Kolme kuukautta ostolakkoa takana

Taas on raportin aika. Suuremmitta puheitta tässä on tulos:

  • En ostanut maaliskuun aikana yhtään vaatetta.
  • Sain yhden t-paidan, siis käytetyn sellaisen.
  • Ostin kuitenkin kaksi korua: yhden hopeisen kaulaketjun, joka maksoi 19€ ja helmistä punotun rannekorun käytettyjen tavaroiden liikkeestä, se maksoi euron. En viime vuonna laskenut koruja mukaan vaatteisiin, mutta kirjaan ne nyt tähän joukon jatkoksi.
  • Pesetin untuvatakkini, se maksoi noin 27€.

Sitten syvempää analyysiä aiheesta. Tämä vaatteiden ostolakko on toiminut ensimmäisen kvartaalin hämmästyttävän hyvin. Vaatevarastoni on kasvanut kokonaista kahdella uudella vaatteella! Niistä toinen oli ilmainen ja toinen aika kallis. Mutta tämän viimeisimmän oivalluksen jälkimainingeissa ymmärrän, että yksittäisen vaatteen hinnalla ei ole oikeastaan mitään väliä. (Tai siis tietenkin hinnalla on merkitystä siten, että jos vaattetta ei voi ostaa käteisellä, eikä ilman että muu talous horjahtaa, se on liian kallis, eikä sellaista pidä kenenkään ostaa.) Mutta hinta itsessään ei tee vaatteesta huonompaa tai parempaa.

Ostamattomuudesta on tullut uusi rutiini. Se on muodostunut sellaiseksi normaalitilaksi, jonka takia en ole viime aikoina juurikaan katsellut mainoksia tai kauppojen ikkunoita. Eikä minun ole liiemmin tarvinnut taistella ostamista vastaan. Kun asenteeni on jatkuvasti se, että omasta kaapista löytyy, en ole tuntenut tarvitsevani mitään uutta. Tämä on oikeastaan aika hauskaa! Koen olevani täysin markkinoinnin ulottumattomissa ja tekeväni sataprosenttisesti itsenäisiä ja autonomisia ostopäätöksiä. Tuntuu hilpeältä ajatella, että siinähän mainostatte, ei vaikuta mitenkään! Ai nyt olisi joku muotia, no eipä hetkauta! Tähän on kyllä tulossa heti ensi viikolla pieni koetus, kun Stockan hullut päivät alkavat. Olen yleensä shoppaillut siellä joka vuosi, mutta nyt katson katalogia uusin silmin. Aiemmin olisin selannut ja miettinyt mistä tykkään. Nyt katselen samoja vaatteita ja pohdin, onko tuo vaatekaapistani puuttuva osa.

Trendi näyttää kuitenkin olevan, että vaatekaapista poistuu edelleen runsaasti vaatteita. Heitin tänään yhdet loppuun käytetyt kengät roskiin. Kannoin äskettäin isot kassilliset hyväntekeväisyyskirppikselle. Niiden sisältö koostui varsin vanhoista vaatteista – nyt vain vihdoinkin onnistuin päästämään irti. Huomenna suuntaan vielä yhden kassillisen kanssa sinne second hand -liikkeeseen. Vaatekaappi on siten väljentynyt, mutta puutetta ei varsinaisesti ole mistään. Tämäkin on mielenkiintoinen havainto. Määrä vähenee mutta valinnanvara ei, koska poistuneet vaatteet ovat olleet vain näennäisesti käytössä. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin olleet vain hyllyjen täytteenä, eivät realistisina asuvaihtoehtoina.

Seuraava askel on tarkastella olemassa olevia vaatteita hyvin huolellisesti, ja miettiä mitä siitä vaikeasti saavutettavasta täydellisestä kaapista vielä puuttuu. Sitten voin tehdä harkitun ostoslistan, jonka kanssa voin uskaltautua jopa hulluille päiville. En ole ikinä lähestynyt vaatevarastoani tästä näkökulmasta. Aika paljon oivalluksia, eikä taustalla ole sen kummempaa, kuin kolme kuukautta ilman vaateshoppailua. Mutta ehkä tämä kertookin siitä, että itse asiassa kyseessä ei olekaan mikään ihan pikkujuttu! Ostaminen on niin iso osa elämäämme, että sen lopettaminen saa aikaa mielenkiintoisia seurauksia.

Nyt on teidän vuoro! Miten on maaliskuu mennyt? Onko joku onnistunut olemaan koko ensimmäisen neljänneksen ostamatta mitään?

70 vastausta artikkeliin ”Kolme kuukautta ostolakkoa takana

  1. En ostanut vaatteita tai vastaavaa. Olen tyytyväinen siihen että sain vihdoin ostettua 2 kpl kestohedelmäpusseja kun sopivasti osuivat kauppareissulla silmään. Alkuvuodesta olen sitten yhteensä ostanut yhdet lenkkarit ja saanut yhdet lapaset.

