Pyykkikoneen täyttämisestä

Oikeasti, voiko mielenkiintoisempaa otsikkoa enää keksiä?! Mutta varaan itselleni oikeuden kirjoittaa tässä blogissa vain asioista, jotka mielestäni kuuluvat arkijärjen piiriin ja oletan lukijoiden jo tietävän mitä täällä voi odottaa lukevansa. Pahoitteluni, jos tämä postaus on mielestäsi tylsyyden huipentuma. Mutta olen ainakin varoittanut.

Asiaan siis. Aina välillä kuulee argumentteja isomman tai yhtenäisemmän vaatevaraston puolesta, koska silloin ei joudu pesemään vajaita koneellisia. Olen mietiskellyt että siinä on muuten hatara perustelu. Miten iso ympäristörikos on vajaan koneellisen peseminen? Mitä sillä vajaalla ylipäätään tarkoitetaan? Sitä paitsi käytetäänhän konetta tyhjänäkin silloin, kun se pitää puhdistaa. Em. logiikalla koneen käyttäminen tyhjänä ja vielä kuumalla ohjelmalla on kertakaikkisen vastuutonta.

Meillä homma toimii näin: liinavaatekoneelliset ovat lähes aina täynnä, koska lakanat ja pyyhkeet nyt ylipäätään vievät paljon tilaa. Vaatteet lajittelen tekstiilit neljään ryhmään värin perusteella: valkoiset, mustat, kirjavat ja punaiset. Useimmiten kone tulee täyteen tai lähes täyteen, mutta arvatkaa mitä – pesen myös vajaita. Vajaa tarkoittaa sitä, että rumpu on noin puolillaan. Välillä on tilanteita, jolloin jotkin tietyt vaatteet pitää saada puhtaiksi, vaikkei saman väristä pyykkiä olekaan vielä kertynyt isoa määrää. Joskus taas varaudun siihen, että matkalta tullessa pyykkikori täyttyy äkkiä ääriään myöten, jolloin ennen lähtöä pesen korin mahdollisimman tyhjäksi.

En jostain syystä tunne tästä toiminnasta minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Luonnollisesti pyrin aina täyttämään koneen optimaalisesti, kun se vain on mahdollista Enkä tietenkään laita konetta päälle pestäkseni vain yhden tai kaksi vaatetta. Paitsi tietenkin silloin, kun pesen tai huuhtelen ja linkoan esimerkiksi villavaatteita. Niitä on harvoin pesussa paria kolmea enempää. Usein käytän pienten koneellisten kanssa lyhennettyä ohjelmaa. Mutta en todellakaan jätä vaatteita pesemättä sen takia, ettei kone tule ääriään myöten täyteen.

Ilman minkäänlaista faktatietoa asiasta kuvittelen, että vajaa koneellinen silloin tällöin kuluttaa joka tapauksessa vähemmän energiaa ja vettä, kuin kokonaan uuden vaatteen valmistaminen. Siksi isomman vaatemäärän hankkiminen tähän pyykkiargumenttiin nojaten on höpsöä. Kokemukseni mukaan tuo yllämainittu värijaottelu on myös ihan riittävä. Ainoastaan punaiset värjäävät siinä määrin, että niiden pesu erillään tuntuu järkevältä. Vaaleanvihreät, -keltaiset ja -siniset voi hyvin pestä yhdessä. Jos epäilen värjäytymistä, heitän mukaan muutaman värinkerääjän tai pesen ensimmäiset kerrat erillään. Summa summarum – jos pääsääntöisesti pesee suunnilleen täysiä koneellisia, puolitäysi kierros silloin tällöin ei ole maata kaatavaa.

Onko teitä pyykkikapinallisia muitakin?

32 vastausta artikkeliin ”Pyykkikoneen täyttämisestä

  1. Täyden koneen problematiikka! Olen itse tehnyt sen valinnan, etten aio ostaa nyt lisää valkoisia tekstiilejä, vaikka valkopyykkiä ei tulekaan täyttä koneellista. Muita kategorioista sitten kerään pyykkiä niin kauan että saan koneen täyteen.

