Viikon vinkit: vaatteiden laadusta, määrästä ja kosmetiikasta

Siltä varalta että joku ei ole vielä tähän törmännyt, jaan Aamulehden erinomaisen artikkelin, jossa käsitellään vaatteiden laatua erityisesti materiaalien näkökulmasta. Suosittelen tätä erittäin informatiivista juttua kaikille!

Tästä lyhyestä jutusta käy ilmi, paljonko suomalaiset käyttävät vuodessa rahaa kosmetiikkaan. Yllättävää on, että viime vuonna rahaa kulutettiin jo enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kuka olisi uskonut? Aloin tietenkin tämän luettuani heti miettiä, pitäisikö kirjata myös kosmetiikkaostokset vaateostosten lisäksi, ihan vain mielenkiinnosta. (YLE)

Tämä pitkä ja polveileva artikkeli paneutuu (naisten) vaatteisiin, minimalistiseen vaatekaappiin, konmari-tekniikkaan ja vaatekaapin ”kuratoimiseen”. Suokaa anteeksi, mutta minun tekee aina mieli vähän pyöritellä silmiä kun näen tuon sanan. ”Kuratoitu vaatekaappi”, voi hyvänen aika. Oikeasti kyse on järkevästä, tarkoituksenmukaisesta ja miellyttävästä vaatevalikoimasta, ja sen saavuttamiseen auttaa ihan perinteinen karsiminen ja raivaaminen. Tietenkin jos kuratoiminen saa saman asian kuulostamaan hienommalta niin mikäpä siinä. Täytyy kuitenkin sanoa, että itse jätän kuraattorin hommat suosiolla taidepiireille.

8 vastausta artikkeliin ”Viikon vinkit: vaatteiden laadusta, määrästä ja kosmetiikasta

  1. Ei härregud mitä juuri kuuntelin tuolta ylen jutusta! Katsoin kirjanpidostani, että mulla on mennyt 40€ viimeisen vuoden aikana kosmetiikkaan ja hiuksiin. Noilla nuorilla naisilla, jotka kuluttavat satasia kuukaudessa kauneuteen, saa olla kyllä hyvät tulot! Mielenkiintoista tässä on se, näkyykö erot ulkonäössä vuosikymmenten jälkeen: nykyisistä n. 60-vuotiaista huomaa, ketkä ovat olleen aurinkorannoilla silloin, kun auringonotto oli erityisen muodikasta; näkyykö myös hiuksiin ja ihoon laitetut rahat jollain tavalla (positiivisella tai negatiivisella) vuosikymmenten päästä.

    • Jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, paitsi että juuri oli juttua YLEllä siitä miten ripsipidennykset voivat aiheuttaa yllättäen haittaa myöhemmin, jos on esim. herkistynyt liimojen sisältämille aineille. Sen sijaan tuosta ensimmäisestä – kyllä mun kosmetiikan käyttö menee suunnilleen tuohon keskiarvoon. Käyn kampaajalla muutaman kerran vuodessa, siis ehkä 4-5 kertaa, ja siihen menee aina tuo 40€ kerrallaan. Koko perhe käyttää samoja sampoita ja saippuoita, mutta kyllähän niitäkin kuluu useampi pullo vuodessa, jolloin markettimerkeilläkin hintaa kertyy jokunen kymppi. Siihen sitten vielä satunnaiset meikkiostokset päälle. Mutta ei se tietysti vedä vertoja vielä noille parisataa kuussa käyttäville tytöille.

  2. Kiitos hyvistä linkkivinkeistä! Varsinkin se Aamulehden pitkä vaatejuttu oli asiaa. Puolisollekin luin ääneen. Hän ihmetteli, miten tekstiilijätteen määrä per nenä voi olla niin suuri (kun ei meillä tule oikein mitään). Tiedätkö, Jenni, lasketaanko siihen mukaan vain se, mitä ihmiset itse arvioivat pistävänsä pois, vai onko siinä jotakin kauppojen tms. jätettä mukana?

    Minäkin tässä mietin, että meillä ei kyllä kosmetiikkaan kovin paljoa mene rahaa, kun käytössä on lähinnä saippua, shampoo, dödö ja jokin perusvoide tai vastaava (ja hammastahna, mutta sitä ei tähän laskettu), ja kesällä pihahommissa vaatteiden lisäksi suojana aurinkorasva. Sitten huomasin ajatella tarkemmin sitä, että siihen summaan tosiaan lasketaan ne rasvatkin. Perheessä on pari atoopikkoa, joten menee sitä sitten jonkin verran. Vakuutus korvaa onneksi lapsen osalta rasvakulut.

    • Nyt en osaa vastata täsmällisesti, mutta katsoin äskettäin YLEn sivuilla videota jossa puhuttiin tekstiilijätteen keräyksestä. Siinä sanottiin, että tekstiilijäte koostuu sekä vaatteista, mutta myös muista kodintekstiileitä, kuten pyyhkeistä, vuodevaatteista jne. Ymmärsin että kyse on henkilökohtaisesta jätteestä, ei kaupan tuottamasta, mutta en mene takuuseen. Jos joku muu tämän tietää, kerro meille!

      Tuossa tosiaan kosmetiikka on käsitetty hyvin laajasti, eli ei pelkät meikit ja kasvovoiteet, vaan myös apteekin perusvoiteet ynnä muut on laskettu mukaan. Silloin sitä kyllä kertyy, vaikka pitäytyisi aika perusvarustuksessa. Ja siihen vielä ne hammastahnat päälle 🙂

  3. Hei, ehtikö kukaan jollain lailla kopioida tai tallentaa mihinkään tuota Aamulehden juttua, kun sitä ei pääse enää lukemaan, enkä siis ehtinyt ollenkaan nähdä sitä? Tai jos joku viitsisi tehdä hyvän referaatin tuosta, kiitos? 😀

    • Voi mikä vahinko! Enpä arvannut että juttu poistuisi netistä noin nopeasti. Siinä Rinna Saramäki kävi läpi erilaisia tapoja erottaa laadukas materiaali ja ompelutyö. Esim. jos vaatteessa on uutena vähänkään nyppyisyyttä, kannattaa jättää ostamatta. Nyppyyntyvä trikoo voi näyttää uutena valoa vasten ”pilkulliselta”, jne. Samaa asiaa löytyy mm. hänen kirjastaan Hyvän mielen vaatekaappi. Lisäksi jutussa oli analysoitu, mitä halpaketjun t-paidalle tapahtuu kun se pestään parikymmentä kertaa. Kangas kutistuu merkittävästi, saumat alkavat kiertää ja kaulus repsottaa. Sen ehkä saattoi arvata muutenkin, mutta tässä oli hyvin kuvan kanssa havainnollistettu ero uuden ja käytetyn paidan välillä, sekä tarkasteltu millä kaikilla tavoilla vaate menettää muotonsa. Haluaako joku täydentää?

Jätä kommentti