    • Mäkin sain noita pusseja! Mutta en ole vielä keksinyt miten ne kätevästi saisi mukaan käsilaukkuun. Sen ongelman kun ratkaisen, niin ollaan jo pitkällä.

  2. En ostanut mitään. En siis ole ostolakossa, mutta pidän kirjanpitoa, koska mielestäni en osta mitään turhaan. Tarvitsen kyllä uuden ulkoiluhousut. Edelliset hajosivat jo syksyllä, mutta silloin kaupasta ei saanut tarpeeksi ohuita ulkoiluhousuja. Ulkoilen ahkerasti koiran kanssa ja olen nyt käyttänyt vanhoja farkkuja tähän tarkoitukseen. Juoksujalkaa jo kutkuttaa. En kuitenkaan halua juoksutrikoita vaan ohuet ulkoiluhousut mitkä käyvät juoksuun, kävelyyn ja pihahommiin. Monitoimipöksyt.

    • Kirjapito on myös hyvä idea. Vaikka ei erikseen olisikaan lakossa, ostosten seuraaminen vaikuttaa omaan käyttäytymiseen järkevöittävästi, ainakin tämä on oma kokemukseni.

  3. Olen taas kerran käynyt läpi vaatteeni ihmetellen itseäni. Kerrasta toiseen jätän poistamatta käyttämättä jääneen (kalliin ja) kauniin merkkijakun. Ja lopulta tajusin, miksi en saa sitä poistettua enkä käytettyä. Olen kerran saanut puolittaisen epäkohteliaisuuden siitä jakusta. Siis ihan totta; turhamaisuuteni estää käyttämästä! Enkä saa jakkua heivattua poiskaan. Mitä ihmettä! Järjellä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, eikä itsetuntoni ole heiluvaa sorttia, mutta joku heikko hetki on tuo moite ollut! Outoa. Joskus voi olla arvoitus itselleenkin, miksi jokin asia junnaa.

    En ole ihan 100% ostolakossa, mutta en ole shoppaillutkaan mitään tässä kuussa.

    Hauska kuva oli Yhteishyvässä, etua kirjamyynnillekin ja otollinen ajankohta; kevät!

    • Toisaalta on kyllä kiinnostavaa sitten kun saa tuollaisia oivalluksia! Minulle on käynyt vähän päinvastoin. Olen joskus saanut jostain vanhasta vaatteesta positiivista palautetta, ja nyt sitten vieläkin haaveilen sitä pitäväni, vaikka muoti ja koko ovat jo menneet. Sama lopputulos.

      Ja kiitos, minustakin Yhteishyvän jutusta tuli oikein kiva!

  4. En ole ostanut itselleni mitään! Tämä on todella mukavaa puuhaa tämä ostamattomuus. Lapsille kenkiä, mutta ne olivatkin välttämättömyys.

  5. Onko vaatekaappi silloin täydellinen, jos ei tiedä mitä sieltä puuttuisi? Jos ei lue mainoksia tai saa muualta ostoärsykkeitä, niin silloinhan ei tiedä mitään tarpeita olevan. Ehkä se sama tässä kuten monessa muussa, että jos ei tiedä puutteita, niitä ei voi haluta 🙂

    • Sanoisin niin, että vaatekaappi on täydellinen sitten, kun siellä on kaikkea mitä haluaa. Tarkemmin sanottuna siis sellainen, että sieltä löytyy sopiva vaate kaikkiin tilanteisiin ja mielentiloihin. Tällä hetkellä tunnistan muutamia selkeitä puutteita, kuten esimerkiksi että haluaisin muutaman kirkasvärisen neuleen ja t-paidan.

  6. Mitäs sitä tuhlailla vähäisiä rahoja vaatteisiin ja kenkiin. Ostaa kerralla oikeat, sopivat,kestävät vaikka alesta jne. Vanhalta voi näyttää yleisillä paikoilla mutta on se hyvä kun on ehyet vaatteet ja kengät.
    Joulukuussa ostin Erätukusta ulkoilupuvun. Sillä mennään hautaan asti. Kengät (ulkoilu) pitäisi hankkia. Entiset on entiset, pito puuttuu. Parketille olisivat sopivat mutta en varpaitani vie sinne tallotavaksi.
    Elämä on mukavoo kun sen oekeen oevaltaa. Raha on paha vaikka vaatekaapissa.
    Näin ajatteli pekka Kainuun salomailta.

    • Joo, ehjät pitää olla! Pyrin tuohon samaan, että etenkin ulkovaatteet kestäisivät mahdollisimman pitkään, tosin kenkiä on pakko uusia muutaman vuoden välein. Ne hajoavat kovassa käytössä.

