Vaateasioita vuoden alkuun

Olen viime päivät vaivannut päätäni vaatteilla. Kiinnostuneena olen lukenut erilaisia raportteja vuoden vaateostoksista ja -budjeteista, ja miettinyt miten voisin soveltaa samaa omassa elämässäni. Esimerkiksi tämä budjettikysymys: voin rehellisesti sanoa, että en osaisi tältä istumalta kertoa, paljonko käytin viime vuonna vaatteisiin rahaa.

Pohdiskelin tätä ääneen ja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan. Kun kerroin budjettiajatuksesta ystävilleni, kaksi eri ihmistä kysyi, miksi tekisin niin. Molemmat ihmettelivät, mikä tarve minulla on seurata vaatemenojani, kun en muutenkaan tuhlaile tai shoppaile holtittomasti, enkä joudu ostamaan vaatteita viimeisillä rahoillani. Hämmästelin itse tätä hämmästelyä – tarvitseeko ihmisellä olla varsinainen ongelma, ennen kuin kulutuksen seuraaminen olisi tarpeellista? Oma motiivini on sama kuin syksyllä ruokamenojen kanssa. Haluan olla tietoisempi omista valinnoistani. Minusta olisi hyvä, että ymmärtäisin oman kulutukseni suuruusluokkia, vaikka eläisinkin kohtuullisesti.

Näiden pohdintojen seurauksena olen yrittänyt palauttaa mieleen, mitä vaatteita ostin viime vuonna. Koska en pitänyt kirjaa, olen muistin varassa enkä uskalla luvata että lista on täydellinen.

  1. Arelalizzan kashmirvillaiset irtohihat. Kuulostaa erikoiselta, mutta yksi parhaista vaateinvestoinneista ikinä. Ostin ne alesta.
  2. Alusvaatteita (normaalihintaisia)
  3. Alustoppi (samoin)
  4. Sukkia ja sukkahousuja. Olen nykyisin vannoutunut bambukuidun kannattaja sukka-asioissa, joten 7 paria sukkia ja kahdet tai kolmet sukkikset maksoivat yhteensä reilun 100€ vaikka käytinkin näihinkin 10% -alekuponkia. Toisaalta tänä vuonna ei luultavasti tarvita uusia ollenkaan.
  5. Kaksi kevytuntuvatakkia. Toinen oli ns. turha, mutta ei se paljoa kaduta vieläkään. Ja nämäkin olivat alessa.
  6. Kolmet farkut. Näistä kahdet olivat ns. äitiysmallia, ja olen jo myynyt ne eteenpäin. Yhdet alesta, kahdet normaalihinnalla eli kalliilla.
  7. 4 (äitiys/imetys) mekkoa, joista kaksi kirppikseltä ja kaksi uutena. Yksi osoittautui virheostokseksi (onneksi oli toinen kirppislöydöistä) ja on kirppispinossa. Kolme muuta aktiivikäytössä.
  8. T-paitoja (odotus/imetys) kymmenkunta. Alesta mahdollisuuksien mukaan mutta osa täydellä hinnalla.
  9. Pari metykseen sopivaa neuletta. Alesta nämäkin.
  10. Pari yöpaitaa ja pyjama, täydellä hinnalla molemmat.

Näiden lisäksi vaihdatin talvikenkiin vetoketjut suutarilla ja muokkautin yhdet uudet tavalliset rintaliivit imetysmallisiksi (kyllä! sekin on mahdollista!). Pesetin yhden mekon pesulassa ja ostin kankaan juhlavaatteeseen, jonka äitini ompeli. Sain vuoden aikana lahjaksi oloasun ja villahuivin, jotka  molemmat ovat kovassa käytössä.

Nuo kaikki muistan, on mahdollista että joukosta puuttuu joku vaate, mutta tuossa on valtaosa vuoden vaatehankinnoista. Viime vuosi oli poikkeuksellinen, koska tarvitsin koko vuoden erilaisia odotukseen ja imetykseen sopivia vaatteita. En ostanut ”tavallisia” vaatteita juuri lainkaan, ja näiden muiden käyttöikä on verrattain lyhyt. Tänä vuonna täytyy siis varautua joka tapauksessa uusimaan osa vaatteista puolessa välissä vuotta.

