Kulttuurieroja

Olen kuunnellut viime aikoina paljon amerikkalaisia podcasteja kodin raivaamisesta ja organisoimisesta. Siinä sivussa on tullut ihmeteltyä asumiskulttuurien eroja. Mietiskelin samaa lukiessani Marie Kondoa, koska väistämättä tuli mieleen, että japanilainen asuminen on luultavasti hyvin erilaista kuin suomalainen.

Näissä amerikkalaisissa hämmästyttää aina se, kuinka paljon erilaisia huoneita heillä on. Osaselitys on tietysti siinä, että niin moni asuu omassa talossaan. Mutta silti – on ihan tyypillistä, että makuuhuoneiden ja olohuoneen lisäksi talosta löytyy ”pelihuone” tai ”leikkihuone”. Kylpyhuoneita on lähes aina useampi, käytännössä usein on niin, että makuuhuoneilla on omat kylppärinsä, ja näin on myös muissakin kuin yksittäisissä taloissa. Niinpä kun amerikkalainen ammattiraivaaja tekee podcasteja, hän voi helposti omistaa yhden kokonaisen jakson ”lasten kylppärin” järjestämiselle ja siivoamiselle. Vastikään kuuntelin jakson, jonka teemana oli eteisen kaappi – nauratti hieman, koska en ole vielä elämässäni asunut asunnossa, jonka eteisessä olisi ollut kaappi!

Toinen asia, mitä usein ihmettelen, on tavaroiden kiivas kierto. Ammattiraivaajan tyypillinen ohje on, että hankkiudu eroon vanhoista kipoista ja osta uudet yhteensopivat tilalle. En ole törmännyt sellaiseen ajatukseen, että tavarat käytettäisiin ensin loppuun ja uusittaisiin vasta sitten, kun uudelle on todellista tarvetta. Sen sijaan keskiluokkaisesta perheestä tuntuu löytyvän ”lahjoituslaatikko”, jonne heitetään kaikki mistä halutaan päästä eroon. Sitten tavaroita kiikutetaan paikalliselle hyväntekeväisyysjärjestölle, tai joku tulee noutamaan ne kotoa. Ja sitten taas ostetaan uutta tilalle. Kun luen esimerkiksi A Slob Comes Clean -blogia, ihmettelen välillä eikö sen kirjoittaja lainkaan yritä torpata sisään pyrkivää tavaravirtaa ennalta? Hän raivaa vimmatusti koko ajan, mutta tavaraa tuntuu riittävän. Jostain sitä uutta täytyy tulla niiden poisheitettyjen tilalle.

Toisaalta USAssa tuntuu olevan paljon tehokkaampi kierrätys esimerkiksi tekstiilien suhteen. Siellä lumpuista tehdään trasselia, mattoja ynnä muuta, joten rikkinäisten vaatteiden kierrätys on huomattavasti helpompaa kuin meillä. Toisaalta maasta löytyy organisaatio, joka on erityisesti keskittynyt naisten bisnesvaatteiden kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen. Tietysti valtava väestöpohja tarjoaa ihan erilaisia mahdollisuuksia kuin pikkuinen kotimaamme.

Olen itse asunut Suomen lisäksi vain Amerikassa, joten en tiedä millaisia hassuuksia muista maista löytyy. Tiedän, että lukijoissa on paljon ulkosuomalaisia, joten olisi mielenkiintoista kuulla muistakin asumisen ja säilyttämisen kulttuurieroista!

20 vastausta artikkeliin ”Kulttuurieroja

  1. Se myös että amerikkalaisissa blogeissa sanotaan, ettei pyyhkeitä tarvitse pestä jokaisen käytön jälkeen, että esim. kerran viikossa vaihtaminen riittää. Minulle ei ole ikinä tullut mieleenikään vaihtaa pyyhettä päivittäin tai edes viikottain. Ja sama lakanoiden kanssa. Kummallisuuksia löytyy.

