Kosmetiikan kulutuksesta

Aloin vaateasioiden päälle miettiä kosmetiikkaa. Sen käyttöä en ole ajatellut ruveta seuraamaan, sillä turhaa ei todellakaan tule ostettua. Käyttöni on varsin vähäistä, ja tämä on konkretisoitunut suihkugeelin myötä. Ostin 2013 joulukuussa uuden suihkugeelin. Pullossa oli 250ml. Nyt, vuoden 2015 tammikuussa siinä on jäljellä yhteen käyttökertaan. Yksi pullo on siis riittänyt noin 13 kuukautta. Olen miettinyt, käytänkö tuotetta jotenkin erityisen säästeliäästi, kun se on kestänyt noin pitkään, vai onko Body Shopin suihkugeeli jotenkin poikkeuksellisen riittoisaa. Ihmettelen tätä, sillä monia kosmetiikkablogeja lukiessa tulee tunne, että monet joutuvat hankkimaan uusia tuotteita vähän väliä edellisten loppuessa. Minulla riittää monet tuotteet koko vuodeksi. Tosin syynä voi olla lähinnä se, että tälläydyn niin harvoin.

Sinänsä tykkään kosmetiikasta, en välttele sitä mitenkään periaatteesta. En vain ole siitä niin innostunut, että olisin kiinnostunut kokeilemaan kaikenlaista uutta mitä markkinoille tulee. Päinvastoin, olen yrittänyt päästä vajaista puteleista eroon (ja aika hyvin onnistunutkin) ja ostan uuden vasta, kun edellinen alkaa lähestyä loppuaan. Tässä tosin ennakoin, sillä inhoan tilannetta, että jokin olennainen tuote kuten sampoo, dödö tai hammastahna olisi päässyt kokonaan loppumaan eikä uutta olisi odottamassa. Niinpä ostin esimerkiksi joululomalla uuden dödön odottamaan sitä, että viimeinen neljännes kuluu edellisestä loppuun.

Varsinaisia meikkejä tekisi mieli välillä ihan shoppaillakin, mutta yleensä vastustan kiusausta sillä perusteella, että kotoa löytyy jo vastaava tuote. Tämä siksi, että että ne kuluvat käytössäni niin kovin hitaasti loppuun. Viime vuonna ostin ripsivärin, huulipunan ja mineraalipohjan. Ripsari oli aiheellista uusia, meikkipohja oli loppu ja huulipunan ostin juhliin, saman sävyistä ei ennestään löytynyt. Nyt voinkin ihmetellä, miten saan kokonaisen uuden huulipunan kulumaan, kun käyttöä löytyy ehkä kerran kuussa ja niitä edellisiäkin on muutama. Ostin myös pari kynsilakkaa, niitä Mavalan minikokoisia, sillä niiden voin kuvitella joskus jopa loppuvan.

On mukavaa huomata, että joku kulutuksen osa-alue on tullut kuntoon ihan itsestään, tosin varmasti blogin myötävaikutuksella.

14 vastausta artikkeliin ”Kosmetiikan kulutuksesta

  1. Samaa olen ihmetellyt, nimittäin joidenkin blogien kosmetiikkamääriä. Itselläni tuotteita, joita joudun ostamaan lisää edes kerran vuodessa, on vain viisi (shampoo, puhdistusmaito, kosteusvoiteen korvaava seerumi, vartalovoide ja aurinkovoide). Esim. dödöä tai mineraalimeikkipohjaa en saa vuodessa kulutettua loppuun, vaikka ovatkin päivittäin käytössä.

    • Mulla riittää jopa aurinkorasva yleensä pari vuotta, vaikka käytän sitä runsaasti ja koko ajan kesällä. Joissain voi kyllä olla eroja pakkauskoossa, mikä selittää kulumista. Esim. tuota aurinkorasvaa on meilläkin 250ml ja 50ml pulloissa, ja jälkimmäinen tietysti kuluu nopeammin.

  2. Mä oon miettinyt samaa! Mä ostin viime vuonna yhden shampoon, hoitoaineen, hiuslakan ja muotovaahdon loppuneiden tilalle. Meikkejä en lainkaan, mutta tähän tullee muutos kun palaan töihin. Yhden 250ml suihkugeelin käytin loppuun, minkä jälkeen palasin käyttämään lasten kanssa samaa. Yhden dödön sain loppumaan, kaksi jäi jäljelle (olen jostain käsittämättömästä syystä saanut ja ottanut vastaan ilmaisnäytteitä). Vajaita kuorintavoiteita on edelleen kaksi, vaikka olen oikein yrittänyt kuoria usein 🙂 Kynsilakkoja en tarvitse varmaan ikinä, niitä olen hamstrannut peräti viisi (kaikki ajalta ennen lapsia) samanlaista.

    Mun käytössä näkyy kotiäitiys, mutta lähinnä meikkien osalta. Tuskin suihkussa käynti tai dödön käyttö lisääntyy töiden alkaessa.

