Roskien lajittelusta kokemuksia?

Meidän roskiskaappi siinä tiskipöydän alla muuttui viikonloppuna täydelliseksi. Sen jälkeen kun olen ruvennut lajittelemaan muoviroskat erilleen, olen kohdannut hankaluuksia. Kaapissa ei nimittäin oikein riittänyt paikkoja kaikille. Siellä oli isoin astia muoville, yksi pieni biojätteelle ja toinen pieni lasille ja metallille. Sitten tarvittiin vielä sekajäte, mutta sille ei ollut paikkaa.

Keräsin sekajätettä ensin pieniin paperikasseihin, jotka pysyivät itsekseen pystyssä. Systeemi ei kuitenkaan ollut kovin kätevä, eikä niitä pussejakaan ollut loputtomasti. Muovikassi irrallaan ei toimi, kuten varmaan voitte arvata. Sitten muistelin, että meillä saattaisi olla vintillä yksi ylimääräinen roska-astia. Löysin sen ja olin riemuissani. Samalla ihmettelin, mistähän se oli meille joutunut… mutta samapa tuo. Pahaksi onneksi tämä astia oli liian iso. Vaikka kääntelin astioita millä tavoilla, ne eivät kerta kaikkiaan suostuneet mahtumaan. Hyvä idea ei siis toiminut. Mutta sitten löytyi yllättävä ratkaisu. Olin eräänä päivänä mummilla kylässä. Laitoin jotain roskikseen, ja tajusin että hänellä oli kaksi sievää pientä roska-astiaa, ja lisäksi jäi vielä ylimääräistä tilaakin. Seuraavalla kerralla otin oman ylimääräisen astian mukaan. Se mahtui mummin kaappiin loistavasti, vaihdoin siis yhden pienen astian häneltä omaan vähän isompaan. Nyt meillä on neljä jäteastiaa, jotka mahtuvat nätisti niille varattuun tilaan.

Tämä johti pohdiskelemaan, millaisia lajittelusuorituksia kansalaisilta nykyisin odotetaan. Meillä on siis neljässä astiassa viisi eri jätelajia: muovi, sekajäte, biojäte, metallit ja lasi. Siivouskaapissa on paperikassi, jonne keräyspaperi kerätään. Työhuoneessa puolestaan on sellainen Ikean neljän laatikon hylly (olisiko merkiltän Lack? Niitä joita on kaikilla), jonne kerätään palautuspullot, kartonki, ongelmajätteet ja elektroniikkaromu. Tämä tekee yhteensä 10 erilaista jaetta. Se on aikamoinen määrä. Noista lajikkeista kuusi voi viedä takapihan roskiskatokseen. Neljä muuta täytyy toimittaa kodin ulkopuolelle: pullot kauppaan, patterit vien yleensä läheiseen sähköliikkeeseen, ongelma- ja elektroniikkaromut olen palauttanut kerran vuodessa, kun HSY:n keräysautot kiertävä keväisin.

Roskien lajittelu on hyvä asia. Mutta yleisesti ottaen asuntojen roskia varten varatut tilat ovat auttamattoman pienet. Meillä tämä toimii työhuoneen ansiosta, mutta kun mietin edellisiä asuntoja, esimerkiksi sitä opiskeluaikojen yksiötä tai sitä seurannutta vuokrakaksiota, niin eihän niissä ollut mitään mahdollisuutta lajitella juuri mitään. Luulen, että moni periaatteessa motivoitunut jättää lajittelematta, koska asunto ei anna siihen kunnolla mahdollisuutta.

Epäilen, että jälleen kerran en ole ainoa joka tätä asiaa tuskailee. Aihe kiinnostaa myös kirjani kannalta. Haluaisinkin kuulla teidän kokemuksia tästä aiheesta! Miten teillä on ratkaistu tämä asia? Millaisia ongelmia lajittelu tuonut arkeen? Ja etenkin parannusehdotuksia. Miten asuntoja pitäisi parantaa, jätteiden keräystä muuttaa tai mitä tahansa luovia ideoita, joiden avulla tämä homma saataisiin toimivammaksi!

32 vastausta artikkeliin ”Roskien lajittelusta kokemuksia?

  1. Samanlaisia ongelmia meilläkin. Roskakaapissa on neljä sanoa, sekajätettä, metallia lasi ja kaksi sanoa kierrätyspahville. Muovia en ole jaksanut lajitella, koska muovipakkaukset on niin hankalan mallisia että niitä ei tuhon sankoon montaa mahdu. Paperille on kassi jonka tyhjennä kellarin pyykkikoriin, joka tyhjennetään n. kerran kuussa.

    Omakotitalossa sekajäte haetaan, mutta kaikki kierrätettävä on vietävä kilsan päähän keräyspisteeseen. Biojätettä en myöskään lajittele, koska se vaatisi oman kompostorin. Tuota muovia keräsin välillä, mutta tuskastuin siihen kun tiskipöydälle kerääntyi aina keko muovia. Metallit ja muut kierrätyspisteeseen viettävät vien n. kerran viikossa.

    Muut eli elektroniikkajätteet ym vien ehkä kerran vuodessa Sorttia. On sen verran lähellä ja kulkureittien varrella että ei ole ongelma.

    Olen kyllä samaa mieltä, vaikea näille kaikille on löytää sopivaa säilytyspaikka. Kuitenkin keittiössä syntyy suurin osa roskista mutta säilytyspaikka niille kaikille on vaikea löytää. Ja oma ongelmansa on tietty noi ongelma ja muut harvoin vietävät jätteet.