    • Hyvä esimerkki. Kuuntelin juuri juttua, jossa perheenäiti pesi lastensa pyyhkeet jokaisen käytön jälkeen ja omansa hän vaihtoi aina torstaisin ja sunnuntaisin, jolloin hänellä oli pyykkipäivä. Samoin olen lukenut kuinka joku vaihtaa tyynynliinan päivittäin. Toisaalta meidän tapa kulkea ilman kenkiä sisällä on varmasti monista todella outo, taikka se että pyyhkeitä EI vaihdeta joka käytön jälkeen 🙂

  2. Kiinnostava aihe! Eri maiden kulttuurieroista lukisi mielellään lisääkin.
    Ei ihmekään että on paljon tavaraa raivattavana lasten kylpyhuoneessa, jos pyyhkeet tosiaan vaihdetaan jokaisen käyttökerran jälkeen 😀

  3. Meillä Saksassa ei oman kokemukseni nojalla juuri kodinhoitohuoneita tai kuraeteisiä tunneta. Meilläkin pyykinpesukone on sijoitettu keittiöön. Vanhempiin (esim. sata vuotta tms. vanha) kerrostaloasuntoihin kuuluu usein tilavahko kellari, mutta nykyisessäkin asunnossa se on kostea. Kaikki tekstiilit on siis varastoitava ja säilytettävä asunnossa. Haastavaa, mutta toisaalta kätevää: ei kannata ostaa mitään, mitä ei halua pitää ”koko ajan” esillä.

    • Olen käynyt yhdessä saksalaisessa kodissa, ja se oli kyllä erikoinen. Luulen, että asunto oli alunperin tarkoitettu perheen JA kodinhoitajan asunnoksi. Kyseessä oli siis kerrostaloasunto. Mutta millainen on Saksan ilmasto – tarvitaanko siellä kuraeteisiä?

  4. Espanjassa oli ihmeellinen tapa. Kun muutetaan, keittiö otetaan mukaan. Näin ainakin oli saarilla silloin kun siellä asuin (josta on 20 vuotta kylläkin). Keittiössä muutettaessa ei välttämättä ole kuin seinät. Kyselin että eikö se ole äärimmäisen epäkätevää ja harvoin kai samat kaapit kuitenkaan käy uuteen. Mutta niin silti tehtiin.

    • Todella erikoista! En ole ikinä kuullut vastaavaa. Nämä on just niitä supermielenkiintoisia juttuja. Miksi ihmeessä keittiötä ei voi jättää paikoilleen…?

      • Hollannissa on sama juttu, etenkin vuokra-asunnosta voi puuttua keittiökalusteiden ja -kaappien lisäksi myös lattia. Eli muutettaessa pitää olla sitten omat laminaatit mukana 🙂

        Toinen juttu, joka täällä toimii hienosti, on ”järjestäytymätön” kierrätys. Muuttaessa tai muuten vaan huonekaluun kyllästyessä sen voi laittaa kadulle ja se on sieltä melko varmasti seuraavaan päivään mennessä kadonnut. Ja itse voi iltalenkillä tehdä löytöjä.

        Joskus olemme tilanneet kaupungilta isomman roskahaun, siis sellaiselle tavaralle mitä ei voi normaaliin roskikseen laittaa kokonsa tai luonteensa puolesta: esim vanhaa elektroniikkaa, johtoja yms. Tämä palvelu on ilmainen, ts. kuuluu normaaliin jätehuoltoon ja sen maksuihin. Yleensä ne on kuitenkin siitä aamuun mennessä korjattu, parhaimmillaan kasan ääressä on parveillut joukko ihmisiä kun me emme ole vielä lopettaneet tavaran kantamista sisältä 🙂 Meillä taisi tosin olla hyviä löytöjä, veikkaan että jos saaliina olisi vaikka vanhoja patjoja, ne eivät välttämättä katoaisi yhtä sukkelaan.

        Jätteiden kierrätys toimii hyvin paperin, lasin ja muovin osalta, mutta metalli menee sekajätteisiin. Biojätteen keräystä ei ole (joillakin alueilla toimii), mutta joulukuuset haetaan tammikuun alussa. Samoin maaliskuussa ja lokakuussa on puutarhakauden avauksen ja lopetuksen erityinen jätekierros eli silloin kerätään erikseen tällaista isompaa puutarhajätettä (oletan että multaa, leikattuja kasveja, oksia yms, minulla ei ole pihaa eikä puutarhaa).