Määrällisesti vaatteita tuli aika paljon. Toisaalta olen myös hankkiutunut melkein yhtä suuresta määrästä eroon. Myin kahdet farkut ja lahjoitin tuttavalle kaikki muut eli aikamoisen pinon odotusvaatteita. Kappalemääräisesti kiertoon lähti varmaan noin 10 vaatetta. Roskikseen asti kului jokunen sukkapari sekä parit sukkahousut, ja tarpeeton ja vanha toppatakki lähti kierrätykseen. Lisäksi olen lahjoittanut muutaman pieneksi jääneen vaatteen ystävälle, joka on kätevästi samoissa mitoissa kuin minä muutama vuosi sitten.

Mitä kaikki maksoi? Korjaus- ja pesulakulut olivat yhteensä noin 100€. Sen sijaan vaatteet tulivat lopulta aika kalliiksi. Luulisin että todellisuus hipoo 2000 euroa kaikkineen päivineen. (Mutta puolustaudun tällä erikoisella vuodella, jossa on erikoisia tarpeita. Yrittäkää itse ostaa laadukkaita imetysvaatteita halvalla. Ei onnistu.) Toisaalta tiedän että laadukkaat vaatteet voi myydä järkevällä hinnalla eteenpäin vielä tämän vuoden aikana, jolloin tulee tasoitusta.

Epäonnistunteita tai tarpeettomia ostoksia oli se yksi mekko (20€) ja toinen takeista, joka maksoi vajaan satasen, en muista enää tarkalleen, noin 60-80€. Eli vaikka olisin jättänyt nämä ostamatta, kokonaisbudjetti ei olisi siitä hirveästi pienentynyt. Tai siis, on tietenkin makuasia kuinka monta sukkaparia, alustoppia tai t-paitaa ihminen tarvitsee, mutta ei nyt ruveta saivartelemaan siitä. Tämän hetkinen käyttövaatevarasto täyttäisi P333-säännöt kirkkaasti, paitsi että näillä samoilla mennään jo seitsemättä kuukautta. Joten en ala tuskittelemaan näistä määristä yhtään. Mielestäni vaatteita on käytössä itselleni sopiva määrä.

Seuraavaksi haluan ennakoida, mitä vaatetarpeita tänä vuonna on tulossa sekä mahdollisesti arvioida niihin kuluvaa rahaa etukäteen. Mutta se jää seuraavaan postaukseen, tämäkin venähti jo pitkäksi. Kertokaa tekin, millaisia strategioita teillä on vaatevarastojenne suhteen? Pidättekö kirjaa ostoksista? Entä onko budjettia käytössä? Kaikki kiinnostaa!

31 vastausta artikkeliin ”Vaateasioita vuoden alkuun

  1. Pidin koko viime vuoden kirjaa vaateostoksistani ja jatkan samaan malliin tänä vuonna 🙂 Tapa on mielestäni erittäin hyödyllinen, sillä vuoden ostokset koostuvat yhdeksi listaksi ja näin omaa kulutusta on helppo tarkastella. Heräteostokset pistävät listasta paremmin silmään kuin vaatekaapin pohjalta 😀 Ilokseni kuitenkin huomasin, etten tehnyt vuoden aikana kuin kaksi heräteostosta ja kaksi muuten huonoa ostosta (huono laatu).

    Varsinaista budjettia en viime vuodeksi asettanut, sillä minulla ei ollut aavistustakaan rahamäärästä joka kuluu vaatteisiin vuositasolla. Nyt tiedän ja se oli paljon enemmän kuin ajattelin, lähemmäs 1800 euroa. Elän opiskelijabudjetilla, joten summa on mielestäni turhan iso. Täksi vuodeksi asetin 1500 euron budjetin ja pyrin ennakoimaan tarpeitani mahdollisimman paljon.