    • Jos on valkoisia puuvillaisia t-paitoja, niitä voi välillä heittää 60 asteen pesuun lakanoiden kanssa. Mutta tätä juuri tarkoitin, että onko järkeä siinä, että suunnittelee vaateostokset sen mukaan, miten pyykkikonetta täytetään. Mielestäni ei välttämättä.

  2. Olen pyykinpesun suhteen aika nipo. :DTykkään pestä pyykkiä, mutta haluan pestä sen omalla tavallani. Pesen pääasiassa täysiä koneita, mutta hyvänä esimerkkinä juuri ne villavaatteet voivat pyöriä vajaassa koneessa tai laitan joukkoon täytteeksi muuta pyykkiä.
    Pesen pyykkiä joko 30 tai 60 asteessa ja jaan sen vaaleaan, tummaan, villavaatteisiin ja 60 asteeseen. Mahdollisimman usein kuivatan pyykin ulkona narulla. Ja voi kamala, jos joku yrittää sotkea pyykin lajitteluani ja pesuohjelmiani.. 😉

    • Minulla olisi teoriassa mahdollisuus kuivata ulkona, mutta en jaksa yleensä nähdä sitä vaivaa. Pitäisi kantaa pyykit takapihalle aika pitkän matkan päähän. Joten kuivaan sisällä. Toisaalta sehän kosteuttaa mukavasti huoneilmaa myös, joten puolensa kullakin.

  3. Mä pesen pääsääntöisesti täysiä koneellisia, mutta meillä tuo koneen täyteen saaminen ei ole iso ongelma. 3 teini-ikäistä tytärtä ja kaksi aikuista takaavat sen…
    Jos jotain määrättyä vaatetta tarvitaan pesen kyllä vajaitakin koneellisia tarvittaessa.

    Olen muuten siirtynyt nyt kesän aikana jokapäiväisestä pyykinpesusta viikonlopun pyykkipäivään (alkaa pe iltana ja päättyy la iltana). Silloin pesukone (ja kuivuri) hyrskii aamusta iltaan (välillä yölläkin) ja saan koko viikon pyykit pestyä ja käsiteltyä kerralla.
    Ja järjestyksenä vielä niin että vaatteet ensin sitten liinavaatteet.

    Tuskastuin nimittäin siihen että aikaisemmin viikolla pesin joka päivä koneellisia, mutta jälkikäsittely eli viikkaaminen ja silittäminen jäi ”myöhempään” ajankohtaan. Lopputulema oli että kerran kuukaudessa silitin vaatteet ja sitten taas keräsin kuukauden kamalaa silityspinoa. Nyt pyykit tulee pääsääntöisesti käsiteltyä alusta loppuun saman päivän aikana.

    Toinen perustelu tällä käytännölle on se että meillä on sähkössä tuntihinnoittelutaksa. Sähkö on meille aina halvempaa viikonloppuna (ja yöllä), joten pyykit kannattaa sen vuoksi pestä viikonlopun aikana.

    Ja kolmas perustelu… aloitan iltaopiskelut syksyllä ja olen silloin pääsääntöisesti ma-to iltaisin poissa kotoa. Opettelen jo nyt rutiinia ensi talven varalle, jolloin en taatusti arkena jaksa ja ehdi pyykkiä pestä. 😉

    Niin ja meillä on käytössä lajittelussa vaaleat / tummat (mustat ja muut tummat erikseen kirjavat omaansa) ja lämpötilat 40/60 astetta. Villaisia ja muuta 30 asteen pyykkiä pesen ehkä kerran viikossa / kahdessa viikossa kun sopiva satsi on kerääntynyt.