        • Onpa mielenkiintoista! Tuo lattian kuskaaminen alkaa mennä jo yli ymmärrykseni. Sen sijaan tuollainen epävirallinen kierrätys tuntuu toimivan siellä hyvin! Samaa ilmiötä on täälläkin, jos jossain on roskalava. Niille on ihan oma facebook-ryhmäkin, jossa vinkataan mistä kannattaa käydä dyykkailemassa.

  5. Hyviä huomioita! Keski-Euroopassa asuvana ja monen eri maan kansalaisten kanssa tekemisissä olevana olen huomannut joitakin eroavaisuuksia, esim. juurikin tuo kenkien ottaminen pois sisällä on mielestäni aika iso asia. Onneksi meidän vieraat ymmärtää aika hyvin, kun ehdotan, että otetaan kengät pois kun tullaan peremmälle. Ihan outoa ajatella, että jollekin on normaalia kävellä esim. olohuoneessa samoilla kengillä kuin kadulla, missä kengänpohjaan on voinut tarttua vaikka purkkaa ja kaikkea muuta likaa, joka sitten leviää matoille ja lattioille…Yäk!

    Muiden kotona täällä vieraillessa ennen tuntui jotenkin epäkohteliaalta, jos minut istutettiin ruokailuhuoneeseen illalliselle ja ovet muihin huoneisiin pidettiin kiinni. Mutta sitten jossain vaiheessa aloin miettiä, että onkohan se jotenkin suomalainen tapa, että asunnon eri huoneet esitellään kaikille vieraille?

    • On! Olen melko varma. Etenkin makuuhuone on varmaan sellainen alue, jota ei ole niin tapana esitellä. Paitsi tietenkin Suomessa, jossa makuuhuoneet esitellään siinä missä muutkin 🙂 Dana sanoo aina, että hänen master bedroomin ovi on lukossa kun vieraita tulee. Koska siellä on niin järkyttävä kaaos, ettei hän kehtaa edes raottaa ovea kun vieraita tulee!

  6. Itse olen asunut Skotlannissa ja siellä on charity shopit tehokas kierrätyskanava – samoin pari vuotta sitten taloyhtiö kierrätti ainakin paperin – metalleille ja lasille oli kierrätysastiat läheisessä puistossa. Aluksi ihmettelin kadun varsille jätettyjä huonekaluja – mutta joku ne ihmeellisesti sieltä noutaa.
    Tuo master bedroom omalla kylppärillä on kätevä ja hyvin yleinen isommissa brittiasunnoissa, kaksioissa ei vielä välttämättä sellaista ole. Kätevä, etenkin jos vuokraa muita makuuhuoneita pois.
    Juttelin joskuis vuokraemännän isän (abt 50-60-v.)kanssa,joka sanoi, että britit ovat vasta viime aikoina päässeet asunnon omistamisen makuun. Hänen elossa olevat isovanhempansa asuivat vuokralla asunnossa. joka oli kokonaan kalustettu. Omistivat vain henkilökohtaiset tavaransa. Varmaan riipp uu myös sosioekonomisesta tasosta – kollegani asui isovanhempiensa omistamassa kerrostaloasunnossa.
    Luulisin,että flatshare- asuminen rajoittaa tavaran kertymistä. Mutta kun lapsia tulee ja oma asunto ostetaan, niin…Kuulin jostain, että briteissä ei saa asuntolainaa tai se on hyvin vaikeaa, 40 täyttäneelle.

    • Kommentti tuli kahteen kertaan: ensimmäisen kirjoitettuani näytti, että se olisi mennyt bittiavaruuteen, kun ei stä näkynyt seuraavanakaan päivänä sivulla. Sori.

      • Joo, oli mennyt jostain syystä roskapostikansioon, josta sen kävin onkimassa. Välillä niin käy, en tiedä mistä syystä. PAhoittelen viivettä!

    • Lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia. LEgendaariset tarina kokolattiamatoista kylpyhuoneissa lienevät myös jossain määrin totta? Amerikassa taas se omistaminen on etenkin talojen kohdalla normi. Vuokraaminen on varmasti yleisempää isoissa kaupungeissa.