    Tuon ystävien hämmästelyn olen joutunut myöskin kokemaan, enkä nykyisin jaksa edes selitellä miksi tällainen kulujen seuranta on hyvä asia. Muutenkin ajatukseni kulutuksen vähentämisestä on saanut ystäväpiirissäni vieroksuvan vastaanoton; heidän mielestään on kummallista, että mieluummin hankkiudun eroon tavarasta kuin ostelen sitä.

    • Luultavasti minun vaatteeni maksoivat suunnilleen tuon saman kuin sinunkin. Mutta tarkkaa lukua en pysty sanomaan, koska olen unohtanut monien vaatteiden hinnan. Mietin edelleen onko minun tarvetta asettaa budjettia, koska en useinkaan osta turhia vaatteita. Toisaalta joku budjetti voisi kuitenkin ohjata ostoksia järkevään suuntaan. Jatkan pohtimista.

  2. Minä aloitan nyt vuodenvaihteessa taas kirjaamaan ylös kaikki menot ja tulot (olen tehnyt tätä muutamaan otteeseen aiemminkin, jopa vuosia putkeen kerrallaan). Pidän sitä vähän niin kuin kaksinkertaista kirjanpitoa, eli siis erittelen ostokset eri kategorioihin. Siitä selviää sitten ajan myötä myös nuo vaatehankinnat. Mitään budjettia en osaa suunnitella etukäteen, yleensäkin ostan sitten kun tarve on, en siis harrasta alennusmyyntejä joista ostaisin ennakoivasti jotain.

    Mua ehkä hivenen huvittaa ajatus imetysvaatteiden tarpeellisuudesta. Mistä se tarve tulee – siitäkö, kun sellaisia on kehitetty? Itse neljä lasta imettäneenä en muista kyllä hankkineeni ainuttakaan vaatetta, joka olisi erityisesti imetysvaate. Ymmärrän kyllä, että avattava neuletakki on kätevämpi imettäessä kuin vaikkapa villapaita, mutta että ihan imetysvaatteita?? (Nuorimmainen on nyt 13v ja vanhin kohta 20v, että ei kai silloin vielä edes ollut mitään erityisiä imetysvaatteita…)

    • Nyt täytyy perustella imetysvaatteiden käyttö. Harmi ettet ole päässyt nauttimaan niistä omien lastesi ollessa pieniä, sillä luulisin että kuka tahansa joka on kokeillut hyvää imetyspaitaa ei halua niistä luopua! Kunnolla suunnitellussa t-paidassa (tai tunikassa tai mekossa) on mahdollista imettää niin, että se on lähes huomaamatonta. Toisin sanoen esimerkiksi puistossa imettäminen käy kätevästi ilman, että kenenkään tarvitsee hämmentyä tilanteesta. Rintaa saa esille vain juuri niin vähän kuin tarvitsee, paidan ”avaaminen” käy yhdellä kädellä ja lisäksi vaatteet näyttävät aivan tavallisilta. Osa on jopa vuorattu edestä niin, että kylmällä ilmalla on lisälämmikettä rintojen päällä niin ettei tulehdus uhkaa. En itse käytä lainkaan napillisia vaatteita kuten paitapuseroita, ja jo ihan tavallisen t-paidan kanssa pulaaminen olisi kyllä tosi hankalaa. Ei tulisi mieleen yrittää normivaatteissa puistoimetystä 🙂 Siinä joutuisi olemaan kirjaimellisesti napa paljaana… Ei miellyttävä kenellekään 🙂

