Toppatakissa toukokuussa

Tämä kevät on ollut niin erikoinen, etten ole uskaltanut laittaa talvivaatteita pois vaikka on jo toukokuun puoliväli. Tasan viikko sitten oli vielä niin kylmä, että villakangastakki oli todella tarpeen. Nyt näyttää vihdoin siltä, että voin tehdä perinteisen kausivaatteiden vaihdoksen kaapissa. Se onkin tervetullut liike, nimittäin kaipaan jo jotain uutta kaappiini.

Minusta kausivaatteiden vaihdoksessa on olennaista kaksi asiaa: ensinnäkin ne vaatteet, jotka menevät säilytykseen, kannattaa pestä ja kunnostaa. Toisaalta turhaa ei kannata säilöä. Tässä onkin erinomainen hetki käydä läpi talvivaatteet sillä silmällä, onko niille vielä ensi kaudella käyttöä. Minulla tämä prosessi tapahtuu itse asiassa monessa tasossa, sillä myös lastenvaatteet pitää käydä läpi samalla systeemillä.

Tällainen systemaattinen läpikäyminen pari kertaa vuodessa on kyllä hyödyllistä. Esimerkiksi kengät: kahdet hyvät jotka laitoin suoraan lenkälaatikkoon. Yhdet huonot, joiden säästämistä mietin pitkään, mutta tein lopulta tietoisen päätöksen pitää niitä vielä ensi syksyn. Ne ovat hyvät huonolla säällä, ja sellaiset on aina hyvä olla varastossa. Heitän ne pois viimeistään vuoden päästä, jolloin ne todennäköisesti hajoavat jalkaan. Yhdet nilkkurit, jotka olen saanut äidiltäni, ja jotka palautan takaisin, koska ei tullut käyttöä. Ja sitten vielä yhdet saappaat, joista vetoketju on rikki. Olin sullonut ne naulakon taakse piiloon, kun en jaksanut viedä niitä suutarille ajoissa. Epäilin, että jos en vie niitä samalle suutarille kuin edellisellä kerralla, niistä tulee tyhmän näköiset. Nyt löysin ne sieltä, ja totesin että vielä tyhmempää on pitää niitä rikkinäisinä ja käyttökelvottomina naulakon takana piilossa, kuin edes yrittää saada ne käyttökuntoon.

Villakangastakille riittää tuuletus ja harjaus, sitten sen voi panna pukupussissa talvisäilöön. Kaksi kevyempää tikkitakkia päätin tänä vuonna viedä pesulaan. Kuin huomaamatta ne ovat likaantuneet sekä sisältä että ulkoa. Molemmat takit olisi varmasti voinut pestä kotonakin. Mutta harkittuani asiaa, totesin että pesula on oikea osoite. Sille ajalle, jonka olisin käyttänyt pesutuvan varaamiseen, oikeanlaisen pesuaineen etsimiseen, tahrojen poistoon ja kuivatteluun, on nyt muutakin käyttöä. Koska en ole lopputuloksesta ihan varma muutenkaan, annan pesulan tänä vuonna hoitaa homman puolestani. Hanskat ja pipot saavat pysyä omassa laatikossaan eteisen piirongissa läpi kesän. Mutta toisessa laatikossa olevat huivit vaihdan kesäisempiin. Paksut villahuivit voi laittaa kesäksi pinon alimmaiseksi toiseen kaappiin, ja ottaa käden ulottuville kaikki ohuet kaulahuivit. Pesukoneen kautta nämäkin.

Onhan tällaisessa kausivaatevaihdoksessa jonkin verran työtä, mutta toisaalta sen ehdoton etu on tämä, että kaikki vaatteet tulee käytyä järjestelmällisesti läpi ja huollettua samalla. Syksyllä on paljon kivempaa ottaa esiin puhtaat ja siistit kamppeet. Harrastaako joku muu tällaista vaatteiden vaihtelua?

5 vastausta artikkeliin ”Toppatakissa toukokuussa

  1. Minä harrastan, ehdottomasti! Se on jo käytännön syistä pakollista, näin eteisestä saa mukavan väljän koska siinä on vain kauden vaatteet, mutta kaikki kunnia myös tuolle huoltokatsausoperaatiolle. Vaatteiden elinikä pitenee huomattavasti ja puhtaat, ehjät kamppeet on sitten taas ihana ottaa syksyllä esiin. Tässä on minustakin ihan aiheellista suosia pesulaa/suutaria/ompelijaa jos vaatteiden todennäköisin kohtalo on muuten olla nappipuolena ja likaisena odottamassa korjausinspiraatiota.

    Minä muuten huomasin lapsen kanssa tänä keväänä että neljä vuodenaikaa ei riitä. Minä lanseerasin käsitteet kylmä välikausi ja lämmin välikausi ja molempiin sitten sopiva ulkoiluvaatetus. Täällä etelässä plussan puolella voi olla kuitenkin tosi kylmä, vaikkei muhkeinta toppahaalaria enää halua kurassa pyörittääkään: kylmä välikausi. Nyt on ehkä sitten se lämmin välikausi.

    • Kylmä välikausi ja lämmin välikausi ovat ehdottomasti olemassa! Se on just tuo, kun toppahaalari tuntuu liioittelulta mutta pelkkä tuulitakki eri todellakaan riitä. Itse laitan sitten sinne väliin fleece-kerroksen, mutta sama ongelma on kenkienkin kanssa. Kunnon talvikengät on liikaa, mutta lenkkareista menee satunnainen sade sisälle. Ja toisaalta kumpparit tuntuu tylsitä pitää jalassa koko päivän, jos ei sitten kuitenkaan sada. Eurooppalaisethan on ratkaisseet tämän ongelman siten, ettei kukaan mene huonolla säällä ulos 😀 Yksi sievä takki riittää kaikkiin tilanteisiin!

  2. Kausivaatevaihdos- ja huolto on ollut minulla itsestäänselvyys aina. Ja tavallaan kahdessa osassa täälläkin. Laskettelukamppeet on huollettu ja varastoitu jo aiemmin. Nyt on viimeisten villaisten ja kevyttoppavaatteiden vuoro. Lasten hanskoja, kenkiä ja pipoja lentää roskiin kasa joka kevät (ja syksyisinkin), niin ovat kuluvaa tavaraa.

  3. Kyllä meilläkin kausivaatteet vaihdetaan ja huolletaan. Onneksi ei ole enää pieniä lapsia niin tuo välikausihaalari ei ole ongelma. Nuoriso kulkee sujuvasti kevätvaatteissa vaikkei lämmin olekaan. Hrrr!

    Oma untsikka on vielä pesemättä, kun olin tuossa kaksi viikkoa matkoilla. Täytyy viikonloppuna pestä se ja laittaa loputkin talvivaatteet kesäsäilöön. Tosin kevytuntuvatakkia en laita pois. Se on hyvä viileinä kesäpäivänä ja -iltoina. Samoin fleecen ym.

    • Kevytuntsika on myös loistava poplarin alla, esim tänään oli tarpeen ainakin Helsingissä.

Jätä kommentti