Kumpi kahdesta pahasta?

Hyvät uutiset alkuun: eteinen on melkein valmis. Teen siitä huomiselle oman raportin kuvien kera, mutta se pahin paikka on nyt järjestyksessä. Olen myös päivittänyt tuon ruokalistasivun niin, että otin kaikki vanhat pois ja aloitin uuden listauksen koskien tätä syksyä. Koska kahden viikon suunnittelu tuntuu niin rasittavalta, kokeilen nyt sellaista että suunnittelen vain yhden viikon kerrallaan, koska kahden viikon suunnittelu tuntuu niin ylivoimaiselta. Ehkä viikko kerrallaan menee paremmin. Tämän viikon lista on nyt ylimpänä.

Sitten päivän epistolaan. Tähän saakka nämä Koko koti kuntoon -haasteet ovat olleet kohtuullisen helppoja. Siis itselleni. Olen tarkoituksella valinnut sellaisia kohteita, joiden siivoaminen ei ole vienyt tolkuttoman kauan. Meillä on kuitenkin pari aika kamalaa kohdetta, joita kammoan jo etukäteen: komero ja työhuone. Komero on siis tavallinen komero, joka pitää sisällään suunnilleen kaikkea mahdollista siivoustarvikkeista lahjapapereihin ja varalamppuihin. Hyvä, tarpeellinen säilytystila, joka kuitenkin on pakko raivata kerran vuodessa. Siinä ajassa se nimittäin näköjään menee perusteellisesti kaaokseen.

Työhuone on vielä pahempi. Siellä on nimittäin tämän huushollin paperit. Olen tämän bloginkin historian aikana kehitellyt ties millaisia systeemejä, joilla saisin homman toimimaan. Toistaiseksi mikään ei ole onnistunut kovin hyvin. Parin vuoden välein ryhdistäydyn ja päätän että NYT tämä tilanne otetaan haltuun loppuelämäksi. Mutta jokin tässä mättää, kun tuo ”loppuelämä” on kestänyt yleensä muutaman kuukauden. Olen päättänyt, että kokeilen nyt sitä ”sunnuntaikoria”, josko se olisi se viisasten kivi tähän ongelmaan.

Tässä siis aprikoin, kumpi noista vastenmielisistä raivattavista olisi tällä viikolla vuorossa. Komero olisi ehkä helpompi, mutta paperit paljon kriittisemmät saada kuntoon. Työhuone on aikamoinen projekti muutenkin, siellä on tällä hetkellä (no siis oikeasti aina) jatkuva lähtevien tavaroiden keskus. Siis kirppikselle, kierrätykseen ja ties minne lähtevien tavaroiden röykkiö. Sekä paljon kaikkea muutakin tavaraa, jolle ei ole paikkaa muualla. Saattaisi olla olla konmarille kysyntää. Kuin myös terveelle järjelle. Työhuoneessa olisi nimittäin tarkoitus pystyä myös työskentelemään mukavasti, vaikka se palveleekin samalla kodinhoitohuoneena. Tuo tavarakasat pitäisi saada sillä lailla organisoitua, että sekaan mahtuisi ilman ongelmia.

Vaikuttaa siltä, että ainakin näitä omia juttuja lukiessa alkaa vaikuttaa siltä, että noita papereita ei voi enää lykätä. Puuh. Kerään voimia vielä huomiseen asti. Komerokin on tulossa. Mutta jos haluatte henkisesti valmistautua papereiden läpikäymiseen, varoitan jo nyt että se on sitten seuraavaksi vuorossa.

13 vastausta artikkeliin ”Kumpi kahdesta pahasta?

  1. Huh! Työhuone…. Se on kauhistus meilläkin. Ja varsinkin koska se on lähinnä miehen työhuone, tarvitsen miehen kaveriksi sitä raivaamaan ja heittämään papereita ym. pois. Meillä se on nyt lokakuun projekti. Tyydyn siihen saakka siivoilemaan sisävarastoja…

    • Sama juttu, en pysty käymään kaikkia papereita yksin. Hiukan pitää ehkä motivointia harrastaa, että saadaan tämä homma kokonaan tehtyä….

  2. Paperit on kyllä paha. Oon itse täysin kyvytön laittamaan papereita kerralla oikeaan säilytyspaikkaan, ei onnistu vaikka se paikka olisi miten helppo. Ei vaan pysty. Siinä tosin oon onnistuneesti ryhdistäytynyt, että tarpeettomat menee aika nopsaan kierrätyskassiin tai ainakin suurin osa. Tällä hetkellä säilytettävät paperit on senkin vetolaatikossa kodinkansioissa (puolisolla on omansa, joka on aina moitteettomassa järjestyksessä…). Mun kodinkansion päälle kertyy aina sellainen arkistoitavien irtopapereiden pino. Onneksi vetolaatikko on aika matala, että luokatonta kasaa ei siihen päälle mahdu. Mun toimintatapa näyttää siis olevan hallittu kaaos: tiedän kyllä että ihan kaikki tärkeät paperit löytyy kasasta tai kansiosta, mikään ei katoa. Mutta arkistointia en kyllä pysty tekemään kuin kerran tai kaksi vuodessa. Tän mahdollistaa ehkä se, että meillä tulee säilytettävää tällä hetkellä aika vähän. Kauhulla odotan, miten paljon paperia loppuvuodesta syntyvä lapsin tuo tullessaan ja miten ne pysyy ojennuksessa…

    • Iso osa papereista liittyy lapsiin. Niitä tulee monesta suunnasta, neuvolasta, päiväkodista, lääkärikäynneiltä ja ties mistä. Ja siis mullakin on pino. Ja kotelo. Ja mappeja. Ei toimi.