  3. Viime vuonna kulutin rahaa vaatteisiin 540e ja mielestäni jopa se on liikaa 😀 Siinä on mm. 70e nahkatalvikengät ja 50e nahkaballerinat. Satasella taisin ostaa kesävaatteita, jotka ovat pysyneet niin hyvässä kunnossa, ettei seuraavaksi kesäksi tarvitse ostaa uusia. Loput ovat sitten yksittäisiä vaatehankintoja. Budjettiini olen kirjannut vain ostosten hinnat, voisin kyllä tästä lähtien alkaa kirjata myös mikä vaate on ollut kyseessä. Silloin tällöin pidän ”ostolakkoja”: päätän vain olla miettimättä vaatehankintoja ja se auttaa. Viime vuonna sellaista ei ollut, mutta elo- ja marraskuussa vaateostoksia ei tehty. Toissavuonna pidin 5 kk lakon ja tänä vuonna ajattelin yrittää olla ostamatta niin kauan kuin kaapista ehjää ja sopivaa päällepantavaa löytyy 🙂 Ihmeen kauan jopa hm:n rätit kestää… Tilanteeseeni vaikuttaa se, ettei paino ole muuttunut reiluun 5 vuoteen eikä esimerkiksi työkuviot muuttuneet niin, että tarvitsisi niitä varten uutta garderobia ostaa.

    • Muuttuvat elämäntilanteet kieltämättä aiheuttavat välillä sen, että on pakko lähteä vaateostoksille. Kuten sanottu, minulle vaatteiden ostelu ei ole sillä lailla ongelma, että vahingossa tai tarpeettomasti shoppailisin liikaa. Suurin osa vaatteista on aina tarpeeseen hankittuja. Mutta kokonaiskuva ei oikein ole hallussa, ja haluaisin olla tarkemmin kärryillä myös vaateostosteni suhteen. Ostolakkoja en ole koskaan kokeillut minkään asian suhteen. Minua tosin auttaa se, että inhoan vaatteiden ostelua muutenkin, joten vahingossa tulee harvoin shoppailtua.

  4. Strategia? Umm jaha. No, mulla menee lähinnä näin.
    – Oi, tuollainen paita ois tosi hyvä! Ai niin, mulla on niitä jo viisi / kymmenen.
    – Miten ihana toi! Ai niin, en voisi käyttää tuollaista missään.
    – Toi. Huutaa. Mun. Nimeä. Ja siitä on sopiva koko. Ja tiedän jo että käytän sitä tosi paljon tänä ja ensi vuonna –> vaate lähtee mukaan.

    Kun vaan on jo kaikkea, niin tarvii tosi vähän mitään lisää. Jotain uutta sentään joskus. Mieluiten sellaista josta nauttiikin oikein 🙂

    • Toi viimeinen on pitkään ollut mun strategia myös! Sanon aina, että vaatteen pitää huudella mulle sieltä rekistä 🙂

  5. Seurasin viime vuonna kulutustani ja vaatteisiin meni noin 1500€. Muutama kalliimpi ostos, talvitakki, juoksulenkkarit ja vaelluskengät. Loput oli jo selkeästi halvempia, joista toki puolet olisi voinut jättää jopa ostamatta.

    Tänä vuonna summa on tarkoitus alittaa, tai ehdottomasti jättää ne ”kerran käyttöön tulevat” vaatteet ostamatta. En ole älytön shoppailija ja joinakin kuukausina en osta mitään turhaa, mutta välillä sitä sortuu ja tulee muutama ihan ok ostos tehtyä.

    Hieman kun tapoja saisi muutettua, niin olisin huomattavasti tyytyväisempi. Olen jo joitakin vuosia yrittänyt panostaa myös laatuun ja nämä vaatteet ovatkin edelleen hyvässä kunnossa ja käytössä olevia.

    • Pyrin myös välttämään niitä kerran käyttöön tulevia. Viime vuonna tuli ostettua yksi mekko, koka ei sitten vastannutkaan tarkoitustaan ja pidin sitä vain kerran tai pari. Nyt se odottaa kirppikselle viemistä. Tosin siinäkin huomaa, että virheostoksia syntyy hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Ostaessa mekko vaikutti kivalta mutta kirppiksellä ei ollut sovitusmahdollisuutta, eikä väri ja malli loppujen lopuksi olleetkaan hyviä. Alunperin mekkoa oli tarkoitus käyttää runsaasti.

