Viikon vinkit: kenkähuoltoa, pyykkianalyysiä ja villalaatuja

Tämän viikon kaikki vinkit liittyvät sattumalta vaate- ja jalkinehuoltoon.

Tässä jutussa on hyviä vinkkejä talvikenkien hoitoon. Etenkin kiinnostaa ohje poistaa suolajäljet etikkaseoksella. En ole koskaan kokeillut, mutta voisin kyllä testata seuraavalla kerralla. (Ilta-Sanomat)

Outi Pyy kirjoittaa jälleen kerran kiinnostavaa asiaa. Tällä kertaa aiheena on pyykki, ja miten sitä pitäisi pestä. Juttu on liian laaja referoitavaksi tähän kokonaisuudessaan, mutta jos oikeat lämpötilat eri materiaaleille, erilaiset pesutavat tai pyykin pesun ekologisuus kiinnostavat, suosittelen tätä juttu lämpimästi. Itse opin siitä uutta.

Tässä kätevästi listattuna eri villalaatujen erot. Mistä tulee mohair tai angora? Juttu on informatiivinen, mutta siitä puuttuu ainakin minulle tärkeää tietoa siitä, mitkä villat ovat ns. eettisiä. Tiedän, että kaikkia kuituja ei tuoteta eläimiä kunnioittaen, päinvastoin. Mutta tässäkin on eroja. Kunpa saisin eettisen villaoppaan, josta kävisi ilmi sekä tuotantotapa että villan laatu, olisin tosi tyytyväinen! (IS)

12 vastausta artikkeliin ”Viikon vinkit: kenkähuoltoa, pyykkianalyysiä ja villalaatuja

  1. Ainakin angorassa ja merinossa on isoja eettisiä ongelmia, mutta ei tietenkään jokaisessa tuotantopaikassa. Siinäpä on selvitettävää, missä tuotettu ei varmasti ole rääkkäyksellä irrotettu eläimistä. Lukisin. Printtaisin seinälle.

    • Kun tiedostin nuo angoraan liittyvät ongelmat, en ole sen jälkeen ostanut ainuttakaan angoravaatetta. Jos tuollainen lista löytyisi, minäkin varmaan printtaisin.

      • Olen myöskin lukenut lehdistä angoravillaan liittyvistä ongelmista. Kuitenkin kun vierailin tilalla joka tuottaa erilaisia villoja mm. alpakka, angora, lampaanvilla (taisi olla vielä vuohikin), kaniinit loikoilivat lajitovieriensa seurassa oikein tyytyväisen oloisina piha aitauksessa. Tilan emäntä kertoi että hän kerää kanien villat kolmen kuukauden välein ja villat siis leikataan koneella. Mistä siis tulee tarinat villan repimisestä? Eihän eläin jota kohdellaan katoin edes tuota tuotantoon sopivaa villaa.

        • Angorantuotannon voi hoitaa niin monella tavalla, törkeästä eläinrääkkäyksestä mitä herttaisimpaan lemmikinpitoon. Kiinalaisten kanifarmien ongelmat on varsin pätevästi dokumentoitu. Oletan, että karva nydetään joko siksi, että silloin vältetään ”terävä” pää, joka leikkaamalla tulee karvaan TAI että kanikokoiset keritsimet ovat niin kalliita, että tulee paljon halvemmaksi nyhtää karvan käsin.

  2. Suomalaista alpakkalankaa ainakin saa ja se on eettisesti tuotettua. Meri-Teijossa törmäsin alpakkakehräämöön ja alpakan kasvattajaan. Heillä ainakin alpakat oli aitauksessa vapaana ja hyvinvoivan näköisiä laumassaan. Jos se nyt mitään merkkaa….

    Isommista valmistajista ei varmaan pysty olemaan varma , edes tavallisen lampaanvillan osalta.

    • Enpä tiennytkään, että suomalaistakin alpakkaa on olemassa. Tätä varten juuri pitäisi olla myös jokin sertifikaatti vaatteille! Jokin eettisyysjuttu, vaikka omat ihmisten ja eläinten kohtelulle.

  3. Kenelles tää nakitetaan? Jokin kuluttaja-alkuinen…. Kuluttaja-lehti? KUningaskuluttaja?

    • Olisi kyllä kiinnostavaa kuulla aiheesta lisää. Aina puhutaan turkiksista, mutta monien muiden kuitujen kanssa on samantyyppisiä ongelmia. Entäs untuvat? Vegaaneilla on tietty pointti. Vaikka tietysti paras ratkaisu olisi, että voisi luottaa vastuulliseen tekotapaan. Pitäisköhän vinkata jotain kuningaskuluttajaohjelmaa? Tai lukeekohan ne tätä jo? 🙂

    • Jos me vinkataan molemmat, ja muutama muu täältä päälle, niin todennäköisyys paranee!

  4. Angoralle on eettisyyssertifikaatti Caregora, jonka avulla pitäisi pystyä selvittämään kuidun alkuperä kanifarmille asti, mutta en ole perehtynyt vielä kuinka luotettava systeemi kyseessä on. Kotimaiset pientuottajat ovat varsin turvallinen vaihtoehto, alpakassa, angorassa ja villassa (en tiedä mohairvuohista onko niitä). Mikään noista ei varsinaisesti vaadi eläimen kiusaamista, siis toisin kuin esim hanhemaksaa ei saa rääkkäämättä hanhia.

Jätä kommentti