Miten vatsataudista selvitään

Okei, otsikko on hitusen harhaanjohtava, sillä en aio jaella mitään lääketieteellisiä kikkakolmosia pikaisen paranemisen takaamiseksi. Sen sijaan seuraavaksi kerron systeemistä, jolla lapsiperheissä pysyy oksupyykki aisoissa. Koska kaikki parhaat jutut on aina lainattu muilta, en tietenkään ole keksinyt tätä itse. Luin alkuperäiseen vinkin  muistaakseni Valeäiti-blogista, mutta olen nyt testannut sitä käytännössä ja jatkokehittänyt edelleen. (Yritin löytää alkuperäistä tekstiä, mutta koska ei ole mitään muistikuvaa milloin olisin tekstin lukenut, se oli aikamoista hakuammuntaa eikä tuottanut tulosta.)

Kuten useimmat pienten lasten vanhemmat lienevät havainneet, lapsilla on taipumus oksennella keskellä yötä. Jos joku osaa selittää, miksi leikki-ikäisten vatsataudin alku sijoittuu aina nukkumaanmenon jälkeiseen aikaan, niin tehköön sen kommenteissa! Tämä on mysteeri, jota olen ihmetellyt esikoisen ensimmäisestä oksutaudista lähtien. Tästä seuraa joka tapauksessa se, että sänky ja petivaatteet ovat pahimmassa sotkuvaarassa. Kun ensimmäinen purskaus on havaittu, lapsi puhdistettu ja tärveltyneet lakanat riivitty pois sängystä, saattaa tulla mieleen pedata uudet lakanat. Mutta ei! Älkää tehkö sitä. Tehkää näin:

  1. Peitä patja kylpypyyhkeellä. Jos kyse on pinnasängystä, yksi pyyhe riittää koko sängyn matkalle. Jos sänky on isompi, peitä pyyhkeillä pääpuoli.
  2. Lisää pyyhekerroksia, ainakin kolme kpl mutta enemmänkin voi latoa.
  3. Laita lapsi pyyhkeille nukkumaan ja odota seuraavaa oksennusta.
  4. Jos lapsi on pieni, älä nosta häntä oksennuksen tullessa pois pinnasängystä, koska silloin oksennusta vain lentelee ympäriinsä matkalla kylppäriin. Sen sijaan anna oksentaa pyyhkeen päälle omassa sängyssä. Jos lapsi on isompi niin siinä tapauksessa vati sängyn vieressä voi auttaa.
  5. Vie lapsi pesulle.
  6. Kuori likaantunut pyyhe sängystä pois. Laita puhdas lapsi takaisin puhtaan pyyhkeen päälle nukkumaan.
  7. Suihkuttele likaisesta pyyhkeestä käsisuihkulla kiinteät möhnät suoraan vessanpönttöön. Jos tilanne on kriittinen, tämän vaiheen yli voi hypätä ja siirtyä suoraan kohtaan 8.
  8. Heitä märkä pyyhe parvekkeelle/pihalle pois haisemasta. Sen voi hakea sieltä pyykkiin aamullakin.
  9. Jos kohta 8 ei ole mahdollista, pyyhkeitä voi tunkea myös suoraan pesukoneeseen, jonka voi laittaa päälle ensimmäisenä aamulla. Jos hajuhaitta on kaamea, ripottele soodaa sinne missä haisee.
  10. Toista kohdat 3-9 niin monta kertaa kuin on tarpeen. Lisää tarvittaessa uusia puhtaita pyyhekerroksia.

Tämän systeemin ehdoton etu on se, että se minimoi lakanoiden kanssa säätämisen keskellä yötä. Sen sijaan voi maksimoida sen vähäisen tarjolla olevan uniajan sekä itselleen että muille taikka keskittyä muihin pelastustoimenpiteisiin. Pyyhkeet eivät mene muutamassa tunnissa miksenkään, ja ne voi aina pestä vähintään 60 asteen pesussa. Lautasellinen soodaa pitää myös makuuhuoneen ilmaston yllättävän raikkaana, mikä tekee tilanteesta paljon siedettävämmän kaikille osapuolille.

Tämä toimintamalli helpottaa huoltojoukkojen elämää silloin, kun potilas ei vielä itse osaa tai pääse omin avuin yöllä vessaan, ei osaa tähdätä oksujaan ämpäriin tai joka ei ylipäätään herää siihen, että mahatauti alkoi.

Oletteko kokeilleet? Onko muita hyviä vinkkejä mahataudista selviämiseen?