      • Pitää ehkä ylipuhua puoliso ottamaan lapsen paperit kokonaisuudessaan vastuulleen, se on siihen selvästi paljon kykenevämpi kuin minä 😀

  3. Tuli mieleen, että onko teillä ollut missään välissä koti edes hetken siinä kunnossa, että missään ei olisi tietoisesti mitään lisää raivattavaa, ja kaikki kassit ja pussit olisi saatu vietyä oikeisiin kierrätyspaikkoihin? Voiko raivattavaa löytyä oikeasti loputtomasti? Itse olen päässyt välillä ja useitakin kuukausia putkeen tilanteeseen, jossa kaikki on ainakin hetkellisesti valmis, sen jälkeen kun tietoisesti aloin raivata ehkä viitisen vuotta sitten. Mukava tunne 🙂

    • Minusta tämä on vähän filosofiakysymys. Siis periaatteessa voisin nytkin sanoa, että ei meillä ole mitään raivattavaa, jos vaan lakkaisi raivaamasta. Mutta käytännössä niin kauan kun esimerkiksi on kasvavia lapsia taloudessa, sitä raivattavaa syntyy väistämättä pieneksi jäävien vaatteiden ja muiden tavaroiden myötä. Kyse on varmaan myös siitä, mitä kutsuu raivaamiseksi. Joku ehkä tyhjentää kirjahyllyään puolihuomaamatta tasaiseen tahtiin, eikä kutsu sitä sen kummemmin miksikään. JOku toinen taas sanoo että raivaa jatkuvasti, vaikka käytännössä tekee samaa asiaa.

  4. Papereita tulee väkisinkin, vaikka olen yrittänyt minimoida niiden tuloa. Laskut on helppo maksaa ja selkeät paperit (esim. vakuutus) on helppo arkistoida. Ärsyttäviä papereita ovat ne (esim. lasten harrastuksista), jotka pitää säilyttää jonkin aikaa ja joilla ei ole kunnon paikkaa. Tällä hetkellä teippaan ne ruokakaapin sisäpuolelle, jotta ne pysyisivät tallessa.

    Tuosta ruokalistasta. Totesin, että minulle on ylivoimaisen vaikeaa tehdä kunnon ruokalista. Pystyn miettimään 2-3 ruokaa, mutta siihen tyssää. Ratkaisin ”ongelman” laittamalla jääkaapin oveen tyhjän listan, johon merkitsen mitä kunakin päivänä syödään. Listasta on helppo luntata mitä on tullut syötyä, jotta ruokavalio pysyisi monipuolisempana ja näin pidempiaikainen ruokalista muodostuu itsestään.

    • Siis juuri nuo epämääräiset paperit on se ongelma. Tai jos ollaan raatorehellisiä niin on ne muutkin kyllä vähän ongelma. Ainoastaan verotukseen ja sairausvakuutukseen liittyvät on jämptisti, varmaan siksi että niissä on rahaa kiinni 🙂 Muut on levinneet sinne tänne. Mutta tilanne korjaantuu kun otan sen sunnuntaikorin käyttöön!

  5. Mulla on paperit kohtuullisesti hallussa, mutta mullakin on juuri tällä hetkellä ruokapöydällä 5cm pino papereita odottamassa mapittamista….

    Suurimman osan kyllä nykyään saa heittää melkein heti pois…
    Olen saanut vähennettyä arkistoidaan paperin määrää sillälailla että mulla on yhdessä muovitaskussa vaan pinossa kaikki hoidetut paperit ja sitten pari kertaa vuodessa heitän siitä pois ne joita ei enää tarvita loput arkistoin. Onneksi nykyään melkein kaikki laskut tulee sähköisenä, joten arkistoitavaa on huomattavasti vähemmän

    Eteinen… Mä en vielä ehtinyt edes aloittamaan … viikonloppu kun meni totaalisesti ompeluhommissa, mutta ehkä tällä viikolla ehdin jossain välissä tuotakin asiaa edistää.

  6. Niin ja vielä ruokalistasta… mulla on periaatteessa kuuden viikon lista eri ruokia. Sieltä nappaan ruokalajeja kun suunnittelen viikon ruokalistaa. Aikaa ei tällöin ruokalistaan mene kuin max 10 minuuttia. Ja kyllä meillä tuo ruokalista elää vaikka suunnittelen kuinka. Aina ei vaan pysty ja jaksa tekemään kaikkea suunnitelman mukaan.
    Ja kun laitan exceliin niin näen vähän mitä viime viikkoina on syöty. Ja jos joskus on oikeen kiire niin nappaan sopivan valmiin viikon seuraavan viikon ruokalistasta.

    • Tuo on mulla vähän ideana myös, että kun on tarpeeksi monta valmista viikkoa, ei tarvitse joka kerta aloittaa keksimistä alusta lähtien.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)