    • JES, meitä on siis useampia! En olekaan ihan outo. Muistan pesseeni pitkään hiukset vauvojen sampoolla, joka tuli ilmaisnäytteenä sairaalasta. Mutta kun vauva ei sampoota tarvinnut, päätin käyttää sen itse pois. Oli hellävaraista ja riittoisaa 🙂

      Elämäntilanne kyllä vaikuttaa paljon. Meikkejä kuluu mullakin enemmän töissä ollessa. Dödöä pitää laittaa lähes joka päivä mutta ripsiväriä laitan useimmiten vain töihin mennessä tai muuten enemmän ihmisten ilmoilla ollessa. Vauvan kanssa kotona ollessa meikkaaminen ei tunnu kovin tärkeältä.

      • Jäi kiinnostamaan tuo vauvojen shampoo, mikä merkki, mitä ainesosia sisälsi, yms., muistatko? 🙂 Minun on vaikea löytää itselleni sopivaa shampoota, kun kaikki kuivattaa hiuksia ihan hirveästi… Tällä hetkellä käytössä Erisanin hoitava shampoo, joka on toistaiseksi ollut parasta.

        • Kyseessä oli Liberon ilmaistuote, ja sen INCI sisälsi käytännössä samoja aineita kuin Erisanin vastaava, jota olen itsenkin käyttänyt paljon. Tällä hetkellä lapsella on Natusanin vauvasampoota, jossa on vähän tarpeeton tuoksu mielestäni (preferoin tuoksuttomia) mutta jättää hiukset kieltämättä hyvin pehmeiksi. Sisältöä en ole tarkemmin lukenut. Mutta voisin suositella omaa uutta suosikkiani, Korresin Aloe&Dittany -sampoota. Sain itse siihen vinkin Karkkipäivä-blogista, ja olen ollut todella tyytyväinen. Mielestäni tuote on todella hellävarainen, tuoksu on mieto (ei siis ole tuoksuton tämäkään) mutta pesee kuitenkin puhtaaksi. Ohje käskee vaahdottamaan kahteen kertaan, mitä en koskaan tee, mutta silti tulee puhdasta. Hinta on kallis Natusaniin verrattuna mutta toisaalta kyse on käytännössä luonnonkosmetiikasta.

  3. Meillä valvomatta saippuaa kuluu paljon, mutta kaksi palasaippuaa riittää vuodeksi. Kihara tukka vaatii omansa 50 ml hoitoaineella pesu ja tunnin selvitys ja letitys kerran viikossa. 2500 ml hoitoainetta siis vuodessa ja öljyt päälle. Eli kulutus riippuu tarpeesta.

    Yksi dödö minulla kuluu vuodessa, mies käyttää monta. Ihan nopeasti sekin laittaa, joten en ymmärrä eroa. Pari kasvojen pesuainetta ja pari kasvovoidetta.

    Harjaatteko selän, varpaanvälit ja korvantaustatkin 😉 piti vain sanoman.

    • Ehdottomasti kulutus riippuu tarpeesta. Mulla kuluu eniten varmaan erilaisia rasvoja ja öljyjä, koska kärsin tosi kuivasta ihosta ympäri vuoden.

      Olen muuten miettinyt myös tuota varpaanväliteoriaa. Epäilen, että ne joilla suihkugeeliä kuluu enemmän, vaahdottavat ja tosiaankin pesevät itsensä kiireestä kantapäähän kerran päivässä. Minä taas vältän turhan saippuan käyttämistä juuri kuivan ihon takia, ja käytän sitä lähinnä lian ja hien irrottamiseen, enkä pese tavallaan ”turhaan”.

  4. Meillä menee useampikin purkki suihkugeeliä vuodessa, meitä on kolme. Samoin shampoota ja hoitoainetta. Niitä tiedän käyttäväni liikaa, kampaajat sanovat että sellainen 20 sentin kokoisen kolikon määrä kuulemma riittää. Näissä sorrun heräteostoihin, ostan usein vaikka entisiä on vielä paljon. Mutta minäkin haluan, että kaapissa on aina jemma tiettyjä perusjuttuja valmiina.

    On iso ero eri merkkien välillä, laadukkaat riittävät pidempään, halvat ovat vedellä jatkettua litkuja. Tykkään Lushin palasaippuoista ja kiinteistä shampoista, ne on hyviä ja orgaanisia, osa myös vegaanisia, mutta saakutin kalliita. Silti hintansa arvoisia.

    Kosmetiikassa ja aurinkovoiteissa kannattaa muistaa, että ne vanhenevat pian. Kosmetiikka kerää pöpöjä ja siksi käyttöikä on 3-6 kk avaamisesta ja aurinkovoiteista menee kuulemma teho (vai saadaanko meidät tällä väittämällä ostamaan lisää?).