    Niin ja vielä… pk-seudulla omakotiasujat ei saa minkäänlaista hyvitystä rahallisesti vaikka sekajätteen määrä pienenisi puoleen. Sama hinta jätteen kuljetuksesta maksetaan jokatapauksessa. Ainoa keino jolla harvemman jätteen haun voisi saada olisi se että kompostoisi omat biojätteensä. Meillä muovin kierrätys vähensi jätettä melkein puoleen, joten sen kierrättäminen vähentäisi poltettavaksi menevää jätettä. Tosin tällä hetkellinen on melko sama vaikka muovi menisi sekajätteeseen koska jäte poltetaan.

    • Joo, nämä omakotiasujan pulmat on vielä erilaiset kuin kerrostalossa. Tuo korvauksen suuruus ei kuulosta kovin kannustavalta. Jos asukas pystyisi itse vähentämään jätteen määrää lajittelemalla tehokkaammin, niin maalaisjärjellä ajatellen siitä luulisi olevan etua myös kunnalle? Nykyisin muovikeräysten muovista tehdään uutta muovia. Meillä se on kauempana, mutta tulossa ilmeisesti ensi vuonna jätekatokseen. Sekajätteen määrä on muovin erottelun myötä pienentynyt. Lähinnä sinne menee leipäpusseja, vaippoja sekä sellaista lasia jota ei saa laittaa lasinkeräykseen. Kuulostaa siltä, että teillä on samanlainen monen paikan systeemi kotona, mikä on varmaan sen yleisin vaihtoehto. Eihän nuo kaikki roskat mitenkään mahdu yhteen paikkaan!

      • Itse asiassa omakotiasujan kustannus vähenee sitä kautta, että kun sekajäte vähenee, voi harventaa tyhjennysvälejä. Meillä tyhjätään sekajäte enää kerran kuussa, ja hintahan on tietenkin halvempi kuin tiuhemmalla tyhjennyksellä. Näin ainakin meidän käyttämällä jätepalvelulla on.

        Meillä on ”kellarissa” sellainen romuvarasto, jonne kerätään kaikkea kierrätykseen menevää aina autokuormallinen kerrallaan. Tämä olisi kerrostalossa täysin mahdotonta, eikä edellisessä rivariasunnossakaan olisi tällaista tilaa ollut. Pahvia tulee eniten, toiseksi eniten muovia. Muovia ei kannata laittaa poltettavaksi, koska kierrättäessä se hyödynnetään uusien muovituotteiden valmistuksessa.

        Keittiössä meillä on pahville, sekajätteelle, muoville, kompostille ja metallille omat astiat. Lasillekin on astia, mutta roskapussit ovat valloittaneet sen.

        Minä en koe kierrättämistä vaivalloisena, oikeastaan tykkään siitä. Kun vain saisi tuon kompostorinkin toimimaan kunnolla =D

        • Vastaan itse itselleni, kun moni näytti kirjoittavan siitä, että pitää olla kompostori, jotta tyhjennysvälin saisi kuukaudeksi. En ollut kuullutkaan tällaisesta! Ei meiltä ole mitään kysytty, kun ollaan tyhjennysvälejä muuteltu. Kun tähän muutettiin, aluksi ei ollut kompostoria, mutta nykyään on.

  2. Keittiön kaapistojen tarpeet ovat todellakin muuttuneet menneistä vuosikymmenistä. Roskakaappi saisi olla paljon aikaisempaa isompi ja myöskin sen sijoittelu erilainen: haaveilen kaapista, joka ei olisi suoraan vesipisteen alla vaan sen vieressä. Aina on ruuhkaa siinä kohdin keittiötä. Mutta todellisuus on tällä hetkellä jotain ihan muuta, meillä pieni keittiö ja roskakaappi yhtä pieni, sinne mahtuu kaksi sankoa ja pieni kestokassi. Sangoissa sekajäte ja biojäte, kestokassissa on kaksi osastoa, joista toiselle puolelle tulee kartonki ja toiselle lasi ja metalli. Lisäksi kaappiin mahtuu muutama kierrätyspullo, niitä ei meillä kyllä kauheasti tule, joten ei ole ongelma. Kartonkia, biojätettä ja sekajätettä tulee aika paljon, muovia ei erotella, koska ei ole kohtuullisella etäisyydellä kierrätyspistettä. Kierrätyspaperi kerätään isoon huopakassiin (Iittalan Meno), joka on kulkureitillä siten, että siihen on helppo aina luettu lehti laittaa. Mulle tärkeintä kierrätyksessä on vaivattomuus: autottomana on tärkeää, että kierrätyspisteet on siinä pihalla tai muutoin jossain ihan arkipäivien reittien varrella. Meillä odottaa olohuoneen nurkassa paperikassillinen elektroniikkaromua, ja tuntuu hirveältä ponnistukselta, kun sitä pitää erikseen lähteä viemään jonnekin.

    • Hyvä idea tuo, että roskien pitäisi oikeastaan olla ihan eri paikassa kuin nykyisin. Tai sitten pitäisi järjestää koko systeemi eri tavalla siellä allaskaapissa. Mietin sitä ensimmäisen yksiön roskakaappia ja mietin mitenhän nykyiset asukkaat ovat roskansa organisoineet.