    • Jos asuisin omakotitalossa, ohjelmoisin taatusti koneen käymään öisin, niin että se olisi valmiina aamulla ripustettavaksi. Mutta kerrostalossa ei kehtaa käyttää konetta keskellä yötä, joten täytyy tyytyä päiväaikoihin. Tuntuu olevan universaali ”ongelma”, peseekö pyykit kerran viikossa vai joka päivä vähäsen. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, johtuen paljolti myös siitä että likaiselle pyykille ei ole hirveästi säilytystilaa. Mutta monet tykkäävät hoitaa pyykit kerran viikossa ja olla sitten ajattelematta asiaa loppuviikon. Hauskaa on, että tähän samaan aiheeseen törmää myös muun maalaisissa blogeissa 🙂

  4. Jos jatkuvasti pesee vajaita koneellisia, esimerkiksi siis vaikka yhtiä farkkuja (kun omistaa vain yhdet), voisin sen ajatella olevan ei-ekologista ja siksi ostaisin ennemmin myös toiset farkut.

    Meillä ei edes kahdella hengellä ole tosin ongelmia vajaiden koneellisten suhteen ja toisaalta valkopyykki on aina vajaa koneellinen, koska valkoisia vaatteita ei edes riitä täyteen koneelliseen, vaikka tyhjentäisi kaikki kaapeista. Mutta en siltikään aio ostaa niitä lisää, vaan pestä jatkossakin vajaita koneellisia.

    Muuten pyykit on lajiteltu lähinnä lämpötilojen mukaan + valkopyykki. Värilliset menee kaikki sikinsokin, mutta mitään en ole onnistunut vielä värjäämään. Yleensä farkut pesen siinä vaiheessa kun niitä on useita tai heitän mukaan jotain samalle lämmölle sopivaa. Tottakai erikseen jotkut silkit ja villat yms., mutta niitä on niin harvoin, ettei niitä lasketa 🙂

    • Olen samaa mieltä tuosta, että yhden vaatteen pyörittäminen jatkuvasti yksin olisi jo epäekologista. Mutta jos silloin tällöin, sanotaan nyt vaikka joka seitsemäs koneellinen on vain puolillaan, ei asia minusta ole niin vakava.

  5. Suhtaudun pyykinpesuun sellaisella hartaudella, etten uskalla tunnustaa sitä kuin näin anonyymisti netissä… 🙂

    Suunnittelen nimittäin pyykinpesut aina etukäteen, tyyliin; huomenna pesen mustaa, viikonloppuna punaista, ensi viikolla sitten tummat ja vaaleat kirjavat, sitten varmaan valkoista tai saattaa olla, että mustaa onkin jo täysi koneellinen. Meillä on sen verran erivärisiä pyyhkeitä & lakanoita, että niiden käyttövuoroilla pystyn hyvin säätelemään, milloin pyykikori täyttyy minkäkinvärisistä pyykeistä. Onneksi sentään ymmärrän, että suurin osa muista ihmisistä ei suhtaudu asiaan vastaavalla pieteetillä.

    • Tervetuloa hartaiden anonyymien pyykkäreiden keskuuteen. Tosin minä en ole niin anonyymi enää mutta hartauden tunnistan. En ole ihan tuolla tasolla suunnittelun suhteen, mutta mietin kyllä esim. matkalle lähtiessä vaatteiden värejä siten, että niistä tulee järkeviä koneellisia kotiintultua. Enkä ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka pesevät valkoiset ja mustat sekaisin samassa koneessa…

  6. Rokkimamman tavoin olen siirtynyt the pyykkipäivä – systeemiin muutettuani ilmaiseen, pyykkituvalliseen kerrostaloasuntoon. Rasitti se pyykinpesun epämääränen toteutusrytmi ja kuivausteline sisustuselementtinä. Nyt homma hoituu kerralla ja pyykit kuivaa kuivaushuoneessa, josta vaan suoraan kaappeihin. Toimii ja tykkään.

    Meillä on silti olemassa omakin pesukone, jolla tulee harrastettua sitten tuota Jennin mainitsemaa vajaiden koneellisten pesua. Teinille voi tulla yhtäkkiä elämää suurempi draama jonkun vaatteen ollessakin ylläriyllärilikainen ja joskus vaan ei hermo kestä ja pesen pari vaatetta perhesovun nimessä. Ja marmatan ennakoinnin ja suunnitelmallisuuden jalosta taidosta..

