Vaatehuollon kustannukset vuonna 2016

Sen lisäksi, että seurasin vaateostoksia, pidin kirjaa vaatteiden huoltoon kuluneista rajoista. Tämä oli puhtaasti omasta mielenkiinnosta. Tämä ei ollut mikään huolenaihe, mutta toisaalta näistä kuluista ei ollut yhtään sen tarkempaa käsitystä kuin muustakaan. Vuonna 2016 käytin vaatteiden pesettämiseen pesulassa 111,9 euroa. Tämän lisäksi ostin 15 euroa maksaneen mokkanahan suoja-aineen vaaleita talvikenkiä varten. Kokonaissumma siis 126,9€.

Pesetin pesulassa neljä vaatetta: untuvatakin, silkkipuseron, pikkumustan sekä iltapuvun. Kuten huomaa, nuo ovat kaikki sellaisia, että kotipesussa on omat riskinsä. Untuvatakkeja olen pessyt itse omassa koneessa untuvalle tarkoitetulla aineella, mutta takin kuivattaminen pöyheäksi on kokemukseni mukaan aika vaivalloista. Pääsin helpommalla viemällä takin suoraan pesulaan.

Muut vaatteet olivat juhla-asuja. Niiden suhteen tilanne oli sama kuin untuvatakin: peseminen olisi periaatteessa saattanut onnistua, mutta viimeistään silittämisen kanssa olisi tullut ongelmia. Pesula oli järkiperäinen ratkaisu. Olen muutenkin sitä mieltä, että ostovaiheessa on järkevää tarkistaa, miten vaate pitää pestä. Juhlavaatteelle tai takille pesula on hyvä vaihtoehto, koska vaatteita ei ole tarkoituskaan pestä välttämättä jokaisen käytön jälkeen. Sen sijaan arkivaatteena en välitä sellaisista materiaaleista, jotka eivät siedä normaalia pesukonetta. Villavaatteet ovat asia erikseen, koska ne puhdistuvat tuulettamalla, ja useimmat niistäkin voi heittää koneeseen, kunhan käyttää asianmukaista pesuainetta ja -ohjelmaa.

Tuo reilun satasen loppusumma ei siis herätä intohimoja mihinkään suuntaan. Tuon verran tai enemmänkin olen ihan valmis satsaamaan vaatteiden käyttöiän pidentämiseen, sekä siihen, että omaa vaivaa säästyy. Ompelijaa en tänä vuonna käyttänyt, kiitos äitini, joka hoiti kaikki korjausompelut. Hän mm. muokkasi omasta vanhasta pitkästä nahkahameesta minulle polvimittaisen hameen. Jos äiti ei olisi tuota halunnut itse tehdä, olisin vienyt vaatteen ompelijalle lyhennettäväksi. Lisäksi tein itse pieniä korjauksia, kuten päättelin lankoja ja korjasin pieniä reikiä ja repeytymiä. Nahkakenkiä hoidin myös säännöllisesti, vaikka tänä vuonna ei tullut suutarille asiaa.

Ajattelin jatkaa tätä kirjanpitoa myös tänä vuonna, ihan vain omasta mielenkiinnosta. Arvelen, että summa pysyy suunnilleen samana. Pesetän untuvatakkini jälleen siinä vaiheessa, kun säät lämpenevät. Yhdet kengät odottavat korjauttamista. Varmasti jokunen mekko tulee myös pestäväksi jossain vaiheessa vuotta. Harkitsen eräiden housujen teettämistä, mutta en ole vielä päättänyt.

Millaisia vaatteiden huoltoon liittyviä kustannuksia teillä on? Käytättekö pesulaa tai ompelijaa?