      Olen samaa mieltä tuosta vaivattomuudesta. Jos palautuspaikkaa ei ole lähellä, niin sitten on helpompi pitää ne tavarat kotona, kuten esim. rikkinäiset sähkölaitteet. Mikä ei tietenkään auta vähentämään tavaraa.

  3. Sama täälläkin ja meillä on sentään vain kahden aikuisen talous. Liian vähän tilaa kierrätykselle. Keittiön roskakaappi tiskipöydän alla on niin pieni, ettei sinne mahdu kuin yksi vaatimattoman kokoinen sekaroska-astia (perinteinen puoliämpäri ovessa) ja hylly, johon juuri ja juuri mahtuu biojäteastia ja astianpesukoneen tabletit.

    Kierrätämme kuitenkin myös lasin, metallin, pahvin, paperin ja pullot. Pattereita ja muuta elektroniikkaromua tulee niin vähän, että vien ne kerran-pari vuodessa omiin keräyksiinsä. Paperille on oma kassinsa eteisessä, mutta muut lojuvat keittiön ikkunalaudalla erittäin epäsiistin näköisesti, kunnes ne viedään välisijoitukseen siivouskaappiin ja sieltä lähimpään kierrätyspisteeseen muutaman korttelin päähän.

    Ehdottomasti eniten meille tulee pahvia (ja sekajätettä, koska muovinkeräys on järjettömän matkan päässä autottomalle). Tällä hetkellä tyhjennysväli on laiskuudesta johtuen liian lyhyt, joten siivouskaappi pursuaa kaikkea mahdollista kierrätettävää.

    Olen jo pitkään yrittänyt keksiä tähän ongelmaan ratkaisua, joka miellyttäisi myös puolisoa. Hän on alkanut kierrättää vasta meidän yhteisen kodin aikana, mutta nykyään enää harvemmin valittaa asiasta. Alkuaikoina oli kuitenki muutama keskustelu ja riitaki käytävä ja selitettävä, mikä kaikki kuuluu minnekin.

    Kaikkein helpointa olisi järjestää pihaan koko kerrostalolle mahdollisimman monipuolinen kierrätyspiste. Se innostaisi varmasti entistä useampia kierrättämään, koska kuka nyt haluaa roskia kotonaan säilyttää (minä näköjään). Silloin voisin myös alkaa kerätä muovia, koska muut jätteet saisi helposti pois tieltä. Meillä on tällä hetkellä vain sekajäte, biojäte ja paperi, eikä sähköpostiini lasin ja metallin keräyksen lisäämisestä tarjontaan ole edes vastattu. Myös tehokkaammin käytetty lajittelukaappi tai -laatikko keittiössä olisi ihana. Jos pihalla olisi perusjuttujen lisäksi pahvi, metalli ja lasi, järjestelmän tyhjennysväli ei edes kasvaisi niin suureksi. Tällä hetkellä kierrätyspiste ei ole minkään päivittäisen matkamme varrella, joten yleensä erillistä reissua lykätään ja lykätään.

    Toisinaan kierrättäminen tosiaan aiheuttaa melkoista vaivaa, mutta minulle ei tulisi mieleenkään olla tekemättä sitä. Jos minä, joka sentään olen erittäin motivoitunut kierrättämään, tuskailen välillä kaiken hankaluuden ja tilanpuutteen takia, voin vain kuvitella muiden tilanteen. Ei mikään ihme, ettei lajittelu kiinnosta, jos se aiheuttaa esimerkiksi lapsiperheeseen tuhottomasti vaivaa ja ylimääräistä työtä. Harmittaa, koska lajittelu on kuitenkin periaatteessa melko vaivaton tapa vähentää luonnon kuormitusta.

    Ehkä lähetän vielä muutaman kerran sähköpostia ja toivon kaukaiselta tulevaisuudelta jotakin ratkaisua.

    • Oma aktiivisuus on aina hyvä tapa vaikuttaa. vaikka toivottua lopputulosta ei tulisi, mitä useampi avaa suunsa, sitä vaikeampi asiaa on ohittaa. Siinä mielessä uskon että meilaaminen kannattaa, vaikkei niitä pönttöjä ilmestyisikään.

      Kun luen näitä vastauksia, alkaa tuntua siltä että ihmisten motivaatio olisi paljon suurempi, kuin mihin kunnat antavat mahdollisuuden. Itse asiassa tuossa vastauksessasi tuli monta olennaista asiaa esiin. Kiitos. Nämä ovat kaikki sellaisia juttuja, joita mietin myös kirjassani, ja teidän kokemukset syventävät tietämystäni.

  4. Meillä on tässä kerrotalossa periaateessa, tiskialtaan alakaapissa on tilaa vaikka mille, koska allaskaappi on tiskipöydän levyinen yhtenäinen tila, osin vähän kuolleessa kulmassa, mutta ei se haittaa. Toki niitä astioita olen hankknut itse lisää. Sinne mahtuu mm pieni ser-jäte.
    Homma menee pieleen katoksella – muutama asukas kippaa kaiken biojätteeseen, koska se on lähin roska-astia. Ei vain viitsitä ottaa kahta askelta lisää. Pistäisivät edes sekajätteeseen. Muualla tuosta olisi saanut jo huomautuksen.