    Villa- ja hienopesuvaatteiden lisäksi vajaita koneita tuppaa aiheuttamaan urheiluvaatteet, jotka alkavat haista kyllä ikihielle jos niitä ei pese usein. Erityisesti urheiluliivit ja teinin urheilupaidat. En halua hankkia yläosia 2-3 kappaletta enempää, joten niitä tulee joskus hurauteltua muutama kappale koneessa. Käsipesu voisi olla myös järkevää.

    • Mäkin voisin luopua tuosta sisustuselementistä, mutta arkisin en jaksa häiriintyä asiasta. Siivoan pois, jos vieraita on tulossa 🙂 En ole vielä teinivaiheessa, mutta odottelen noita pyykkidraamoja jo nyt. Tosin ajattelin delegoida lasten pyykit heille itselleen viimeistään siinä vaiheessa kun menevät yläasteelle, jolloin saavat sitten draamailla itselleen. Tämä siis teoria tällä hetkellä, palaamme asiaan muutaman vuoden päästä.

  7. Aaah, mikä aihe!! Pyykinpesu on mun lempparikotityö, ja kuinka ollakaan, just tänään meille kotiutui uposen uudet pesukone ja kuivuri! ♥ Entiset siis todellakin hajos, pesukone heitti pyykin sekaan laakeriöljyt ja muuta mukavaa… ja kuivuri piti kammottavaa ronksetta. Pesukone oli yli 10v vanha, joten oli aika jo se vaihtaa.

    No, mä pesen vähän sillon sun tällön pyykkiä, koska mun työtkin on ihan sillon sun tällön (kaupan alalla kun olen). Mukavinta on vapaapäivänä tai vapaana viikonloppuna pestä pyykkiä koko päivän.

    Meillä on jaottelu tummiin (40 astetta), vaaleisiin (40 astetta), lakanat&pyyhkeet (60 astetta) ja omana eränä sitten vielä miehen työvaatteet (40 astetta). Meillä ei oikeastaan mitään villoja ja silkkejä edes ole vaatteissa, paitsi villasukat, jotka menee kyllä värin puolesta samaan kuin muutkin. Farkutkin pesen aina siellä tummien seassa vaan. En käytä huuhteluaineita ollenkaan, joten mielestäni voi siis pestä farkut muiden seassa (eikäs ne just ton huuhteluaineen takia pidä pestä erillään muista??).

    Meillä on eniten mustia ja muuten hyvin tummia vaatteita, niitä kertyy aina. Vaaleita ei meinaa kertyä koneellista melkein mitenkään, joten viime aikoina olenkin sitten vipannut vaaleat vaatteet tummien kanssa koneeseen ja käyttänyt noita Jennin mainitsemia värinkerääjiä. Hyvin on onnistunut sillä lailla. Mä muuten pesen kaikki muut paitsi lakana/pyyhepyykin 40 asteessa, en juurikaan mieti materiaaleja ja pesulämpötiloja…

    Lakanat pesen omana satsina, pyyhkeet omana – yleensä. Eli jos ei kumpiakaan ole tarpeeksi, saatan laittaa ne myös sekaisin. Ja värejä niissä hiukan katson, mutta en mitenkään turhan tarkkaan. Meillä on aika värikkäitä pyyhkeitä, mutta ei niistä väriä lähde, ovat niin moneen kertaan pestyjä.

    Nyt odottelen jännityksellä, miten alkaa yhteiselo uusien koneiden kanssa… uudet on hiukan isommat kooltaan, saa nähdä tuleeko miten helpolla täysiä koneellisia. Pyrin pesemään täysiä, mutta jos ei tule täyttä niin sit ei tule. Tässä uudessa koneessa näkyy ohjelmat olevan tosi pitkiä (verrattuna aiempaan koneeseen) ja huomasin, että jos laittaa napin niin, että 8kg sijaan onkin vain 5kg, aika lyhenee huomattavasti. Näin ollen se vajaampien koneellisten pesukaan ei mua kyllä hirvitä ollenkaan. Kun vuosien saatossa tässä kotona väki vähenee, ei meillä enää edes kerry sillä lailla pyykkiä että olis aina täysiä koneellisia. Onneksi koneissa on noi vajaatäyttöohjelmat.