  7. Ei tullut maaliskuussa nollasaldoa, kuten helmikuussa tuli. Muutama poisto tuli. Kaikki 5 vaateostosta tulivat tarpeeseen (musta paita hautajaisiin jota tosin en kuitenkaan sinne laittanut mutta on monikäyttöinen, uusi pipo puoleen hintaan koska vanha vaalea varisi lankoja villakangastakkiin, rintaliivit alennuksesta, ulkoilukengät vanhojen pohjasta liukkaammiksi muuttuneiden tilalle ja jumppapaita antamaan intoa ja vanhojen kulahtaneiden tilalle). Haahuilua ei tullut vaatekaupoissa vieläkään tehtyä ja se vähä mitä tuli kuljettua kevätvaatteiden joukossa, sai aikaan olon, että nyt teen jotain väärää, koska olenhan ostolakossa 🙂

    • Jokainen vetää omalla tyylillään. Ostinhan minäkin heti ensimmäisenä kuukautena mekon. Itselläni tämän tarkoitus on ollut kyseenalaistaa vaateostosteni tarpeellisuutta yleisesti, ja haastaa käyttämään vaatekaapin sisältöä monipuolisesti. Jos ostokset ovat itselleen perusteltuja, ne ovat ihan ok.

  8. Maaliskuun vaateostokset 1 kpl + muut vaatelisäykset 1 kpl = 2 kpl
    Vuoden alusta 3 + 3 = 6 kpl

    Alkukuusta neuloin vielä yhdet aluslapaset jämälangoista. Neulominen oli pääasia ja parempi, että kaapissa on lapaset kuin lankaa. Ainoa vaateostos oli tummansininen trikoopaita. Mustia samanlaisia on ollut käytössäni pari kappaletta jo jonkin aikaa ja olen ne hyviksi havainnut, siksi tämä ostos, kun kaivattu tummansininen oli vihdoin tullut valikoimaan.

      • 😀 Käytän kaksia lapasia päällekkäin ja alimmaisia simppeleitä keinokuituisia nimitän aluslapasiksi. Käytännön sanelema juttu, kun en siedä villaa iholla.

  9. Minä ostin nyt maaliskuussa neljät kotimaiset nilkkasukat (tarjouskorista 1 e/pari), lapselle kolmet ja itselleni yhdet. Lapsella kuluu aika äkkiä puhki, etenkin varpaista. 🙂 Lisäksi lapselle ostettiin kunnollinen reppu (90 e), jonka pitäisi kestää ainakin vuosikymmen ja joka käy sekä painavien koulukirjojen kuskaukseen että retkille ja mummulareissuille ja vastaaville. Sitten korjasin yhden villasukan, jonka parin olen korjannut jo aiemmin.

    Poistoon ei mennyt nyt mitään. Meillä on vielä niin talvikin, vaikka keväistä jo toki, että talvikamppeet ovat käytössä eikä ole tullut vielä tarkasteltua kevätvaatteita sillä silmällä, onko jotakin esimerkiksi jäänyt pieneksi. Sen päätin kuitenkin, että nykyiset talvikenkäni saavat lähteä. Ne ovat hengenvaarallisen liukkaat, ja sitä varten (pääni ja alaselkäni kalautettuani) jouduin ostamaan liukuesteet, ne taisivat siis tulla myös maaliskuun ostoihin (noin 8 e). Tilalle joudun hankkimaan uudet kengät, ja ehkä suuntaan nyt kotimaisia talvikenkiä myyvään kauppaan. Luulin aikoinani, toistakymmentä vuotta sitten, ostavani korkealaatuiset kengät. Ehkä aika on liukastanut pohjan materiaalia, mutta eivät ne kyllä hyvät olleet aiemminkaan. Pohja on myös niin jäykkä, että varsinkin alkuun pottuvarpaan tyvinivel kipeytyi pahoin, eikä kenkiä tullut käytettyäkään muutamaan vuoteen ollenkaan.

    • Kenkien osalta ostolakkoa ei voi jatkaa loputtomiin. Säästin Palmrothin mokka-avokkaita 15 vuotta kunnes huomasin, että pohjat olivat tulleet kivikoviksi. Samoin on käymässä n 10 vuotta sitten ostamilleni lakeerikengille, pohjat ovat oudon jäykät ja paukkuvat kävellessä.

      • Nyt en tiedä onko mahdollista, mutta pystyyköhän suutari tekemään asialle jotain? Jos pohja on nahkaa, ajattelen että sitä voisi käsitellä ja pehmentää, mutta jos jotain muuta niin sitten tuskin ei. Mutta tiedän että esim. nahkapohjille on olemassa sellaisia kyllästysaineita, jotka lisäävät esimerkiksi kosteuden kestävyyttä.

        • Jos kengät on muuten hyväkuntoiset ja mieleiset, niin kävisin ehdottomasti näyttämässä osaavalle suutarille, osa kengistä on mahdollista pohjata uudelleen.