    • Tervetuloa meidän roskispoliisien kasvavaan joukkoon. Mä siirtelen melkein joka viikko vääriä jätteitä oikeisiin laatikoihin. Esim. pahvia sekajätteen joukosta. Joskus mietin että onko ihmiset vain hajamielisiä, vai onko tämä lajittelu todella niin hankalaa? Vaikka tavallaan onhan se. Ennen laitettiin kaikki iloisesti sekaisin, ja se oli kyllä paljon helpompaa.

  5. On tämä tosiaan hullua, muutin juuri paljon edellistä isompaan asuntoon, ja roskien lajitteluun tarjolla oleva tila pieneni… Erikoisimmalta tuntuu, että missään asunnossa jossa minulla on ollut sellainen kiskoilla oleva teline roskasankoille kaapissa, ne kiskot ei oikeasti ole koko kaapin syvyyden mittaiset, ja aina on hukkatilaa ainakin yhden pienen sankon verran!
    Nykyään roskiskaapissa on kolme sankoa, joissa sekajäte, biojäte ja keräyspahvi, ja niiden vieressä pienet muovipussit lasille ja metallille (koska niitä tulee vähiten). Paperinkeräyskassi on myös keittiössä, mutta hieman eri paikassa. Muovia en erottele, koska sitä ei meillä erikseen kerätä. Muut, vaikeammin kierräettävät kuten ongelmajäte ja elektroniikka, kootaan vaatehuoneen lattialla säilössä oleviin pusseihin, ja viedään aina kun niitä on kertynyt määrä jonka viitsii lähteä viemään ja sopiva poisvientipaikka sattuu suunnitellun reitin varrelle, koska autoa ei ole.

    • Jälleen hyvä pointti! Inhoan hukkatilaa sydämeni pohjasta, ja tässä taas hyvä esimerkki. Tuossa tilassa voisi aivan hyvin säilyttää jotain, miksi ihmeessä sitä ei hyödynnetä? Kuka noita kaappeja suunnittelee? Eikö arkkitehdeille opeteta hukkatilan välttämistä…? En tiedä, pitää kysyä joltain arkkitehdiltä. Mutta mietin tätä oikeasti. VAi onko niin että roskiskiskoja suunnittelee eri tahot kuin niitä kaappien runkoja, ja siksi ratkaisu ei ole optimaalinen? Tämä kiinnostaa minua oikeasti.

      • Ihan pelkkien asumiskokemusten perusteella arvelen, että koko homma perustuu asunnon tiskipöydän kokoon, ensisijaisesti. Roskiskaappi on siis sen kokoinen, kuin altaiden alle sattuu mahtumaan. Tämän takia kaappi on usein myös epäkäytännöllisen syvä ns. normaaliin käyttöön, mutta kun nykyään on yleensä nuo kiskoilla olevat sankot, niin en keksi miksi koko syvyyttä ei voisi hyödyntää. Pitääkin ottaa arkkitehtikaverin kanssa puheeksi, että puhutaanko heillä koulutuksessa tästäkin tarpeesta, kun erilaisia kierrätyssäädöksiä joutuvat joka tapauksessa opiskelemaan.

  6. Omakotiasuja täällä.

    Meillä on nyt ihan kätevä systeemi roskiskaapissa, kun remontin yhteydessä sinne laitettiin kaksi roskivaunua, joissa on kaksi kannellista ämpäriä molemmissa. Siellä on omat paikat sekajätteelle, metallille, lasille ja sit yhdessä ämpärissä on muovipussit. Roskiskaappi pysyy todella siistinä, koska sinne ei laiteta mitään muuta kuin mitä noihin roskiksiin menee ja niissä on kannet aina päällä.

    Kerään myös kartongit ja pahvit, niille on kestokassi keittiössä pönttöuunin kupeessa. Poltettavat roskat, jotka ei mene sinne kartonkiin, heitän suoraan uunin pesään. Lehdet kerätään ulkoeteisessä olevaan kestokassiin, pulloille on ulkoeteisen naulakossa muovipussi. Muovijätteet kerään muovipussiin, jota säilytän vaihdellen kartonki-kestokassin sisällä (jos mahtuu) tai ulkoeteisessä, tämä riippuu myös siitä, onko siellä kassissa jotain mikä saattaisi alkaa haista.

    Olen miettinyt, että vaikka meillä on kyllä tavallaan tilaa noille kaiken maailman erilaisille keräyskasseille, olis kyllä kieltämättä paljon kivempi joku yhtenäinen systeemi kuin nuo erilliset kassit ja pussit… Tämä asia on hautumassa ja mietinnässä.

    Kierrätykseen menevät vien keräykseen lähikaupan pihaan (n. 3km matkaa). Sekajätteelle on sit tietty se oma astia tuolla meidän tien päässä, jonne on matkaa noin 400m. Voin tunnustaa, että aika ajoin roskikset lojuu ulkona odottamassa kyytiä…

    Meidän ongelma on myös tuo liian tiheä tyhjennysväli roskiksella. Kierrätys kun on tehokasta, niin meillä ei pahemmin roskaa tule. Koska meillä ei ole kompostoria, en saa sitä tyhjennysväliä edes pidemmäksi. Nyt se on 2 vko, ja välillä laskussa lukee että on ollut turha käynti, tyhjä roskis!!! Silti eivät anna pidentää väliä, koska ei ole sitä kompostoria… Nyt onkin suunnitelmissa vihdoin kompostori hommata – käytännössä meidän sekajäte on lähinnä vain sitä kompostoriin menevää… Mitähän sinne roskikseen sitten enää edes laitetaan, kun tuokin asia viimein saadaan hoitoon???