    • Mä lasken farkut tummiin vaatteisiin, paitsi jos ne ovat väriltään vaaleat 🙂 Silloin menevät värillisten/kirjavien joukkoon. Yhdet pinkit farkut pesen muiden punaisten seassa. Tämä on toiminut erinomaisesti. Minäkään en käytä normaalisti huuhteluainetta, se on mielestäni melko tarpeetonta. Mutta villan, silkin ym käsipyykin huuhteluveteen laitan huuhteluainetta sähköisyyden poistamiseksi. Joskus myös lisään sitä lakanapyykkiin, jotta lakanoista tulisi oikein pehmeät.

  8. ”Aina välillä kuulee argumentteja isomman tai yhtenäisemmän vaatevaraston puolesta, koska silloin ei joudu pesemään vajaita koneellisia. Olen mietiskellyt että siinä on muuten hatara perustelu. Miten iso ympäristörikos on vajaan koneellisen peseminen? Mitä sillä vajaalla ylipäätään tarkoitetaan? Sitä paitsi käytetäänhän konetta tyhjänäkin silloin, kun se pitää puhdistaa. Em. logiikalla koneen käyttäminen tyhjänä ja vielä kuumalla ohjelmalla on kertakaikkisen vastuutonta.”

    ”Ilman minkäänlaista faktatietoa asiasta kuvittelen, että vajaa koneellinen silloin tällöin kuluttaa joka tapauksessa vähemmän energiaa ja vettä, kuin kokonaan uuden vaatteen valmistaminen.”

    Ei sitä voi oikeastaan laskea noin, ikään kuin se vaate olisi ylimääräinen ja muuten jäisi valmistamatta. Sehän on vain otettu käyttöön aiemmin, eli sen sijaan että kuluttaisi vuodessa viisi paitaa ja seuraavana vuonna toiset viisi, kuluttaisikin kahdessa vuodessa kymmentä paitaa… Ja ne voisi pestä koko sen ajan samassa koneellisessa.

    ”Ympäristörikos” viitannee siihen että samalla sähköllä ja vedellä millä pesee vajaan koneellisen pesisi aivan yhtä hyvin täydenkin, toisin sanoen sähköä ja puhdasta vettä tuhlataan siinä vajaassa koneellisessa. Koneellinen on vajaa jos siinä olisi voinut pestä vielä enemmän pyykkiä samalla ohjelmalla, sähköllä ja vedellä.

    Koneen puhdistus taas on ehdottomasti vastuullista, koska sehän pidentää koneen käyttöikää ja näin ollen säästää luonnonvaroja kun koneen uusimistarve tulee eteen harvemmin.

    Sanotaan nyt kuitenkin etten itse ole koskaan saarnannut vajaista koneellisista, enkä pidä pahana tuota systeemiäsi, Jenni.

    Meillä pestään vaaleita, kirjavia ja tummia 60°C koneellisia, ja satunnaisesti ehkä kerran parissa kuukaudessa 30°C pikaohjelma villalle, jollen jaksa pestä niitä muutamia villaisia paitoja ja sukkia käsin.

    • Mun ajatus oli se, että jos ihmiset perustelevat isompaa vaatevarastoa täysien koneellisten pesemisellä, kyse on itsepetoksesta. Ei kukaan oikeasti sen takia hanki vaatteita, mutta se kuulostaa selityksenä kivasti ekologiselta. Tietenkin itsekin yritän saada koneen täyteen, mutta pointtini oli että en jaksa siitä stressaantua, jos aina ei onnistu.

  9. Minä pyrin pääsääntöisesti pesemään täydet koneelliset ja kuivatan pyykin narulla, ulkona jos on mahdollista. Jaottelu menee niin, että valkopyykki (60 tai joskus 90 astetta, jolloin koneen puhdistus hoituu samalla) ja valkopesujauhe; kirjopyykki ja tumma pyykki. Nämä kaksi pesen yleensä 30 asteessa kylmäpesuteknologiaan perustuvalla ekopesuaineella (loistokeksintö mielestäni), villasukat pääsevät mukaan pesupussissa. Joskus pesen kirjo- ja tummaa pyykkiä pesupähkinöillä 60 asteessa, jos kone täyttyy pelkästä puuvillasta. Minulle riittää pääsääntöisesti yksi kolmen koneellisen pyykkipäivä kerran viikossa (lauantaina), meitä on neljä henkeä.