  6. Minä päätin tämän vuoden alussa kirjata ylös kaikki kotiin tulevat vaatteet, jolloin saan siitä sopivan mututuntuman siitä mitä seuraavan vuoden vaatebudjetti voisi olla. En ole koskaan ollut mikään hirvittävä shoppailija vaatteiden kanssa vaan lähinnä ostan silloin kun jotein tarvitsen.

  7. Minullakin on vaateasiat olleet mielessä näin vuoden alussa. Ongelma ei niinkään ole uusien vaatteiden ostaminen vaan se, että hukun vuosikymmeniä vanhoihin vaatteisiin, joita käytän älyttömän harvoin mutta joista en ole raaskinut luopua. Olen siis hamsteri. Siksi yritän pureutua ongelmaan 333-projektin avulla, josta enemmän täällä: http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2015/01/paluu-tavarakasojen-aarelle-365-seka.html
    Käytätkö jotain netti-/mobiilisovellusta kulutuksesi seurantaan? Mitä? Mikä olisi helppo, hyvä, ilmainen ja toimisi Lumiassa?

    • Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen, koska käytän lähinnä kynää ja paperia ja joskus exceliä 🙂 Nettipankki lajittelee korttiostokset joten sieltä näen suoraan tietyt kategoriat. Minulla toimii se, että säästän kuitit ja katson niistä kulutuksen esim. kuukauden päästä, koska silloin ei varsinaisesti tarvitse tehdä mitään. Ylipäätään käteisellä toimiminen on osoittautunut erinomaiseksi menetelmäksi hallita kuluja, jos siihen on tarvetta.

  8. Oon vaateasiat selostanut blogissani niin tarkkaan, että kommentoin vain yhtä kohtaa. Mä en kovin monelle in real life kerro vaatebudjetistani, mutta ne, joille olen kertonut, ovat ihmetelleet samaa. Että kun minulla kerran on rahaa ja varaa, niin miksi en vain shoppaa menemään. Miksi ”kiusaan” itseäni rajoitteilla ja budjetilla, kun voisin ostaa jotain, vaikka vain tilapäistäkin, jonka sitten laitan pois, kun sopivampi löytyy.

    En ryhdy moralisoimaan, koska noinhan olen itsekin ajatellut, ei niin kovin kauan sitten. Silti on jotenkin hälyttävää, jos asenne on, että tietoisia valintoja ei tarvitse tai kannata tehdä, ennen kuin taloudellinen tilanne pakottaa siihen. Hmmm. Kertoo se jotain nykyisestä hintatasostakin.

    • Joo! Eikö ole jännä miten pyrkimykset hallita omaa kulutusta herättää ihmetystä! Itselläni tilanne on juuri päinvastoin, ihmettelen enemmän niitä joiden rahat tuntuvat hupenevan kaikenlaiseen ”kivaan” eikä säästössä ole mitään. Toisaalta olen kyllä lapsesta asti ollut taipuvainen pikemminkin säästämiseen kuin tuhlailuun, joten ehkä nämä on myös persoonallisuuseroja. Toisaalta olet oikeassa siinä, että varmasti tämä kertoo myös vaatteiden hintatasosta. Itse kyllä olen valmis käyttämään enemmän rahaa kerralla, jos tiedän saavani laadukkaan ja kestävän vaatteen. Se on mielestäni fiksumpaa kuin ostaa halvalla monta huonompilaatuista. Mutta tässäkin on makueroja, toiset kaipaavat vaatteisiinsa vaihtelua, minä en juurikaan.

  9. Pidin ostospäiväkirjaa 2013 ja se avasi silmiä. Luulin, että en ostele paljon vaatteita, mutta kyllähän niitä vino pino kertyi, vaikka yritin pitää hommaa aisoissa. Jostain syystä 2014 jäi pitämättä kirjaa, mutta nyt palaan taas ruotuun ja aion myös asettaa budjetin vaateostoksille. Lisäksi Project333:n hengessä yritän ajatuksella miettiä etukäteen mitä tarvitsen, että tulisi vähemmän hätäisiä päähänpistoja ja enemmän harkittuja hankintoja.