    • Mä olen miettinyt ihan samaa, että jos kompostori olisi ja veisin muovit, pahvit ja kaiken muun kierrätettävän keräyspaikalle… mitä sitten enää jää sekajätteeseen. Kun jo muovin kierrättäminen meillä pudotti jätteen määrän alle puoleen.

      Niin ja on meilläkin keittiössä 4 sankoa eli ulosvedettävät laatikot joissa sangot on, silti kaikki eri jakeet ei mahdu sinne vaan pitää olla muitakin paikkoja.

      Ja sama juttu, olen miettinyt, josko tuohon meidän kellarikäytävään saisi sovitettua kapean hyllykön johon näitä kierrätettäviä vois edes hetkeksi kerätä. Olis kaikki yhdessä paikassa.

      • Kompostori on ja kierrätykseen menee muovi, metalli, pahvi, lehdet, lasi, tekstiilijäte ja tietentkn kaikki ns ongelmajäte….Sekajäteastiaan ei siis todellakaan kerry paljon mitään, näin vastauksena pariin edelliseen kommenttiin. Tyhjennysväli meillä sekajäteastialle 10 viikkoa. Nyt 8 viikon jälkeen pohjalla on muutamia pusseja.
        Olen saanut raivattua kodinhoitohuoneen yhteydessä olevaan varastoon hyllyn kierrätystavaroille, joten kierrätys onnistuu sen puolesta jouhevasti.
        Yleisesti kyllä ihmetyttää kertyvän muovin määrä . Sen vähentäminen vain tuntuu vaikealta.

    • En ole ollut tietoinen tästä epäkohdasta aiemmin. Pitäisihän ihmisiä palkita siitä, että vähentävät sen jätteen määrää, joka kunnan pitää käsitellä. Meillä on vapaa-ajan asunnolla roskiksen tyhjennys muutaman kerran vuodessa, vaikka asunnolla oleskellaan ympäri vuoden. Se on mahdollista, koska on komposti (avo- ja suljettu), paperit poltetaan ja metallit ja lasit lajitellaan itse ja viedään keräykseen pari kertaa vuodessa. Sekajätettä syntyy niin vähän, että yksi musta jätesäkki riittää pitkäksi aikaa. Mutta vapaa-ajan asunnoille on varmasti eri kriteerit kuin vakituisille, myös jätehuollon suhteen. Tämä on selvästi aika kinkkinen kysymys.

  7. Täällä ilmoittautuu maalla asuja, jolla kierrätys hoituu pääosin kaupungissa:-). Meillä on tiskipöydän alla kaappi, johon mahtuu bio- ja sekajäte. Meillä on oma kompostori ja kylmän talven varalle toinen, jos tuo eristetty pakkasilla lakkaa toimimasta ja täyttyy. Keittiön saarekkeeseen laitoimme remontin yhteydessä kaapin, mihin saa lasin, metallin, pullot ja patterit. Lehdille on eteisen kaapissa paperikassi ja palavat keräät isoon laatikkoon eteisen puusohvan alle. Sieltä ne vien keskuslämmityskattilaan. Nuo kierrätettävät vien noin kerran kuussa Prisman jätelajitteluun. Muovia täällä ei vielä kerätä, joten sille ei ole astiaa. Mieluusti senkin keräisin. -Anki

    • Vaikuttaa siltä, että parhaiten lajittelu toimii, kun on voinut itse suunnitella keittiöön toimivat systeemit. Valmisratkaisut eivät selvästikään ota huomioon kaikkea.

  8. Omakotitalossa asustava täällä myös. Meillä on edellisten remontoima keittiö ja niistä löytyy ihan tavallinen kiskollinen roskis, jossa on yksi iso ja kaksi pienempää astiaa. Iso toimittaa tällä hetkellä muovikierrätykseen menevää roskista, toinen pieni on bioroskis ja toinen sekajätteelle. Lasit ja metallit kerätään allaskaappiin hyllylle palautuspullojen kanssa järjestelmällisen epäjärjestelmällisesti. Mutta tila on kertakaikkiaan sopimaton hyvin organisoituun kierrättämiseen.

    Pahvi- ja paperikeräystä varten mies rakensi viime keväänä oman kaapin, kun keittiöstä löytyi sopiva syvennys. Kaappiin mahtuu just kaupan paperikassit, johon pahvi ja paperit laitetaan. Sieltä ne saa sitten kätevästi mukaan. Kaappi teki keittiöstä siistimään hetkessä.
    Nyt jos tekisin keittiöremontin, miettisin kaikista tarkimmin, miten kierrätys mahdollistuu siisteimmin. Nuo metalli-ja lasikeräyspurkit ei ole ongelma, kun niiden keräys on lyhyen kävelymatkan päässä, joten ne heittää sinne vaikka iltalenkillä pienessä pussissa. Toki ärsyttäähän se, että niille ei mahdu allaskaappiin mitään astiaa, mutta usein kun vie, niin kaaos ei pääse hallitsemattomaksi.
    Muovikeräys sen sijaan on vielä toistaiseksi toisella puolelle kaupunkia, jonne pitää mennä autolla. Emme ole jokaista muovipussia lähteneet sinne viemään, joten täydet pussit kerääntyvät nyt ensin auton perään, josta ne sitten joskus muistaessa vie keräykseen. Kohta pitäisi oman lähimarkettiinkin tulla muovinkeräys, mikä helpottaa kierrätystuskaa 😀

    • Olen joskus miettinyt, että jos veisi roskia joka päivä, voisi laittaa kaikki astiat vaikka miten pieneen tilaan. Siis käytännössä vain veisi aina kaikki saman tien kun jäte syntyy. Käytännössä tämä ei taida olla mahdollista, mutta jos haluaisi lajitella hyvin pienessä asunnossa kaiken, niin paljon muuta vaihtoehtoa ei oikein jää.