    • Hei, mistä pesuaineesta on kyse tuossa kylmäpesuteknologiaan perustuvassa ekoaineessa? Kuulisin mielelläni lisää siitä!

      • Minä käytän Swipe Family White -nimistä pesuainetta, jota saa ostaa suoraan merkin jälleenmyyjiltä. En ole varma, onko muillakin merkeillä vastaavia aineita, vai onko kyseessä Swipen oma patentti.

  10. Kannoin aina huonoa omaatuntoa siitä, että pesin vajaita koneellisia, syynä vajaisiin täyttöihin oli se, että pelkäsin lähes hysteerisesti (muutaman itsetehdy mokan vuoksi) pyykkien värjääntymistä. Kunnes löysin värinkerääjäliinat, ja omatuntoni puhdistui! Tunnustan, että olen kehittänyt melkoisen addiktion noihin liinoihin, ainoastaan koneellinen mustaa (lue: miehen työvaatteet) voin pyörittää ilman noita liinoja, mutta muuten en mitään!

    • Pidin liinoja aluksi turhakkeina, mutta olen huomannut ne käteviksi etenkin kirjavien vaatteiden pesussa. Jos on musta paita valkoisilla raidoilla, pelkään niiden raitojen puolesta. Mutta värinkerääjillä tuhoja voi vähän ehkäistä. Niitä on muuten usein Hulluilla päivillä halvalla, omani loppuivat juuri ja aion hamstrata sieltä lisää.

    • Kiitos linkistä. Artikkelissa oli paljon hyvää asiaa. Johtopäätöksenä voisi todeta, että terveen järjen käyttö on pyykinpesussakin sallittua. Jos vaate haiskahtaa pesusta tullessa, se on edelleen likainen. Aina taas ei tarvita kovin korkeita lämpötiloja, jos pyykki on vain kevyesti likaista.

  11. Kyllä mustat ja punaiset menevät hyvin yhdessä silloin kun lämpötila on korkeintaan 40 astetta. Ikinä ei ole syntynyt värien samenemista, ja meillä ainakaan ei mustaa tai punaista edes ole kuutenkymmmeneen asteeseen pestäväksi.

    Valkoista hienopyykkiä kertyy hitaammin kuin muita, mutta sielläpä odottavat mieluummin, ei mitään niin tärkeää vaaleaa yleensä ole että juuri kyseinen olisi päälle saatava. Valkoisen neljänkympin pyykissä menee helposti myös muita vaaleita värejä jokunen.

    No ei sentään voi rinnastaa koneen ns. tyhjäpesua arkikäyttäytymiseen…. Hyvin harvoin tarvitsee tyhjää pesua muutenkaan kun säännöllisesti välillä 60 asteen ohjelmaa käyttää. Vajaa kone ei liene ongelma satunnaisesti, ellei ole kehittänyt itselleen pyykinpesupakkoneuroosia niin kuin joillakin se tuntuu vähän niin kuin harraste olevan ja korit tyhjät…. :/

    • Minä taas olen lukenut mm. Marimekon ohjeista, että värit leviävät herkemmin matalissa kuin kuumissa lämpötiloissa. Liittyyköhän se jotenkin materiaaliin? En tiedä, pitäisi varmaan tuntea kemiaa ja vaateteknologiaa paremmin.

      • Tämä on totta. Kuumassa vedessä irronneet värihiput eivät tartu niin herkästi toisiin. Muistan kerran kun tuttu pesi marimekkonsa ”varmuuden vuoksi” viileässä ja värit levisivät. Reklamoi Marimekolle ja sai saman paidan takaisin pestynä oikeassa lämpötilassa värjäymät poistuneena. Kannattaa siis pestä siinä lämmössä, joka vaatteeseen on suositeltu.