8 vastausta artikkeliin ”Miten vatsataudista selvitään

  1. Tämän vinkin kerron tyttärelle, jonka luona on juuri vietetty melkoinen viikko oksennuksen ja ripulin keskellä 1,5-vuotiaan kanssa… Yöllä tuo toimiikin varmasti hyvin, vielä kun keksisi jotain niihin vuotaviin vaippoihin ja päivällä joka suuntaan lentäviin yrjöihin…

    Lähden tästä kohta pesulaan, missä 4 koneellista tyttären pyykkejä odottaa jatkotoimenpiteitä. Onneksi pystyy vähän auttamaan ja vaikka edes viemään sitä pyykkiä pesuun, kun tyttären kotona ei mahdu enää mitään kuivumaan. Pesin jonkin verran heidän oksupyykkiä täällä meilläkin, mutta kuinka ollakaan sain sitten itse vatsataudin…

  2. Hyvä vinkki, mutta mulla on (omasta mielestä parempikin) kikka, jonka olen kehitelly tuon pyyheshown kuivaamisongelmien jälkeen. Fleecepeitot. En nyt mene siihen että maailma tuhoutuu mikromuoveista kun fleeceä pesee, tiedän sen, mutta oksutaudissa talo ja äidin hermot pelastuu noilla.
    Fleecepeitto alle ja päälle, se on sen verran vettähylkivä, ettei oksu mene läpi ja kestää (pesuohjeista huolimatta) hyvin sen 60 asteen pitkänkin pesun, meillä on välillä pesty 90 asteessakin mutta sitä en uskalla suositella muille.
    Ja se paras osio, ne kuivuu muutamassa tunnissa (toisin kuin froteepyyhe) ja on taas käytettävissä. Ja niitä mahtuu pesukoneeseen kerralla monta ja kuivaustila riittää pienemmässäkin kylppärissä. Meidän kolmilapsisessa perheessä on vino pino fleecepeittoja ihan tätä varten, joskus niitä käytetään majan rakentamiseen ja talvella torkkupeittona, mutta varsinaisesti ne on oksutautia varten.

    • Oho, tuotapa en ole tullut ajatelleeksi. Meillä ei ole niin paljon fleece-peittoja, että ne riittäisivät, mutta kieltämättä hyvä idea korvata peitto fleecellä.

  3. Mä luotan myös froteepyyhkeisiin. Keksin sen joskus esikoisen ollessa pieni. Meillä on kaksi lapsista vielä sellaisia, että ne oksentaa esim. kun kuume nousee, ja muutenkin herkästi, vaikka ei vatsatautia olisikaan.

    • Hei, kiva saada sinulta kommentti pitkästä aikaa! Meillä on myös yksi pukluherkkä tyyppi, joten tämän systeemin oivaltaminen nyt vihdoinkin helpottaa elämää tulevaisuudessa.

  4. Pisti miettimään, miten meillä on toimittu, kun meillä lapsi ei ole koskaan oksentanut ohi vaan aina kuppiin. Hän tunnistaa pahan olon ja osaa pyytää kuppia ajoissa. Voisiko siis tunteen oppia/opettaa tunnistamaan? Ja sen muistan ihan ekoista vuosista, että itse opin tunnistamaan lapsen ilmeistä, milloin laatta kohta lentää. Tämä toki ei onnistu, jos on yöaika ja yrittää myös nukkua. Mutta yleensä meillä lapsi on levoton ja väri häviää huulista ja kasvoista ja tulee muutama ”esikouristus” ensin, jolloin ehtii napata kupin esiin. Meillä on vielä niin, että jos lapsi on kipeänä, niin nimenomaan ollaan oksutaudissa ja sen päälle on myös matkapahoinvointia eli oksenneltu on ja paljon. Meillä on yksi vanha taikinakulho vain tähän tarkoitukseen varattuna. Mun mielestä oleellista on astian koko, vatien käyttöä en tajua, koska siitähän se roiskuu ympäriinsä. Astia ei siis saa olla liian laaja. Mieluummin syvä kuin leveä.

    Nuo pyyhe/fleecevinkit on varmaan oikein hyvät. Itse voisin kokeilla myös kertakäyttöliinaa tms. jonka voisi sitten vaan heittää pois. Tai sellaisia muovitettuja alustoja, joita sairaaloissa ja neuvoloissa käytetään (saakohan niitä ostettua jostain?). Ei ehkä ekologista, mutta helppoa ja eiköhän ne ole energiajätettä?

    Voin vaan kuvitella, minkä sotkun saa aikaan jos laatta lentää mihin sattuu… Tsempit teille mahataudin kourissa oleville. Onneksi se yleensä on vuorokaudessa ohi (mutta kiertää usein kyllä koko sakin). Maitohappobaktereilla siitä selviää nopeammin ja joskus saa jopa väitettyä sen kokonaan, kun ottaa niitä heti tuplat kun alkaa olla paha olo.

    • Joo, jos oksennellaan päivällä niin silloin tuo toimii. Tuo pyyhevinkki oli tarkoitettu öisiin aikoihin. En tiedä mistä se johtuu, mutta kukaan meidän lapsista ei ole varmaan ikinä aloittanut mahatautia päiväsaikaan, vaan se iskee aina silloin kun kaikki ovat jo nukkumassa.

Jätä kommentti