    Muistiinpanoja täällä: http://tuumat.blogspot.fi/search/label/ostospäiväkirja

    • Mulla on nyt pyörinyt mielessä viime päivät, mitä oikein tänä vuonna tarvitsen. Viime vuonna en ostanut ainoitakaan kenkiä, mutta tänä vuonna meinaan sellaiset hankkia, koska heitin viime kesänä yhdet roskiin ja ne pitää korvata. Ulkovaatteita en puolestaan tänä vuonna tarvitse todennäköisesti lainkaan. On muuten aika vaikeaa miettiä koko vuoden ajalle, mitä saattaisi tarvita!

  10. Minulla kertyi vino pino ostoksia, vaikka seurasin ja pidin budjettia. Ostokertoja ei ollut kovin montaa ja ostin aika suunnitellusti. Ensi vuonna tulee väkisinkin ostoksia, mutta alkukeväästä ei kaikkea tarvitse ostaa.

    • Sulla tuntuu olevan vaatepuoli muutenkin tosi hyvin hanskassa. Muistelen että kuulut myös P333-porukkaan, ja muutenkin olet aika minimalistinen shoppailija.

  11. Tänä vuonna en todellakaan tarvisisi yhtäkään uutta vaatetta. Mutta koska tunnen itseni ja tiedän tapani, olen asettanut itselleni määrän: 10 kpl uusia vaatteita saan ostaa tänä vuonna. Ei edes yhtä joka kuukausi. Lisäksi, koska käytän projekti 333:sta, näiden vaatteiden pitää sopia yhteen jo omistamieni vaatteiden kanssa. Kolmas sääntöni on se, että uusia vaatteita saa ostaa vain sitä mukaa, kun vanhoja on kulunut pois. (Viime vuonna vaatteita kului loppuun 20 kpl. Ikävä kyllä ostin uusia 28 kpl.)
    Lopuksi minulla on lista vaatteista, joita ehdottomasti en saa tänä vuonna ostaa, koska niitä on jo pilvin pimein (esim. kengät, sukat ja t-paidat).
    Budjettia en tarvitse vaatteille, koska ostan kaikki vaatteet aina alennusmyynneistä. En ole ikinä elämässäni maksanut 200 euroa yhdestäkään vaatekappaleesta.

    • Minulle tekisi varmaan hyvä seurata, kasvaako vai väheneekö kokonaisvaatemäärä. En osaa sanoa ollaanko nyt plussalla vai miinuksella viime vuoteen nähden, mutta varmaankin plussalla. Tämä pitää myös ottaa harkintaan.

  12. Viime vuonna suurimmat hankinnat olivat untuvatakki 250 € ja kahdet talvikengät yhteensä 60 €. En nyt muista ostinko jotain muuta ehkä pari neuletta arkikäyttöön ja tennarit kesäksi. Tiedän etten kovin paljon vaatteita ostanut, koska rahat on olleet tiukalla.

    Suunnitelmana tälle vuodelle on, että merkitsen ylös kaikki ostokset , jotta tiedän mitä ostan, mutta samalla koitan myös suunnitella paremmin mitä tarvitsen ja ostan sen mukaan uutta.
    Olen ollut aika monta vuotta vähillä vaateostoksilla ja vaatevarasto alkaa olla osin aika kauhtunutta, uusimisen tarvetta siis todellakin on. Ja sen uusimisen aion nyt tehdä suunnitelmallisesti.

    • Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Vaikuttaa siltä, että ainakin tätä blogia lukeva joukko aikoo ottaa varsin järkevän ja suunnitelmallisen otteen vaateasioista tänä vuonna. Hyvä me!

  13. Kyllä kai minäkin, kun kerran muutkin… Elikkä rupean laskemaan vaatteisiin menneen rahamäärän (sen lisäksi, montako vaatetta olen ostanut). Listaajana en koe tätä mitenkään hankalaksi. Viime vuonna ei kyllä tulut paljoa ostettua, sitäkin enemmän laitoin pois – moninkertaisesti. Ennen tuli osteltua ”kun halvalla sai”, mutta jotenkin olen nyt tullut järkiini. Alejakaan en ole mennyt kiertelemään, kun en kerran mitään nyt tarvitse. Niin, ja minullakin on blogissani vaatepohdinta menossa!