    Ihan hirveän paljon on turhaa kemiaa, jota kehoomme laitamme. Kannattaa muistaa, että kaikki kosmetiikka ja kemia, jota käytämme, päätyy sisällemme. Se on aika pelottava ajatus ja hirveä rasitus keholle. Jossain oli tutkittu, että rintasyöpäkasvaimesta 80 % oli parabeeniä. Siksi kannattaa etsiä tuotteita, joissa on merkintä paraben free.

    Soodan käyttöä aion testata. Kovasti jotkut hehkuttavat hiusten pesua sodalla ja huuhtelua etikalla – tekevät kuulemma tosi hyvää hiuksille ja huikean kiillon. Aion kokeilla.

    Kuivaihoiselle paljon vettä ja hyviä öljyjä ruokalusikallinen päivässä. Kuiva iho kosteutuu parhaiten sisältäpäin. Laadukkaat öljyt on tosi tärkeitä keholle. Kokeile myös sinkkiä, piitä ja B-vitamiinia, ei uskoisi mutta B vaikuttaa myös ihoon.

    • Noihin aurinkovoiteisiin kommentoin sen verran, että jos rasva ei härskiinny, ne eivät kokemuksen mukaan huonone. Siis tarkoitan että tehot eivät häviä, ellei niitä aivan vuosikausia säilyttele. Mutta ainakin edellisen kesän rasvat toimivat kokemukseni mukaan hyvin.

      Sen sijaan tuo ei kyllä pidä täysin paikkansa, että kaikki kosmetiikka päätyisi sisällemme. Lainsäädäntö rajoittaa vahvasti sitä, miten paljon kosmetiikasta ylipäätään saa imeytyä esimerkiksi ihon läpi. Eli suurin osa rasvoista pysähtyy ihon uloimmaiseen kerrokseen. Lääkeaineet ja -rasvat ovat sitten asia erikseen, mutta niille onkin oma lainsäädäntö. Lisäksi on paljon kosmetiikkaa, joka vain käväisee iholla ja sen jälkeen huuhdellaan pois. Esimerkiksi sampoo vaikuttaa omassa päänahassani suunnilleen minuutin jos sitäkään, joten en usko että siinä ajassa kyseisestä aineesta ehtisi siirtyä elimistööni mitään.

      Parabeenit eivät ole täysin ongelmattomia, mutta rintasyöpäkasvaimet eivät sisällä parabeeniä. Parabeenit saattavat altistaa rintasyövälle, mutta toisaalta parabeenejä esiintyy myös luonnossa. Esimerkiksi tässä THL:n artikkelissa on hyvä perustietopaketti parabeeneistä http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/parabeenit

      • No joo, ehkä turhan ylimalkaisesti ilmaisin, mutta tarkoitin sitä että tänä päivänä saamme hurjan määrän kemikaaleja myös kehoomme – uusi juttu ihmiskunnalle sen pitkää historiaa peilaten. Vielä ei tiedetä, mikä niiden vaikutus on pitkällä ajalla. Itseäni asia vähän hirvittää. Ja iso osa niistä on ns. turhia, joita ilman pärjättäisiin yhtä hyvin.

        On se tutkittu, että kasvain saattaa sisältää huiman määrän parabeeniä (sen tutkimuksen mukaan 80%), se kumuloituu kehoon ja kasvaimeen. Voin yrittää etsiä ko. tutkimuksen. Ja joku huono vaikutushan niillä ihmiseen on, kun parabeenittömät tuotteet ovat moninkertaistuneet viime vuosina, joku syyhän siihen on. Käyn lukemassa tuon artikkelin, sieltä varmaan löytyy tietoa.

        • Kun guugeloi hakusanat kasvain sisältää parabeeniä, niin löytyy useita artikkeleita. Hui!

          • Alkuperäistä tutkimusta ei löydy, joten en pysty arvioimaan sen luotettavuutta. Tutkimuksia on moneen lähtöön, ja löysin vain mainintoja tästä tutkimukseta, mutta en linkkiä tiivistelmään enkä myöskään virallista viittausta, josta olisi käynyt ilmi kuka, missä ja milloin tutkimus on tehty ja missä se on julkaistu. Haluaisin saada nämä tiedot jotta voisin paremmin arvioida tutkimuksen luotettavuutta.

            En siis sano, etteikö parabeeneja kannattaisi vältellä, mutta en voi sanoa, että niiden haitallisuus tai yhteys esimerkiksi rintasyövän kanssa olisi aukottomasti todistettu. Jos näin olisi, asiasta löytyisi paljon enemmän tietoa. Esimerkiksi tupakan ja keuhkosyövän yhteys on kiistattomasti todistettu, mutta parabeenit eivät ole niin yksiselitteinen asia. Itse noudatan sellaista varovaisuusperiaatetta, että valitsen tuotteen ilman parabeeneja mikäli se on mahdollista, mutta ajoittain käytän myös tuotteita joissa niitä on. Pidän myös THL:n linjauksia yleisesti ottaen luotettavina ja puolueettomina, ja ehdottomasti kansanterveyttä ajatellen tehtyinä, joten yleensä olen taipuvainen luottamaan heidän tuottamaansa materiaaliin.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)