Viikon vinkit: Itämeren muovit, eettistä muotia sekä kirjojen kierrätystä

Kun lukee tätä YLEn uutista Itämeren mikromuovitilanteesta, tulee sekä toiveikas että epätoivoinen olo. On hienoa, että asia on ymmärretty ja sen eteen toimitaan, mutta asiat etenevät välillä hirveän hitaasti. Tämä artikkeli on hyvä yleiskatsaus tilanteeseen.

Muodin tuotannossa on vaikea sanoa, mistä vaatteet tulevat ja miten ne on tehty, sillä yritykset eivät ole kovin innokkaita paljastamaan tuotantoaan. Iltalehti referoi raporttia, joka rankkaa vaatemerkkejä sen mukaan, miten eettistä niiden tuotanto on. Mielenkiintoista on että yritys, jota pidetään usein esimerkkinä kaiseta pahasta, H&M, onkin parhaiden joukossa – mikä ei toki vielä tarkoita sitä, että yrityksen saama tulos olisi hirveän hyvä. Sen sijaan pohjalta löytyy niin halpamerkkejä kuin kalliitakin. Tämä on kuluttajan kannalta ihan älyttömän turhauttavaa. Kun edes hinta ei kerro mitään siitä, millaisissa oloissa vaatteet on tuotettu, jää vaatteiden eettisyys täysin oman aktiivisen salapoliisityön ja fiiliksen varaan. (Iltalehti)

Kirjat ovat kierrättäjän murheenkryyni, koska niitä ei meinaa saada liikkumaan millään. Tässä jutussa on hyvät perusohjeet siitä, miten kirjoja kannattaa säilyttää, sekä siitä mitkä kirjat tällä hetkellä myyvät ja mitkä eivät. Varmasti tämäkään ei ole mikään täydellinen lista, mutta suuntaviivoja ainakin saa. (Kodin Kuvalehti)

4 vastausta artikkeliin ”Viikon vinkit: Itämeren muovit, eettistä muotia sekä kirjojen kierrätystä

  1. Kiitos linkistä tuohon kirjojen kierrättämistä koskevaan juttuun. Kunhan saan oman kotimme raivattua muuttokuntoon ja saamme muuton hoidettua, minun pitäisi alkaa raivata isäni kirjahyllyjä. Siinäpä sitä onkin tekemistä, sillä kirjoja on todella paljon ja hyllyistä löytyy valtavasti kirjoja sotakirjoista Päätaloihin ja tietosanakirjoihin ja kaikkea siltä väliltä. Sinänsä sääli ettei kirjoilla ole nykyään juurikaan arvoa. Omaakin kirjahyllyäni olen tyhjentänyt 1 – 4 euron kappalehinnoilla.

    • TIetosanakirjat eivät taida kelvata kuin korkeintaan askartelumateriaaliksi… meidänkin hyllyssä on yksi sellainen sarja, mutta toisaalta olen antanut sen olla, sillä veikkaan sen olevan hauskaa ajankuvaa lapsille teini-iässä. Varmaan varminta on kysyä ensin antikvariaatista ja sitten viedä ne mitkä kelpaavat.

    • Kiitos haasteesta, se kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Palaan asiaan omassa postauksessa vähän myöhemmin!

Jätä kommentti