  10. Ihailtavaa suorituksia!
    Minä päätin nyt vaan siirtyä seuraamaan vaatehankintojani, sillä olen ostanut uutta yllättävän paljon, sillä vaatteita ja kenkiä on yksinkertaisesti hajonnut paljon. Melko tuskastuneena yksi päivä kävin ties kuinka monessa kaupassa etsien esim. trikoopaitoja. En löytänyt yhtään..
    Muutaman kivan näin, mutta olivat tosi kalliita, enkä uskonut niiden olevan laadukkaita. Olin tyytyväinen siihen, että en mennyt ostamaan tosi edullisia halpaketjun paitoja, jotka eivät kestä pitkään. Metsästäminen jatkuu ja toivon löytäväni kestäviä ( vaikka kaikesta ei voi tietää).

    • Ostin itse viime syksynä R-collectionin pitkähihaisen T-paidan. Se on 100-prosenttista puuvillaa, mutta silti joustava ja muotonsa pitävä. Olenpitänyt sitä paljon ja ollut tyytyväinen hankintaani. Suosittelen tsekkaamaan heidän valikoimansa. Plussana kotimaisuus. 😊

    • Ostin hulluilta päiviltä noin vuosi sitten Filippa K:n musta t-paidan, jonka laatu on ollut erittäin hyvä. On pitänyt sekä värinsä että muotonsa napakasti. Ylipäätään olen huomannut tuon merkin vaatteiden olevan usein varsin hyvälaatuisia.

  11. Tässä kuussa ei tullut nollaa lähellekään.
    Avasin kaapin maaliskuussa ja totesin, että siellä ei vaan ole kevätvaatteita.
    Tuloksena 3 paitaa, takki, mekko, hame ja alustoppi. Tosin poistoina meni noin 15 vaatetta kaapista, koska tällä hetkellä on kirppispöytä vuokralla.

    Kaikki ostamani vaatteet oli tosin suunniteltuja ja kaikkia olen jo käyttänyt useamman kerran. Yksikään ei siis jäänyt käyttämättömänä kaappiin. Olen myös tyytyväinen ostoksiini, mikä kai tärkeintä.

    • Se on minusta tärkeintä. Sellaisten vaatteiden ostaminen, joita ei tule pidettyä, ei hyödytä ketään muuta paitsi kauppaa.

  12. Ai että hykerrytti, kun luin pohdintaasi! Samoissa tunnelmissa eli hauskaa on, kun mainokset ei hetkauta ja voi ajatella, että kaikki tarpeellinen löytyy kaapistani. Minun on yhä helpompaa luopua käyttämättä jääneistä vaatteista ja silti löydän uusia asukokonaisuuksia jäljelle jääneistä. Koettelemus on tosiaan tuo Hullut päivät! Ehkä suon sieltä itselleni korkeintaan kolme houkuttelevaa tarjousta. Siis ehkä. Täytyy punnita vielä.
    Maaliskuun ostokset: tarkkaan harkitut paita ja kengät.

    • Minä olen nyt tutkaillut mainoskuvastoa huolellisesti, ja olen todennut että farkut olisi perusteltu ostos. Pelkään, että yksistä nykyisistä menee kohta polvi puhki. Samoin harkitsen pölynimuria, mutta se ei onneksi kuulu tämän lakon piiriin 🙂

  13. Puolen vuoden ostamattomuus on mielestäni se normiolotila, mutta nyt ostin neljä kauluspaitaa. Täysin puhdas lohtuostos: fiilis oli kurja ja halusin jotenkin ilahduttaa itseäni.

    Kannattiko? Joo, vaikka ilman olisin pärjännyt loistavasti niin iloa on ollut koko rahan edestä. Yhtä olen käyttänyt ja se on kauluspaitojeni nro 1 tällä hetkellä, muut ovat ainakin täydellisen kokoisia.

    Kuolauslistalla on Varustelekasta mustat sortsit. Omistan hyvin samanlaiset vihreänä, ja kestännevät hautaan asti.

    Tarvelistalla hiekkarannalla kävelyyn sopivat kengät, joita voisi käyttää myös ilman sukkia, mutta olisivat hieman tukevammat kuin sandaalit.

    Näillä mennään syys/lokakuuhun, silloin vuorossa housukatselmus ja mahdollisesti parin housuparin osto…

  14. Tuli hyvä mieli kirjoitustasi lukiessa. Samantapaisissa tunnelmissa täälläkin.

    Minulla ei maaliskuussa ollut mielitekoja minkäänlaisiin vaate- tai asustehankintoihin. Tulos: 0 ostettua ja 0 saatua.

    Nyt olen alkanut harkita uusien farkkujen ostoa. Edellisestä kerrasta on jo kaksi vuotta. Farkkujen hankkiminen tuntuu kuitenkin työläältä, koska hyvin istuvien pöksyjen löytäminen on jo itsessään hankalaa ja lisäksi haluaisin tehdä mahdollisimman eettisen ja kestävän valinnan.