    • Mukaan vaan! Ei voi olla huono idea! Täällä myös toinen joka ei lähtenyt alennusmyynteihin. Eipä tullut tänä vuonna edes mieleen.

  14. Aloitin talouskirjanpidon v 2012 kolmen kuukauden kokeilujaksolla, v 2013 jaksoin pitää kirjaa menoista muuten paitsi kesäkuukausina, ja viime vuosi ( ihan koko vuosi) sujui jo rutiinilla. Luullakseni paras käytäntöni, mikä selkeästi on tehnyt minusta myös menojen suhteen tosi tarkan, ja kaupassa hyvin hintatietoisen. Homma vaan olisi pitänyt aloittaa jo kymmenen vuotta sitten, olisin nyt paljon varakkaampi!
    Viime vuonna vaatemenoni olivat 1982 euroa, josta 500 euroa meni tilaustyönä teetettyihin kotimaisiin (Nippanappa -liike Helsingissä Liisankadulla tekee juuri sellaiset laukut kun asiakas haluaa) nahkalaukkuihin, ompelijalle meni 98 euroa, suutarille 80 euroa, ja loput eli 1304 euroa ihan oikeisiin vaatteisiin (excelissäni ryhmä vaatteet sisältää vaatteet, jalkineet, pesulakulut, ompelijan, suutarin, laukut ja urheilujutut=aika laaja käsite kohdallani, uimapukuja kuluu vuodessa useita)
    Tänä vuonna teen mahdolliset ompelujutut ihan itse, suutariin menee sama summa tai ehkä enemmän kuin viime vuonna, ja vaatemenoihin olen varannut budjetissa 1500 euroa.

    • No niinpä, en ole varma haluanko edes muistella niitä kaikkiä älyttömiä virheostoksia, joita vuosien varrelle on mahtunut. Myönnän ostaneeni joskus myös sellaisia vaatteita joita en koskaan pitänyt. En onneksi enää pitkiin aikoihin. Mutta nekin rahat olisi voinut sijoittaa jotenkin fiksummin.

      Tiedän Nippanapan, ja olen sieltä jotain ostanutkin. Olen myös nähnyt heidän tekemänsä käsilaukun, ja se oli kyllä hieno. On kiva että tuollainen palvelu löytyy Helsingistä!

  15. Mitkä bambu sukkahousut olet havainnut hyviksi ja kestäviksi. Itselläni oli jotkut, olisko ollut Norlynit, mutta oli mielestäni melko lyhytikäiset eikä koskaan oikein istunut hyvin. Bambuhan on materiaalina ihanaa, jos vaan löytyisi joku kestävä malli.

    • Olen käyttänyt Voguen sukkia ja sukkiksia. Sukkahousut ovat siis sellaiset tosi paksut, varmaan 100 denieriä, täysin talvikäyttöön tarkoitetut. Ne eivät mielestäni ole nyppyyntyneet liikaa, mutta eivät nekään loputtomasti kestä kulutusta, päkiä ja kantapää kuluvat vähitellen puhki. Sen sijaan nilkkasukat tuntuvat kestävän paremmin kuin sukkikset. Mutta sukkahousujen suhteen olen kyllä korjaillut reikiä ja pitänyt sukkiksia sitten edelleen, sillä lailla käyttöikä pitenee huomattavasti. Jos olisi saumari, nehän voisi myös muuntaa legginsseiksi reikiinnyttyä, mutta sitä vaihtoehtoan en ole kokeillut. Tänään heitin juuri roskiin yhdet, jotka olin parsinut ainakin kahdesti. Kolmatta kertaa en enää viitsinyt. Käyttöikää tuli pari talvea, sukkahousuille mielestäni varsin hyvä suoritus.

  16. Päivitysilmoitus: Mikä nyt on kallista | Arkijärki

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)