  9. Asun kerrostalossa. Keittiöremontin yhteydessä päivitettiin myös allaskaapin jätepöntöt ajan tasalle; muoville, biolle, pahville, keräyspulloille ja sekalle omansa. Lisäksi hyllyllä on pienet laatikot lasille, metallille ja paristoille. Eteisessä on paperikori ja siivouskaappiin kertyy muuta elektroniikkaromua.
    Taloyhtiössämme on bio-, lasi-, paperi-, pahvi- ja sekaroskikset eli ihan kivasti. Muoviroskiksen saaminen yhden sekaroskiksen tilalle(niitä on nyt 3 tai 4) olisi ihan super!:)
    Sillä lähimmälle muovin keräyspaikalle on yli 5km ja kyllä autoton kaupunkilainen on siinä vähän pulassa..
    Asun niinkin pienen kaupungin keskustassa, kuin Tampere, täällä on 1!! muovinkeräys-piste koko keskustassa. Se on ihan käsittämätöntä. Laitoin viestiä sinne ringin asiakaspalveluun, että olisiko mitenkään mahdollista saada tänne kosken toisellekin puolelle muovinkeräys-roskista, sain tylyn vastauksen, että ei ole tulossa, muovinkeräys-pisteitä on nyt lain vaatima määrä. Tiedän, että kaupunkialueella asuu paljon väkeä, joka on ehkä normaalia kierrätysintoisempia, mutta ei se noin vaikeaa saisi olla…
    Itse olen ratkaissut sen siten, että täydet muoviroska-pussit heitetään varastoon, kun saan auton lainaan/käyttöön, silloin ne viedään. Inhottavaa, mutta mielestäni parempi tuo kuin etten lajittelisi sitä ollenkaan. 🙂

    Tämä on erittäin mielenkiintoista, että kuulee miten muut toimivat:)

    • Nostan hattua tuolle muovin kierrättämiselle. Harva viitsisi nähdä noin paljon vaivaa. Minusta tämä on taas hyvä esimerkki siitä, että tässkin maassa olisi runsaasti aktiivisia kansalaisia, jotka ovat valmiita tekemään vaikka mitä. Motivaatiota olisi, mutta valtio tai kunnat eivät tule vastaan. Tämä on ihmisten resurssien haaskausta!

  10. Tilastokeskuksen mukaan v. 2014 Suomessa kertyi jätettä 96 miljoonaa tonnia. Siis 96 000 000 000 kiloa. Tästä määrästä 2,8 miljoonaa tonnia oli kotitalouksien ja palveluiden (koulut, vanhainkodit jne.) aikaansaannosta. Siis alle kolme prosenttia. Kaivostoiminta ja louhinta tuottivat 62 miljoonaa tonnia jätettä eli lähes 65 prosenttia. Rakentaminen tuotti 16 miljoonaa tonnia jätettä eli noin 16 prosenttia kaikesta jätteestä. Lähde: http://www.stat.fi/til/jate/2014/jate_2014_2016-05-26_tie_001_fi.html tai kirjoita Googleen ”Vaarallisista jätteistä ei selvitä tulella”

    Tähän suhteutettuna on jotakuinkin yhdentekevää, mihin ämpäriin yksittäinen ihminen jätteestä työntää, jos nyt ei kuitenkaan suoraan luontoon. Toki arvostan ihmisiä, jotka kierrättävät ja ajattelevat asioita huomista pidemmälle, itsekin kierrätän mahdollisimman paljon. Kotitalouksien kierrätystoimet eivät kuitenkaan maailmaa tai edes Suomea jätteiltä pelasta.

    • Olen kyllä kanssasi ihan eri mieltä siitä, onko yhdentekevää, mihin ihmiset roskansa laittavat. Vertailu kaivosten tuottamaan jätteeseen ei oikein toimi, jätteet ovat täysin eri lajia. Kaivosten jätteet ovat likavesiä ja louhittua kalliota. Miten sitä voi verrata yhdyskuntajätteeseen?

      Jos ajattelee että ihan sama tekeekö vai ei, sama mentaliteetti leviää kaikkeen ajatteluun. Sitten kukaan ei tee mitään, ja maailma tuhoutuu varmuudella. Mutta jos jokainen tekee vähän, se on maailman mittakaavassa yhteensä paljon. Jos ajattelee, ettei maailma roskia lajittelemalla pelastu, syyllistyy täydellisen suorituksen harhaan. Että ei kannata tehdä mitään, kun ei kerran pysty koko maailmaa pelastamaan. Mutta maailman pelastaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Jokainen tekee osansa, sen minkä pystyy, ja yhteen laskettuna massalla on vaikutusta. Kaivostomintaan voimme vaikuttaa vain lainsäädännön kautta, ja siihen on harvalla omassa arjessaan päivittäistä mahdollisuutta. Sen sijaan omista jätteistään voi kyllä huolehtia. Jos mahdollisuus on annettu, miksi taantua kyynikseksi ja jättää se käyttämättä?