    • Housut on aina hankalat. Viimeksi ostin kahdet vähän erilaiset, kun satuin löytämään istuvat. Sitä edellisellä kerralla ostin kahdet samanlaiset mutta eri väreissä.

  15. Ostin neljä vaatetta, joista kaksi korvasi viimekuukausina hajonneet ja kaksi oli eräitä iltabileitä varten. Ostin ne juhlia edeltävänä päivänä ja inhosin sitä ”pakko löytää jotakin” – fiilistä. Olin toiveikkaasti sovittanut olemassaolevia vaatteita, mutta kun on pari vuotta karsinut vaatevarastoaan aktiivisesti, niin kaikkea ei aina vaan omasta kaapista löydä.

    • Toivon pääseväni siihen tilanteeseen, että kaapista löytyisi aina sopivaa. Sanoisin, että nytkin löytyy jo mutta ei välttämättä ihan sellaista kuin haluaisin aina. Mutta nykyisin kyse on enemmän siitä, että johonkin tilaisuuteen voi laittaa minkä värisen vaatteen vain, ja haluaisin laittaa eri väristä kuin mitä kaapissa on. Mutta ei siis tarvitse lähteä ostoksille, kyse on vain tietynlaisesta tyytymisestä.

  16. Ostin yhdet lenkkarit, mutta pitäisi varmaan ostaa toisetkin, koska jalat ei tykkää käytössä pehmenneistä kengistä. Ostin toisen villakerraston, kun kerrankin edes pieni ale niissä. Ja ostin neuletakin. Ei menny ihan tiukasti no-shopping -linjalla tämäkään kuukausi, mutta whatta heck. Ainoa ylellisyys noissa oli neuletakki, eli ilman sitä olisin pärjännyt ihan yhtä hyvin.

  17. Ei tullut ostettua eikä tehtyä vaatteita maaliskuussakaan. Ensimmäinen vuosineljännes: yhdet kudotut sukat jotka ei ole vielä käytössäkään. Ja tämä on siis normaalitilanne eikä mikään ostolakko.

    • Sä voit sitten jännityksellä seurata, miten me muut pärjätään 🙂 Vakavasti ottaen tästä uudesta rutiinista tulee luultavasti varsin pysyvä, nyt ainakin tuntuu siltä.

    • Minä ostin viime vuonna kaksi. Tavallaan hyvä, koska tänä vuonna ei tarvitse.

  18. Maaliskuu meni hyvin. Huomasin kuun alussa, että salin nostolava on mennyt sen verran pilalle ja pehmeäksi, ettei siinä voi treenata kunnolla. Ostin käytettynä jäykkäpohjaiset Chuck Taylorit kompensoimaan ja olen käyttänyt niitä koemielessä myös kadulla, mutta helkatti kun niidenkin pitää olla suunniteltu pikkuvarpaattomille jaloille, niin kuin kaikki-ei-paljasjalkakengät (tai crocsit) ja puolta kilometriä pidemmät matkaa sattuu. Tennareiden haku jatkuu siis edelleen.

    Löysin pitkään haetun mustan joustocollege-jakun, jota on käytetty melkein päivittäin.

    Farkut alkoivat puristaa liikaa pohkeista, joten ostin kahdet jeggingsit korvaamaan.

    Aloitin myös virttyneiden alusvaatteiden korvausprojektin ja sitä on tarkoitus jatkaa vähitellen, kunnes tilanne on kohentunut. Lisäksi sovittelin muutamia pinnoitettuja leggingsejä, mutta kaikissa oli joku vika. Läpinäkyvät, liian kireä kuminauha.. etsintä jatkuu.

    Minulta loppui eilen työt ja vielä, kun henkilokunnan aletta sain, ostin nämä vuoden kuolaamani käännettävät naisleggingsit, jotka VIIMEIN tuli myyntiin. Näitä ei ole ostettu tarpeeseen vaan ihan puhtaasti siksi, että minä ja tyttöni molemmat tykättiin voimanaisgrafiikasta. En yleensä ole mini-me-pukija, mutta nää oli poikkeus. http://www.reebok.es/comic-clash-legging/B45933.html

    Yhteensä vaatteisiin meni 184,47e enkä kadu mitään.

    • Totutan parhaillaan kantapäitäni uusiin tennareihin. Sain mojovat rakot niistä, mutta uskoisin että muutamassa viikossa iho tottuu, eikä rakkoja enää tule. Siihen saakka mennään laastareiden avulla.

  19. Melkein onnistui ostolakko… viimeisenä päivänä kävin tyttären kanssa ostoksilla koska hän tarvitsee uuden softshell takin kevääksi. Ostettiin hänelle se 29.90 (ovh 59.90) ja lenkkarit 27.90.