      • On totta, että joissakin kylppäreissä on kokolattiamatto. Ei kaikissa. Mutta yleisesti kokolattiamatot on helppo pitää puhtaana nykyisin, ovat likaa hylkiviä, tosin Coronation Chicken ja Irn Bru olivat turmioksi niillekin.

  7. Ehkä näissä on yksilöllisiäkin eroja. Asuin Briteissä flatshare amerikkalaisen kanssa ja hän pesi lakanapyykkiä tosi harvoin.

    Briteissä charity shopit kierrättävät aika paljon. Aluksi ihmettelin kalusteenraatoja kadun varrella, mutta kyllä ne joku korjasi pois. Viimeisimmässä asunnossa kerrostalomme kierrätti lehdet – ja puistoissa oli säiliöt lasille ja metallille.

    Sinkkujen kesken flatshare asuminen on yleistä ja ilmeisesti vähentää kertyvän tavaran määrää. Briteissä on ollut suosittua asua vuokralla, ja silloin vuokrattu asunto on saattaanut olla viimeiseen asti kalustettu – joten vuokralaisen tarvitsi omistaa vain henkilökohtaiset tavaransa. Omistusasuminen jotenkin kaikille mahdollisena on käsittääkseni yleistynyt vasta 90-luvulla.

  8. Öh…. me asutaan sitten vissiin Amerikan malliin… Suomessa. 😉

    Kylpyhuoneita on kolme eli vanhempien kph, lasten kph ja kellarissa saunan yhteydessä kolmas kph. Lisäksi kellarissa erillinen wc, kun mun mielestä saunan pesuhuoneeseen ei kuulu wc pytty…ja kellarissa on myös vierashuone joten siellä oleskelevat voivat käyttää alakerran vessaa ja saunan kph:ta.

    Todettiin tämä ratkaisu toimivaksi kun rakennettiin talomme vajaa 10 v sitten, koska meillä on 3 tytärtä ( nyt 18, 15 ja 12 v) jotka kyllä aamuin illoin tälläävät itseään kylppärissä …. ja kauan.
    Makuuhuoneita on 4 ja lisäksi yksi työ/harrastus/vierashuone, huone on lähinnä nykyisin miehen kitaransoittoon pyhitetty ja joskus vieraiden käytössä. Kodinhoitohuone on minun ”valtakuntani” siellä mulla mahdollisuus tehdä töitä tai esim. ommella. Tosin aika usein teen töitä ihan ruokapöydällä, koska kellarin ikkunattomassa huoneessa on ikävä tehdä töitä…

    Säilytystilaa sen sijaan ei ole normaalien makuuhuoneiden kaapistojen (huoneen korkuiset liukuovikaapistot) lisäksi juurikaan. Tosin meillä on eteisessä huoneen korkuiset isot vaatekaapit joihin mahtuu lähes kaikki ulkovaatteet, kengät jne.

    Olen kyllä samaa mieltä siinä että kannattaa ehkä ennemminkin miettiä sisään tulevan tavaran määrää eikä vain ja ainoastaan pelkkiä poistoja…ja vierastan tosi paljon ajatusta että kun kyllästyy johonkin tavaraan niin sitten se heitetään pois tai laitetaan kierrätykseen ja ostetaan uusi. Mulla ainakin on periaatteena että yritän käyttää loppuun tavarat, tosin tässäkään nyt en ole ihan tiukkapipoinen, joskus vaan tulee fiilis että on kiva saada jotain uutta kotiin-

    • En missään nimessä kritisoi useampaa kylppäriä tai vessaa, päinvastoin. Jos sellaisiin on mahdollisuus, niin siitä on hirveästi hyötyä ja helpottaa elämää. Mutta Suomessa ei ole niin yleistä, että kylppäreitä olisi useampia, tai ainakin tämä on oma mielikuvani.

    • Sehän on vaan ihana, jos on useampi vessa ja kylppäri. Meilläkin olisi, jos se kävisi kätevästi, mutta asumme 56 rakennetussa rintsikassa, jossa on vaan yksi vessa alakerrassa ja yhdet pesutilat kellarissa. Siihenkin kuitenkin kummasti tottuu.

Jätä kommentti