12 vastausta artikkeliin ”Vaatehuollon kustannukset vuonna 2016

  1. Olen hirveän huono viemään mitään pesulaan, vaikka hyvä pesula sijaitsee viereisen taloyhtiön alakerrassa ja meillä on töissäkin käytettävissä erään pesulan nouto ja palautuspalvelu toimihenkilöille. Pidän pesulahintoja Suomessa törkeän kalliina. Viimeiksi heitin pesukoneen villapesuohjelmaan kitinvärisen Tiger of Swedenin villakankaisen välikausitakin ja hyvä tuli. Pesen myös Burberryn poplarit koneessa. Minusta tuntuu, että suurin osa vesipesukielloista on vaatteissa vain varmuuden vuoksi. Ei niille mitään tapahdu nykyaikaisissa pesukoneissa oikeilla pesuohjelmilla pestessä.

    Teetin 4 vuotta sitten Hongkongissa villakangashousut vaaleanharmaasta liituraitakankaasta sekä villasilkkisen mustan businesspituisen kotelomekon. Yritin valita mahdollisimman klassiset ja laadukkaat kankaat, joihin ei heti kyllästy. Sinne jäi mitat, joilla voisi tilata lisää samoja vaatteita, mikäli on säilynyt edellisissä kiloissaan ja mitoissaan ja mikäli tarvetta ilmenisi. Minullahan on nyt menossa tämä ”vuosi ilman uusia vaatteita” -haaste, joten tuskin ainakaan tänä vuonna koen äkillistä tarvetta tilata sieltä yhtään mitään.

    • On totta, että suomalaiset pesulahinnat eivät kestä vertailua monen muun maan kesken. Minulla oli taannoin amerikkalainen kaveri, joka kuskasi pesetettävät vaatteensa kotiin Chicagoon, koska Helsingissä pesettäminen oli hänestä niin törkeän hintaista. Useimmat materiaalit kestävät vesipesun merkinnöistä huolimatta, mutta minulle pesulan edut ovat myös kuivattamisessa ja silittämisessä. Niihin ei kotivälineet aina riitä.

  2. Meillä ei olla taidettu pesettää pesulassa mitään muuta kuin miehen puvut (sekä tavallinen tumma puku että työpaikan juhla-asu). Mun kaikki juhlamekot on vesipestäviä ja villakangastakitkin olen uskaltanut pestä hienopesussa kotikoneessa. En tiedä, kestäisikö nuo miehen puvut kotona pesun, mutta en ole uskaltanut kokeilla, enkä varsinkaan ajatella niiden silittämistä 😀

    • En ikinä lähtisi pesemään pukua tai blazeria itse. Ja miksi yrittää edes, koska pesulat on keksitty 🙂 Tosin laadukkaat villakankaat raikastuvat yleensä tuulettamalla, eikä pesulle ole tarvetta kuin ehkä kerran vuodessa tai jopa harvemmin, riippuen siitä miten paljon vaatetta pidetään.

  3. Olen yli 20 vuotta pessyt lakanapyykin pesulassa. Tämä alkoi ruuhkavuosia ja olen jatkanut tätä edelleen -on ilo laittaa mankeloidut siistit pinot vaatekaappiin Pesetän siellä myös villakankaiset takit,jakut,puvut. Muuten suorastaan nautin pyykkihuollosta ja silitän lähes kaiken.Käytän myös korjausompelijaa, jos valmisvaate ei istu. Olen myös teettänyt housupuvun ja villakankaisen leningin.

    • Olet ensimmäinen joka uskaltaa tunnustaa tekevänsä näin, mutta mielestäni tuossa ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Silloin kun aika on muutenkin tiukalla, jos pystyy kodinhoitoa ulkoistamaan, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä. Luulisin, että maailmalla tämä on paljon yleisempää kuin Suomessa, mutta meillä onkin aika olemattomat perinteet palveluiden käyttämiselle.

  4. Eipä paljon muuta pesulapalvelut pesetetä kuin miehen puvut. Niitä sitten pesetetäänkin useamman kerran vuodessa koska puku on hänelle ”työvaate”.

    Untuvatakit pesen itse, koska käytössä on kuivuri ja takit saa kuivaksi helposti. Joitain villakangastakeista käytän myös pesulassa myös mutta ei läheskään joka vuosi, koska niitä käytetään harvoin ja tuuletus riittää niille.