    Sitten oma ”hairahdus”…. kävelin Stadiumin läpi ja silmään sattui täydellinen fleece. Sekä väriltään että malliltaan. Etsin vastaavaa kaikista mahdollisista paikoista vuosi sitten ja en löytänyt mistään. Ostin sitten vuosi sitten Saksasta melkein sellasen jonka halusin ja olen sitä kyllä ahkerasti käyttänyt… mutta se ei ole mun tuulitakin alla täydellinen… joten ostin tämän fleecen ja hinta oli 29.90. Käytän tätä luultavasti vuosia viikoittain.

    Edellistä vastaavan mallista (Stadiumin) fleeceä olen käyttänyt n. 10 vuotta ja se saa nyt siirtyä pihatyövaatteksi, koska on sen verran kulahtanut ettei sitä viitsi julkisilla paikoilla enää käyttää…uskomaton laatu tuossa vaatteessa kyllä on ollut. Pitkä käyttöikä ja ei ole mennyt juuri miksikään huolimatta käytön ja pesujen määrästä.

    • Ai niin ja sukkalankaa ostin alesta…tais olla 4 kerää 10 e ja villasukkia tuli tehtyä 4 paria, mutta ne menee lahjaksi / tuliaisiksi Hollantiin.

      • Toivottavasti uuden takin laatu on yhtä hyvä kuin vanhan! Ei tuo minusta niin hairahdukselta kuulosta, koska tarve uudelle oli selkeä. Yksi vaate per kuukausi ja parit villasukat päälle, niillä ylittää tässä haasteessa riman ihan kirkkaasti!

  20. Ostin maaliskuussa T-paitoja kevääksi ja kesäksi, kotimaassa Pirkanmaalla ommeltuja. Toivon niiden olevan kuosissaan kesän lopussakin kaiken pitämisen ja pesemisen jälkeen. Onnistuin vaaleiden tennarien pesussa Pore-saippualla ja mikrokuituliinalla. Nyt tennarit hohtavat puhtauttaan.

    Tammikuun ja helmikuun ostosaldoni oli 0. Helmikuussa hommasin itselleni palkinnoksi Museokortin.

    Edelleen jatkan ostolakkoa kuukausi kerrallaan, tämä on harkintaa lisäävä harjoitus ja vielä hauskaakin!

    • Tämä ei liity ostolakkoon mitenkään, mutta Museokortti on ihana! Uusin juuri omani muutama viikko sitten. Aivan mahtava tuote, myös lahjaksi. Olen iloinen että tällainen on kehitetty, ja että se toimii koko maassa.

  21. Maaliskuussa ostin monta vaatekappaletta: kahdet sukat, huivin, trikoopaidan ja alusvaatteita 3 kpl sekä vyön. Lisäksi ostin uudet Vagabondin tennarit, koska syksyllä heitin entiset roskikseen puhki käveltyinä. Kaikki ostot ovat kyllä ihan käyttötavaraa eli eivät jää hautumaan kaapin perukoille. Sinänsä määrä on varsin maltillinen, koska ostoärsykkeitä oli runsaasti ollessani tyttöjen reissulla Tallinnassa neljä päivää 😉 Ilman tällaista ostoseurantaa olisin ostanut varmasti paljon enemmän tässä kuussa. Mielestäni Yhteishyvän juttu oli hyvä ja kuva jotenkin tosi pirteä.

    • Kiitos! Jännitin kuvausta hieman, mutta hyvin se sitten meni. Juttuunkin olin tyytyväinen.
      Eikö ole jännä, miten tällainen pieni juttu voi vaikuttaa omaan ostamiseen niin runsaasti!

      • Luin jostakin kirjasta, muistaakseni Rubin Gretchen: Tee siitä tapa, keinoja saattaa uusia tapoja käytäntöön. Tämän myötä totesin itseni kuuluvan siihen joukkoon, joka pitää päättämänsä asiat ns. ulkoisen voiman avulla, joten tällainen puolijulkinen tunnustaminen sopii minulle avuksi uudenlaisen ostoskäyttäytymisen opetteluun. Ei siis mikään pieni juttu… minulle 😉

        • Gretchenin kirja on tosi kiinnostava! Minusta tästä ryhmästä on muodostunut tosi kiva! On todella antoisaa lukea miten muilla on mennyt, ja kyllä tämä aivan selkeästi auttaa myös minua pysymään päätöksessä. Toisaalta kun täällä ei nimen ja naaman kanssa tarvitse tunnustaa mitään, niin tämä on kuitenkin sellainen aika lempeä paikka.

  22. Vuoden ostokset toistaiseksi 0. Muutama pitkähihainen trikoopaita kaappiin kuitenkin tuli ompelun tuloksena (nämä ehtikin olla hankintalistalla vasta pari vuotta…) ja lähiaikoina pitänee laittautua kumisaapasostoksille, kun entisiin tuli reikä ja paikkausyritys epäonnistui.