  12. Mietin tässä, että mikä on ns. vajaa kone käytännössä… Koneisiin ei tietääkseni saisi laittaa enempää kuin löysästi täytettynä max. vajaa rummullinen kuitenkaan. Yleensä koneet täytetään liian täyteen, jolloin pesutulos kärsii, vaatteisiin jää pesuaine ja/tai huuhteluainejäämiä eikä niistä tule raikkaita. Jos pesen lakanoita, laitan kaksi pussilakana ja tyynyliinat yhtä aikaa, mutta parisängyn aluslakanaa en enää tunge samaan. Toki meidän kone on ns. kapeaa mallia ja rumpu sen mukainen. Jos siis pesee usein ”vajaita” tai on pieni talous, kandeisko olla pieni kone? En tosin tiedä, vaikuttaako se esim. vedenkulutukseen mitenkään. Meidän koneessa on öpaut puolen tunnin pikaohjelma, pesen sillä vajaat, joita kyllä harvoin tulee kun vähän vilkuilee ympärilleen ennen pesua. Melkein aina on jotain lisäpestävää sekaan. Kuivatan pyykit ulkona aina kun mahdollista, siitä oikeastaan alkaa mun kesä kun voi alkaa ulkokuivauksen. Ulos saan esim. lakanat levälleen ja niitä ei sen jälkeen tartte edes silittää. Ja se raikkaus! Ja ulkona kuivaa nopeasti (poislukien tämä kesä) ja mahtuu paljon, voin siis pestä monta konetta putkeen. Me kylläkin asutaan landella ja kuivauspaikka on omassa puutarhassa, joten tämä on helppo toteuttaa.

    Koulukuntakysymys on: edestä- vai päältätäytettävä? Minusta ehdottomasti päältätäytettävä, se on selälle parempi enkä tykkää kyykkiä ja minusta on jotenkin muutenkin loogisempaa laittaa pyykit ylhäältä alas ja että vesitila on kannen alapuolella. Mutta joidenkin mielestä on taas toisin päin. Tietty jos on pesutorni, on edestätäytettävä ainoa mahdollinen. Mitkä ovat siis edestätäytettävän edut, kun en itse niitä hahmota? Tajuan, että en tajua ja olisi kiva tajuta 😝

    • Tykkään myös ylhäältä täytettävästä, juuri ergonomian takia. Toisaalta sivustatäytettävässä houkuttelisi se ihana säilytystila siinä päällä… mutta meille ei sellaista mahdu, joten ei tarvinnut liikoja harkita. Toisaalta pesutuvassa sivustatäytettävä on nostettu jalkojen päälle, niin ettei tarvitse kykkiä. Mutta siellä taas säilytystilasta ei ole mitään hyötyä. Eli siis lyhyesti sanottuna jos luukku on sivussa, koneen päälle voi pinota määrättömästi tavaraa, kuten pesuaineita, likaista pyykkiä ja mitä nyt sattuu käsissä olemaan…

  13. Mielenkiintoista pyykkikeskustelua. Onkohan kukaan muu kuullut ettei, villavaatteille ei pitäisi käyttää huuhteluainetta lainkaan? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin huuhteluaine tukkii villan kuidut, jolloin materiaalin parhaat ominaisuudet (lämmittää myös kosteana, puhdistuu tuulettamalla) kärsivät. Olisi kyllä kiva tarkistaa tämä tieto jostain, on vain jäänyt tekemättä kun ei huuhteluainetta tule käytettyä muutenkaan.
    Pakkasellahan villavaatteet tuppaavat kyllä olemaan sähköisiä, joskin keinokuidut ovat mielestäni vielä paljon sähköisempiä (mistä syystä täyskeinokuituiset vaatteet ovatkin miulla pannassa, paitsi alus- tai urheiluvaatteet).

    • Tuo on varmasti ihan mahdollista. Toisaalta villavaatteita pestään niin harvoin, että onkohan huuhteluaineesta siinä mielessä haittaa? Toisaalta esimerkiksi ohuet sukkahousut ovat sietämättömiä ilman huuhteluainetta, kaikki tarttuu niihin kiinni. Mutta esimerkiksi alusvaatteisiin ja urheiluvaatteisiin en laita huuhteluainetta koskaan.

Jätä kommentti