    Lisäksi silloin tällöin käyn ”itsepalvelupesulassa” pesemässä isompia kodintekstiilejä ja mattoja.

    • Tuo kuivuri on ihan ehdoton kaikkien untuvavaatteiden ja vuodevaatteiden kanssa. Meillä on taloyhtiössä sellainen, mutta välillä on yksinkertaisempaa viedä vain suoraan pesulaan. Tänä vuonna untuvatakki on pakko jälleen viedä pesuun, sillä sen kaulus on talven aikana nuhjaantunut, ja kaadoin vielä yhdet mehukeitot päälleni, joten en voi laittaa kesäsäilöön ennen kuin sotkut on putsattu pois.

  5. Mä käytin vaatteiden huoltoon vajaa 400 euroa viime vuonna. Summa on hyvä, ja odotan sen kasvavan tai vähintään pysyvän samana. Mun mielestä on vain järkevää pitää vaatteistaan huolta.

    Mulla summa pitää sisällään
    – ahkeran pesulan käytön (pesen untuvatakkini pesulassa kerran vuodessa, samoin villakangastakkini. Bleiserit ja kotelomekot ovat pesulaa vaativia myös, samoin tietysti juhlavaatteet),
    – usean vaatteen muokkauksen ompelijalla (mm. vanhan jakkupuvun muuntaminen hameeksi ja bleiseriksi, uuden nahkatakin hihojen lyhennys ja kesämekkojen kavennus)
    – suutarin palvelut. Ostin kahdet uudet korkokengät johon tehtiin puolipohjalliset oston yhteydessä, lisäksi nahkanilkkurini ovat saaneet uudet korkolaput.

    Minä en nolostelisi pesulan käyttöä enkä muutakaan vaatehuoltoa. Päinvastoin, mun mielestä se on ylpeydenaihe, että pidentää vaatteidensa käyttöikää pitämällä niistä huolta.

    • Tätä asiaa en nolostele! Olen aivan samaa mieltä, että käyttöiän pidentämiseen kuluva raha on järkevä investointi. Tässä summassa oli vain omat vaatteeni, mutta puoliso käyttää pesulapalveluja myös. En tosin osaa sanoa, paljonko yhteissumma olisi ollut, ehkä tuplat tuosta omastani. Olen myös pohjittanut kenkiä uusiksi, esim. olen laitattanut nahkapohjakenkiin kumipohjat heti kättelyssä, koska nahkapohjat ovat niin arat täkäläisessä ilmastossa. Tänä vuonna suutarikuluja ei tullut lainkaan, mikä oli vähän poikkeuksellista. Useimmiten käytän 1-2 kenkäparia suutarilla vuodessa.

  6. Silkkivaatteet pesen ihan kotona käsipyykissä hienopesuaineella. Pesulassa käytän vain miehen puvun takin ja omat bleiserit sekä vintage-juhlamekon. Suutaria tulee käytettyä aina tarpeeseen (lähinnä korkolaput) ja joskus lyhennytän vaatteita ompelijalla (esim. miehen talvitakin hihat). Onneksi osaan jotain ommella itsekin, vaikkakin täällä Keski-Euroopassa palvelut ovatkin mielestäni tosi edullisia (esim. korkolappujen uusiminen 7 € ja mekon lyhennys 20 €).

    • Kyllä, täällä monet palvelut ovat kalliimpia, mikä varmasti laskee kynnystä käyttää niitä. Tosin olen huomannut, että ompelijoiden hinnoissa on eroa, ja olen sattunut löytämään hyvän ja edullisen kotikadun varrelta. Työllistän yrittäjiä mielelläni, mutta viime vuonna ei sattunut tulemaan tarpeita. Tänä vuonna täytyisi itse asiassa kääntyä hopeasepän puoleen, koska pari korua on jäänyt käyttämättä sen takia, että ketju on rikki tms.

Jätä kommentti