  23. Mustia enemmän ti vähemmän puuvillaisia sukkahousuja olen ostanut vaikka kuinka monet, etsintä jatkuu, hyviä ei ole vielä löytynyt. Muuten ei mitään. Tarvitsisin uuden siistin välikausimekon, mutta en jaksa lähteä ramppaamaan kauppoihin enkä sen puoleen ehdi kaavoittamaan sellaista minkä haluaisin, vaikka kangaskin olisi. Olen siis harrastanut vanhoista käytössä kulahtaneista tahranpoistoa. Harrastus se on sekin, vaikka näitä hurjan paljon käytettyjä ei uudenveroisiksi saa enää millään taikatempuilla.

    • Mulle tulee mieleen, että sun pitäisi varmaan vierailla (mun kanssa?!?) siellä kierrätyskeskuksen ilmaislaarilla. Siellä on kuitenkin joku vanha Chanel odottamassa sinua 🙂 🙂 🙂
      Mutta sitten kun löydät hyvät puuvillasukkikset, niin kerro meillekin. Luulen että aika moni etsii sellaisia.

      • Ei tähän sukkahousuongelmaan taida olla muuta ratkaisua kuin perustaa oma sukkahousutehdas 😀
        Ehkä Kierke on tosiaan ratkaisu! Kunpa niitä vaan olisi lähempänä keskustaa…

  24. Minäpäs raportoin myös vielä maaliskuuta. Vaikka siis varsinaisessa lakossa en olekaan.
    Ostoksia kertyi 9 euron edestä: mm:n trikoo kirppikseltä 4€, pikkarit 5€, ilmainen puuvillaneule kirpparilta. Aika hyvin, paitsi, että olikohan tuo neule turha …

    Viime viikonlopun vietin paikassa, jossa olisi pitänyt olla ns. hienompia vaatteita. Mulla ei ollut ja olo oli pikkasen nolo. Onneksi en ollut tilanteessa yksin. Tilanne sai miettimään, että pitäisikö hankintalistalle ottaa perus pikkumustan hankinta? Simppeli linjaus ja 3/4-hihat. Menisi kesät-talvet. Sillä pelastaisi montakin tilannetta ja voisihan sitä arkenakin käyttää.

    • Minulla on useampi ”pikkumusta”, joskin mustan lisäksi on myös punainen, sininen, harmaa jne. Ne ovat luottomekkojani, jotka menevät mihin tilaisuuteen tahansa. Arjessa harvemmin pidän, mutta periaatteessa osa niistä menisi myös esim. parempana työvaatteena. Mekoissa on se hyvä puoli, että kun löytää hyvin istuvan ja simppelin, sillä todella voi mennä hyvin monenlaiseen tilaisuuteen ja näyttää asialliselta. Vähän niin kuin hyvä pikkutakki miehellä. Minulla on noita useampi, koska tykkään vaihtelusta. On hihaton, lyhythihaisia ja yksi pitkähihainen. Mutta tuollainen ehdottamasi versio on varmasti monikäyttöisin.

      • Pikkumusta on joka tilanteen pelastaja 🙂 Teetin HongKongissa ihanan klassisen pikkumustan villasilkkikankaasta. Se on käytännössä ikuinen, niin kauan kuin vaan mahtuu päälle. Minulla on ollut se asiakastilaisuuksissa ja illallisilla. Eri tavalla asustamalla se taipuu moneksi. Lisäksi on muistakseni vuonna 2005 alesta -70% ostettu Rilsin pikkumusta, johon kuuluu samasta kankaasta lyhyt pikkujakku, ei kuitenkaan bolero. Jakussa on ohut minkkikaulus ja sitomisnauhojen päissä karvapallot ja se toimii myös esim. farkkujen avecina.

  25. Maaliskuussa meni vaatteisiin ja asusteisiin 117€ ja kosmetiikkaan 38€. Ei ole minusta ostolakkoilijaksi juu-ei. Kirppismyynti sen sijaan oli maaliskuussa163€, joten näin ollen jäin vielä sinänsä plussan puolelle.
    Käsilaukkuhulluna olin vähällä sortua tilaamaan netistä Furlan pikkulaukun, mutta hillitsin sentään itseni 🙂 Ajattelin, että se näyttäisi huonolta excel-taulukossa 😀 Suorastaan hyppäisi silmille. Loistaisi tarpeettomuudellaan ja tekisi ammottavan loven vuosibudjettiini.
    Lisäksi sain kosmetiikkaa 70€:n arvosta ja parajumpersin untuvatakin, joka maksaa niin järkyttävän paljon, etten itse olisi raaskinut ostaa, mutta kyllä on ihana 🙂

    Kaiken kaikkiaan ei hullummin mennyt noin niinkuin omasta mielestä.
    Töihin kävellessä sain vielä loistoidean; aion rahoittaa tämän vuoden vaate-, kosmetiikka- ja asustehankintani pelkästään kirppismyynnillä.
    Nähtäväksi jää, onnistuuko. Tällä hetkellä tilanne on se, että 3kk:ssa niihin on mennyt 500€, eli vuosikulutus tulee olemaan noin 2000€ tällä menolla.
    Kirppistuloja on tältä vuodelta 320€, joten vielä riittää kirittävää, että saan puuttuvan osuuden kasaan tai muuten täytyy todellakin ryhtyä ostolakkoon 😀 Keksin myös käyttää tästä nimitystä; ”ostotarkkailu”. Lakko on jotenkin niin masentava.