      • Lisäksi yhdyskuntajätteessä piilee suuria mahdollisuuksia: sen avulla tuotetaan mm. biopolttoainetta ja energiaa. Muitakin mahdollisuuksia riittää! Jos kierrätystä ei olisi, kaikki tämä potentiaali menisi myös hukkaan. Myöskään kaatopaikkojen metaanipäästöt eivät ole mikään marginaalinen ongelma. Monen pienen ihmisen pienestä jätekasasta tulee yhdessä aika iso kasa.

  11. Omakotitalosta päivää! Vielä jokin aika sitten meillä oli roskien lajittelu yhtä tuskaa ja sekamelskaa, kun yritin tunkea kaiken kierrätettävän allaskaappiin. Sitten aloin miettiä, että miksi ihmeessä yritän ängetä kaiken liian pieneen tilaan, kun muualla talossa tilaa on yllin kyllin. Nyt meillä on keittiössä pöntöt vain sekajätteelle ja biojätteelle (muovia ei valitettavasti kerätä täällä maalla toistaiseksi). Paperit, kartongit, lasit, SER, metallit ja pullot saivat uuden hienon ja tilavan lajittelukeskuksen eteisen isosta kaapista. Siitä ne on helppo napata mukaan, kun lähtee ruokakauppaan, jonka pihassa kierrätyspiste sijaitsee.

    Eteisessä on siis sellainen jäte, joka täytyy kuskata omaa pihaa kauemmaksi. Keittiöstä sekajäte menee omaan roskapönttöön ja biojäte kompostoriin. Komposti hankittiin viime keväänä ja sen myötä harvennettiin sekajätepöntön tyhjennysväliä, joten siitä syntyy ihan rahallistakin hyötyä. Lapset ovat innostuneet kompostoinnista ja heistä on aina yhtä jännää kun sitä tyhjennetään, kun ruuantähteet ovat muuttuneet mullaksi.

    Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miksen älynnyt jo aiemmin siirtää osaa kierrätettävistä muualle. Sitä kun vaan tekee opitun kaavan mukaan asioita sen enempää miettimättä. Suosittelen ehdottomasti ahtaiden allaskaappien kanssa taisteleville sen miettimistä, että voisiko kierrätyksen järjestää kokonaan toisessa paikassa. Ainakin omakotitaloissa usein tilaa löytyy jostain muualta enemmän.

  12. Omakotiasuja maalta täällä!
    Keittiön roskakaapissa on tilat sekajätteelle, biojätteelle, lasille, metallille ja muovipusseille sekä paperikasseille. Muovia täällä ei ole mahdollisuutta erikseen kerätä. Lehdet kerätään eteisessä olevaan telineeseen ja palautuspullot kodinhoitohuoneen naulakossa roikkuvaan kassiin.
    Biojätteet kompostiin ja muille meillä on välivarastona roskakatoksen yhteyteen tehty pieni kaappi, jossa keräysastiat kaikille näille + lääkkeille + sähköromulle ym.
    Nämä ajoittain auton perälle ja kauppareissulla keräysastioihin. Toimiva systeemi.

  13. Pakkausjätteen kierrätys on nykyisin valmistajien ja maahantuojien tehtävä, ei kuntien ja kaupunkien. Meillä palvelu huononi, kun keräyspiste siirtyi kauemmas ja suuntaan, johon pitää asiasta tehden ajaa autolla 7 kilsan lenkki. Lisäksi keräysastiaan ei enää huolita kierrätyskelpoista muovia/lasia, joka ei ole ollut pakkauksena (vaikkapa astioita) -koska keräys tulee kuulemma niin kalliiksi! Älytöntä, että pitäisi laittaa roskikseen… Metallikeräysastiaan taasen saa laittaa muutakin metallia kuin pakkauksina ollutta, koska romumetallista kerääjä saa mieleisensä hinnan.

    Meillä omakotitalossa on kompostori pihalla. Sanko biojätteelle ja toinen sekajätteelle ovat yhdessä allaskaapissa keittiössä. Muovit (leipäpussit muuten ovat kierrätyskelpoisia), metallit ja lasit keräämme toiseen allaskaappiin, jossa on pieni hylly. Pahvit, kartongit (lämmityskaudella osan poltamme takassa) ja paperit keräämme isoon laatikkoon. Juomapullot ja -tölkit säilyvät kodarin allaskaapissa ja kodarissa myös tekstiilit ja patterit yms. satunnainen.

    Mun kokemus on, että lajittelu vaatii ok-asujalta motivaatiota tai velvollisuudentuntoa ja viitselijäisyyttä sekä ennen kaikkea tilaa säilöä roskia, kunnes tulee tilaisuus ohi mennessä viedä ne keräykseen (välillä on pakko lähteä pelkälle roska-ajelulle, koska kotiin ei määräänsä enempää jätettä mahdu). Paljon helpommalla pääsisi, jos kaiken vain kippaisi sekajätteeseen. -> Jos lajitellun jätteen keräys olis yhtä helposti järjestetty kuin sekajätteen nouto, saataisiin raaka-ainetta kierrätettyä vielä paremmin!

