ja kaikki hyväkuntoiset myös annetaan eteenpäin.

    Näin ruuhkavuosia elettäessä on kuitenkin ollut pakko olla itselleen armollinen sen suhteen, ettei kaikkea mahdollista vain jaksa tai pysty kierrättämään. Esimerkiksi kovin likaisia muoveja en ala pesuaineella ja kuumalla vedellä pesemään. Ja tilanteesta riippuen isot kartonkiset jugurttipakkaukset joko pestään ja kierrätetään tai sitten laitetaan sekajätteeseen, joka ymmärtääkseni täälläpäin menee polttoon. Myös tekstiilijätteen kanssa olen ottanut sen linjan, että käytän vielä rättinä, mutta sitten menevät ihan sekajätteeseen. Tämä lähinnä siksi, että ymmärtääkseni huonokuntoinen tekstiilijäte (jota meidän tekstiilijäte siis lähinnä on) menee keräyspaikoistakin suurimmaksi osaksi polttoon. En siis näe mitä ideaa olisi ”kierrättää” polttoon menevät tekstiilit esim. h&m kierrätyksen kautta, kun lopputulos olisi ihan sama, eli poltto. Saa korjata, jos tämä on harhaluulo ☺

    Meiltä on lähimmille kierrätysastioille kymmeniä kilometrejä, ja siksikin olen suht tyytyväinen panostukseemme kierrätyksessä, vaikka emme täydellisesti kierrätäkään.

    Ja arkijärki-podcastit kiinnostaisi sekä myös se arjen ekoteko-postaus, jota joskus suunnittelit.

    • Kiitos palautteesta! Podcast pyörii jatkuvasti mielessä, veikkaan että syksyllä saan sen aikaiseksi.
      Täydellisyyden tavoittelu saattaa halvaannuttaa koko homman, joten minusta on parempi yrittää niin hyvää kuin pystyy, mutta kohtuuden rajoissa. Minäkään en ala pesemään mitään pakkauksia koneessa tai tiskaamaan, elleivät ne ole tarkoitettu uudelleen käytettäviksi. Mikä huuhtomalla lähtee, se riittää. Tuohon tekstiilijätteen kohtaloon en osaa varmasti sanoa mitään, mutta itse olen siinä käsityksessä, että Finlaysonille viedyt farkut ja lakanat todella uusiokäytetään pyyhkeiksi ja räsymatoiksi.

  21. Musta tässä on kaksi eri asiaa…lajittelu ja mihin jäte laitetaan lajittelun jälkeen. Lajittelu ei ole ongelma, vaan se mitä jätteelle sen jälkeen tehdään ja kuka sen loppukäsittelee. Kerrostaloissa helppo juttu… kaikki jäte kaaokseen, mutta pientaloissa juttu onkin sitten aivan toinen.

    Ja nythän eilisessä Hesarissa oli kirjoitus, jossa kerrottiin että pientalojen kompostointi tai kompostointi yleensä itseasiassa lisää kasvihuonekaasuja tms. Eli järkevintä olisi ensin mädättää ja tehdä biokaasua ja sen jälkeen vasta kompostoida siitä jäävä loppu jäte. Ja pieniä määriä biojätettä ei kannata kerätä, koska kuljettaminen jne. Eli suhteellisuutta kaikkeen…

    Meillä ei nyt kerätä biojätettä, koska omakotitalo ja en ole halunnut investoida kompostoriin. Plus olen aivan varma, että en jaksa kompostoria hoitaa niin hyvin että se toimisi vuoden ympäri. Muut hyödynnettävät jätteet lajitellaan ja kierrätetään eli viedään kilometrin päässä olevaan kierrätyspisteeseen, joten sikäli olen ”puhtain omantunnoin”.

Vastaa käyttäjälle Katsku Peruuta vastaus