Mihin roskikseen kirjat kuuluvat?

Vaihteeksi kierrätys- ja lajitteluasiaa. Törmäsin Itä-Uudenmaan jätehuollon tuottamaan infolehteen, jossa oli niin hyvin kiteytetty roskien lajitteluun liittyviä asioita, että referoin sisällön myös tänne.

Kirjojen lajittelu: pokkarit voi panna suoraan paperikeräykseen. Kovakantisista kirjoista irroitetaan kannet, ja sivut menevät paperikeräykseen. Kannet lajitellaan sen mukaan, mitä materiaalia ne ovat. Tavalliset kovat kannet pahvinkeräykseen, nahkakantiset ja muovitetut sekajätteeseen. Jos kansia ei saa irti, koko kirja menee sekajätteen joukkoon. En ole tainnut koskaan laittaa kirjoja roskiin lukuunottamatta vanhoja koulukirjoja. Luulen, että jossain vaiheessa sellainenkin on edessä, jos haluan päästä vanhoista tietosanakirjoista eroon.

Ilmeisesti kaikessa lajittelussa ratkaisee, mitä materiaalia roskassa on eniten. Korkillisen maitotölkin voi panna kartonkikeräykseen, koska muovia on tölkistä vain pieni osa. Lääkepakkauksissa ja sipsipusseissa taas suurin osa on muovia, joten ne laitetaan sekajätteeseen tai energiajätteeseen, koska metallin osuus on pienempi kuin muovin. Mutta lasin kanssa pitää olla tarkkana, sillä kuten aiemmin jo kävi ilmi, lasinkeräys ottaa yleensä vastaan vain pulloja ja purkkeja, ei ikkunalasia tai kuumuuden kestävää lasia.

Tuo isoimman materiaalin sääntö on tavallisen ihmisen kannalta aika mukava, koska ei tarvitse stressata tavaroiden purkamisesta osiin ennen kuin ne voi laittaa jäteastiaan. Minulla on tapana poistaa korkit tölkeistä ennen lajittelua, mutta se ei olisi välttämätöntä. Toisaalta itse ei kannata ruveta varsinaiseen roskien polttamiseen, sillä kotioloissa lämpötilat ovat alhaisia ja esimerkiksi muovista voi irrota epäterveellisiä hiukkasia ja kaasuja. Keskitetty jätekeräys hoitaa asian tehokkaammin.

11 vastausta artikkeliin ”Mihin roskikseen kirjat kuuluvat?

    • Lasin suhteen kyllä! Mutta arvelen että kirjojen suhteen ohjeet ovat samat. En ole koskaan törmännyt muunlaisiin ohjeisiin. Jos on muutakin tietoa niin jakakaa täällä!

      • Paikkakunnallani saa koko kirjan laittaa paperinkeräykseen, vaikka olisi kontaktimuovit päällä. Pahvitkin saa laittaa samaan. Veikko Lehti yhtiön laatikoihin. Porissa.

        Lasit myös värilliset saa laittaa lasinkeräykseen.

        • Meilläkin saa laittaa kaikenväriset lasit yhteen. On kyllä sekavaa, kun joka puolella on erilaiset ohjeet!

    • Sinne ne monesti joutuu laittamaan, jos ei itsellä ole tilaa säilöä. Parien perinnönjakojen jälkeen on helposti tuplakappaleet 70-luvun tietosanakirjoista ja Valittujen Palojen julkaisuista. Divariin en ole onnistunut 1990-luvun jälkeen mymään ainuttakaan kirjaa.

      Suomessa kaikki painotuotteet talletetaan viitenä kappaleena arkistoihin eri puolille Suomea, joten historian säilömiseksikään ei kannata tavallisen ihmisen uhrautua.

      • Mielestäni on kirjoja ja kirjoja. En minäkään mitää Kalevalaa tai hyviä klassikkoja laittaisi roskiin. Mutta juuri nuo vanhentuneet tietosanakirjat ovat sellaisia, ettei niitä viitsi loputtomasti säilytellä hyllyssä. Siinä Leppoisa opas huusholliin oli muuten hyvä vinkki: kannattaa säästää muutama paksu sanakirja tai vastaava, koska niillä on kätevä nostaa sängynpäätyä kun räkätauti iskee! Mielestäni hyvää kirjojen uusiokäyttöä.

        • Minulla on kahdeksan 90-luvun tietosanakirjaa. Ja miksi? Koska muistan kuinka kalliilla äitini ne minulle osti 😀 Olen kuvitellut, että lapsistani olisi joskus hauska lukea niistä vanhoja juttuja. Pyh! Kertaakaan eivät ole. Sen sijaan majaleikeissä ovat peittojen painoina huiput. Silti, taidan jo hyvästellä kirjat..

          • Voisi tehdä oman postauksen aiheesta ”mihin käyttää tietosanakirjoja” 🙂

  1. Moi! Mainitsen blogisi viimeisimmässä bloggauksessani. Rasvapoltto -kirjoituksestasi oli nimittäin minulle hyötyä. Kiitos!

Jätä kommentti