    Vaikka lajittelemme ”kaiken”, päätyy sekajätteeseenkin roskaa: risat tai likaiset tekstiilit (talvisin täysluonnonkuituiset kyllä poltan takassa), vettynyt ja likaantunut paperi/pahvi, keräykseen kelpaamaton muovi, ruodot, luut, muovi-pahvisekoituksesta valmistetut margariinirasiat jne. Ulkoroskis tyhjennetään joka toinen viikko, vaikka harvemmin olisi riittävästi.

  14. Mä olen viimeisen vuoden sisällä päässyt siihen tilanteeseen omassa arjessa, että jaksan kerätä jo seka-, elektroniikka ja ongelmajätteen lisäksi paperit, melkein kaikki kartongit ja palautuspullot. Biojätettä, metallia ja lasia en vieläkään ole jaksanut alkaa kerätä, kun ei virta riitä biojätteen riittävän tiheään vientiin tai metallin ja lasin puhdistukseen keräystä varten.
    Sekajäte on kaapissa, paperit valkoisessa paperikassissa, kartongit ruskeassa ja pullot, ongelma- ja elektroniikkajäte kestokasseissa. Lääkkeet laitan pieneen muovipussiin, joka on sitten helppo viedä mukana apteekkiin ehkä kerran vuodessa.

    Mun oma kokemus kierrätyksestä on ollut aika ristiriitainen sikäli, että tiedostan sen olevan todella tärkeää ympäristön kannalta ja haluaisin voida sitä tehdä enemmän, mutta paha masennus vie energiat kaikesta ”ylimääräisestä” tekemisestä. Koin tosi pitkään huonoa omatuntoa siitä, että olen jotenkin huono kansalainen, kun en jaksa kierrättää yhtään. Varsinkin, kun kierrätysviestiä tuli joka suunnasta ja kyläilevät kaverit kummastelivat ääneen asti sitä, että minulla on vain sekajäteastia kotona.
    Onneksi pääsin siitä ajattelusta irti ja käänsin sen niin päin, että kaikki vähäkin, minkä jaksan kierrättää, on jo plussaa ja tarpeeksi minulle.

    On kyllä tosi kivaa, että kerrostaloyhtiöissä kierrätysmahdollisuudet on parantuneet ja astioita löytyy monenlaisia. Se madaltaa paljon kynnystä minunkaltaisilleni, joilla ei syystä tai toisesta tahdo olla virtaa yhteenkään ylimääräiseen asiaan välttämättömien siivousten yms lisäksi. On helppoa viedä ne kartongit samalla kun kiikuttaa normiroskiksen sinne myös.

    Oletteko muuten huomanneet samaa, että kierrätyskeskustelu on aika ajoin todella yksilöä syyllistävää ja samaan aikaan myös huomattavan kilvoittelevaa? Täällä onneksi sävy pysyy kivan neutraalina ja usein kannustavanakin. Siksi tykkään tätä blogia lukea! 🙂

  15. Luin lehdestä, kun joku asiantuntija sanoi, että jos muovi pitää pestä lämpimällä vedellä ja pesuaineella kierrätystä varten, se ei säästä luonnonvaroja eikä sitä kannata tehdä. Tähän haluaisin kyllä lisätietoa. Kuinka suuri vaiva kannattaa nähdä saadakseen jätteestä kierrätyskelpoista?

    Meillä kerätään muut mutta toistaiseksi ei muoveja. Pienehkössä asunnossa se vaatii tiuhaa tyhjennystä, mutta siitä selviää kyllä, kun on auto käytössä. Pahvit kerään suoraan kaupan kestokassiin, joka on helppo nostaa autoon tai pyöräillä tyhjentämään ekopisteeseen.

  16. Asumme kaupungin vuokratalossa. Asunto valmistunut n. 15 vuotta sitten. Tiskipöydän alle oli laitettu epäkäytännölliset 1 tavallinen roskis, 1 pieni roskis biojätteelle ja 1 kapea roskis (en tiedä mille tarkoitettu). Roskakatoksessa oli muuttaessa laatikot seka-, bio-, paperi- ja kartonkijätteelle. Nyt on tullut lisää lasi- ja metallikeräys. Olemme itse ostaneet tiskipöydän alle vetovaunussa olevat 4 kunnon kukoista roskalaatikkoa ja lisäksi käytämme viereistä kaappia myös roskien lajittelussa (esim. metalli, patterit, pullot, piensähkö). Viereinen kaappi on tarkoitettu astianpesukoneelle, mutta meillä ei enää ole.

    Ainakin ”vanhoissa” kaupungin vuokra-asunnoissa roskien lajittelu on huonosti suunniteltu. Asukkaan vastuulla on järjestää roska-astiat ja tilaa. Tiskikaapin alunen ei riitä nykyiselle lajittelulle. Tai ehkä riittäisi, jos tilan saisi käytettyä kokonaan hyödyksi ja roskat veisi pois sitä mukaan, kun niitä tulee.

    Ennen lajittelin myös energiajätteen. Säilytin silloin täynnä olevia roskapusseja portaikon alla ja vein n. 5 pussillista roskia Prisman lajittelupisteeseen ruokakauppaan mennessä (n. 3 km päässä). Kaikki muut jätteet lajittelen tunnollisesti, mutta laiskistuin energiajätteen viemiseen ja kyllästyin roskapusseihin eteisessä. Sitä tulee todella paljon, vaikka olen yrittänyt vähentää. Jatkan varmaan jossain vaiheessa. Onneksi sekajäte nykyään poltetaan, ettei se mene kaatopaikalle.

Jätä kommentti