    Sekin käväisi mielessäni, että jos en olisi ostanut tänä vuonna yhtään mitään ja myynyt kuitenkin tuon 320€ edestä kirppiksellä, niin nyt minulla olisi säästössä 820€ enemmän.
    Tämä ostotarkkailu on herättänyt harkitsemaan ostoksia huomattavasti aiempaa tarkemmin ja se on juuri yksi pääajatuksistani, miksi halusin alkaa pitää kirjaa vaate- ja kosmetiikkahankinnoistani. Maaliskuussa jopa palautin 2 hetken mielijohteesta ostamaani vaatetta. Sain ne pois kaapistani ja siitä saakelin excelistä 😀

    Tänään on yllä 4 vaatetta, jotka ostin maaliskuussa, joten ei ne ainakaan mitään hutiostoksia ole olleet. Tukholmasta ostamani Acnen vintagefarkut ovat olleet päällä yhtäjaksoisesti yli 2 viikkoa eri tavalla asustettuina ja keränneet paljon kehuja. Niissä on lisäksi se hyvä puoli, että ne ovat pelkästään 100% puuvillaa ilman strechiä. Sellaisia farkkuja tuskin enää valmistetaan. Eivät venähdä löysiksi heti pesun jälkeen. Olen kaivannut tällaisia farkkuja vuosikausia, joten ei ollut mitään järkeä jättää niitä ostamatta edes ostotarkkailun nimissä.

    • Excel on viheliäinen mutta ah niin tehokas työkalu! Jokainen voi kutsua tätä miksi haluaa, ja ostotarkkailu kuulostaa minusta hyvältä. Täydellinen ostamattomuus ei selvästikään ole sun juttu, mutta tuo kirppismyynnistä tuleva budjetti kuulostaa minusta erittäin hyvältä idealta. Näin ulkopuolisin silmin näyttäisi myös siltä, että tarkkailu on johtanut siihen, että teet parempia ostoksia kuin ennen. Ne palautetut tuskin olisivat muodostuneet lempivaatteiksi (oletan näin, koska palauttaminen ei vaikuttanut kovin vaikealta) ja toisaalta nuo farkut ovat olleet loisto-ostos.

      • Piti vielä kommentoida, kun kerroit maaliskuun vaatekuluraportissa vieneesi untsikan pesulaan.
        Minä pesin 2 untsikaa kotikoneessa ja heitin kuivuriin ilman niitä paljon hypetettyjä tennispalloja ja oikein hyvät tuli. Säästin näin ollen siis 54€. Onpa törkeän kalliita nuo pesulahinnat Helsingissä 🙁
        Hyvällä pesukoneella kyllä säästää selvää rahaa varsinkin erikoismateriaalien pesussa.

        • Tuo pesukonejuttu on muuten ihan totta. Itse pesen pesulapusta välittämättä lähes kaikki arkiset villa- ja silkkivaatteeni pesukoneessa käsinpesuohjelmalla ja materiaaleille tarkoitetulla pesuaineella. Tietysti välttelen näiden pesua, käytän aluspaitaa aina sekä tuuletan käytön jälkeen mutta joskus näihinkin tulee ihan tahroja tai sitten syystä tai toisesta kaipaavat selkeästi pesua. Hyvin ovat kestäneet, pesun jälkeen vaan huolellinen ja hellävarainen muotoonpalauttaminen ja silittely.

          Arjessa ei oikein ole sijaa vaatteelle joka pitäisi pesettää pesulassa, joten tämmöiset vaatteet jäävät ainakin minulla sitten helposti käyttämättömänä roikkumaan kaappiin. Silloin on ihan fiksua ottaa hallittu riski ja pestä itse.

          • Samoin 😀 Olen tunkenut pesukoneeseen Burberryn trenssin ja villakilttihameen, silkki- ja villapaidat, villakangasvälikausitakin, tennarit, mokkatakkeja etc…
            Tärkeää on nimenomaan oikea pesuohjelman valinta sekä hellävarainen silkki- ja villapesuaine.
            Minulla on niin paljon silkki- ja villavaatteita, että menisin konkurssiin niitä pesulaan rahdatessani.

Jätä kommentti