Arkiraportti

Koska teillä lukijoilla on yleensä hyviä vinkkejä, olen erään lukijan kehotuksesta testannut tiskikoneen eko-toimintoa. Havaitsin, että sepäs tosiaan pesee vähintään yhtä hyvin ellei jopa paremmin kuin ns. tavallinen pesu. Kestää tosin lähemmäs kolme tuntia, mutta eipä sillä niin väliä. Nykyisin säästän siis konetta käyttäessä jotain, jäi vähän epäselväksi mitä, mutta energiaa kai ainakin. Olen myös pyrkinyt noudattamaan oppimaani tiskikonerutiinia, ja se on kyllä hyvä. Muutaman kerran on käynyt niin, että kone on unohtunut laittaa päälle illalla, ja silloin aamulla kyllä harmittaa. Menee jotenkin koko systeemi ihan pois raiteiltaan. Tämä on tapa josta en enää hevin luovu.

Entäpä ruokabudjetti? Nyt ollaan kuun puolessa välissä, ja käteistä on jäljellä 215€. Jos olen tarkkana kuin porkkana, tuon pitäisi kyllä riittää loppukuuksi. Olen juuri äskettäin käynyt ostamassa maitoa ja sellaista, ja pakastimessa on mukavasti ruokia myös, joten vaikuttaa siltä että onnistun haasteessani. Olin oikeastaan hiukan yllättynyt, että rahaa oli vielä noin paljon jäljellä, koska alkukuusta sitä tuntui menevän hirveää vauhtia. Suurin poikkeus aiempaan lienee se, että leivon nykyään melkein kaiken leivän itse. (Ja uudemmille lukijoille tiedoksi, että tässä on tapahtunut syksyn aikana radikaali muutos entiseen verrattuna!) Ostan ruisleipää jonkin verran mutta olen tehnyt tässä kuussa jo monet sämpylät, ja ne ovat kyllä tosi hyviä. Samalla olen saanut käytettyä maustekaapista vanhoja siemeniä pois. Samoin jääkaappia ja kuivakaappia on tullut vilkuiltua ihan eri silmin, kun budjetin myötä on jotenkin konkretisoitunut se, että ruoan heittäminen roskiin on samalla rahan heittämistä roskiin. Näköjään tämä oli se motiivi, jonka tarvitsin.

En ole saanut lisättyä päivään sellaista säännöllistä muutaman minuutin järjestelyhetkeä. Luontevin aika olisi illalla, mutta en vaan jaksa. Siinä vaiheessa kun jälkikasvu on saatu untenmaille, on suoraan sanottuna ollut mielekkäämpää tarttua kirjaan kuin siellä täällä vaeltavaan sälään. Tosin jos asia olisi toisin, saattaisin olla hieman huolissani elämäni prioriteeteista… Haaveeni siitä, että heräisin aamulla ihanassa järjestyksessä olevaan kotiin, on edelleen pelkkä haave. Tätä täytyy kuitenkin edelleen miettiä.

Ai niin. Viimeinen päivitys liittyy niihin haiseviin lastenvaatteisiin. Tilasin samasta paikasta pari kertaa uudestaan, ja kummallakaan jälkimmäisellä kerralla hajua ei ollut lainkaan. Merkillistä, mutta tämän perusteella on mahdollista että se alkuperäinen haju oli tosiaan pakkauksista peräisin. Ne haisevat vaatteet ovat myös palautuneet normaaleiksi parin pesukerran jälkeen. Mystinen juttu, mutta olen iloinen ettei kyseistä nettikauppaa tarvinnut hylätä tämän vuoksi.

4 vastausta artikkeliin ”Arkiraportti

  1. Mä olen miettinyt miten vähentää lapsiperheen ruokahävikkiä, ootko joskus kirjoittanut aiheesta? Selitän: kun pieni lapsi (meillä se 1,5v) syö joskus ihan aikuisten annoksia ja sitten taas joskus pelkkiä murusia, ja tämä kun vaihtelee lähes päivittäin, niin sitä lapsen lautaselle annosteltavaa ruokaa on jotenkin tosi vaikea arvioida. Tietty aloitetaan siitä keskivertoannoksesta ja lisää saa jos maistuu, mutta entäs kun ei maistu! Mä kaipaisin vinkkejä tähän! Kun meillä aika usein tehdään isompi ruoka kerralla ja sitä lämmitetään parina päivänä, niin olen ymmärtänyt, ettei jo lämmitettyä ruokaa ihan elintarvikehygienian kannalta tulis enää jäähdyttää ja lämmittää uudelleen. Tuntuu ihan kauhealta heittää täysinäisiä lautasellisia roskiin. Toki jos ruoka on just otettu uunista ja se jää syömättä, laitan vaan kelmun lautasen päälle ja tarjoan seuraavalla ruoalla uudestaan. Ja sitten kun syödään yleensä lapsen kanssa samaan aikaan, ei sitä viitsisi itsekään syödä 1,5-2-kertaista annosta, eli ettei toimisi jätemyllynä joka syö kaiken sen mitä muilta jää… Tämä tietty helpottaa kun lapsi kasvaa ja osaa arvioida itse nälkänsä määrää. Mutta olisko sulla tai jollain toisella lukijalla jotain vinkkejä?

    • Tähän mulla ei ole vastausta! Kunpa olisikin. Olen samassa käsityksessä, että kertaalleen lämmitettyä ei pitäisi enää uudelleen lämmittää. Joskus olen tehnyt niin, että kun vastakeitetyt spagetit eivät ole maistuneet, olen laittanut lautaselle kelmun päälle ja jääkaappin ja tarjoillut seuraavana päivänä uudelleen. Ainoa minkä keksin, on tarjota lapselle ruokaa pienempiä annoksia ja sitten lisää sitä mukaa kun maistuu. Tai sitten syödä jämät itse. Kumpikaan ei ole optimaalinen ratkaisu. Itse teen tuota kaikkea, ja lisäksi heitän ruokaa roskiin – vaikka siitä tuleekin aina sellainen fiilis että tekee jotain väärin.

      Joten nyt huhuu – jos jollakulla on tähän hyviä ratkaisuideoita, niin antaa kuulua!

      • Meillä koira syö tähteet ja hyvin harvoin tarvitsee ostaa nappuloita. Syöttötuolin pesu ei myöskään ole tarpeen. Koiran ollessa matkalla on kurjaa.

      • Ei kai tähän jo esitettyjen ratkaisujen lisäksi ole muuta vaihtoehtoa kuin joustaa siitä että syödään minuutilleen samaan aikaan niinä kertoina kun ruoka on jo uudelleenlämmitettyä. Siis ensin lapsi syö minkä syö ja sitten vanhempi kerää oman annoksensa siihen lapselta ylijääneen ruoan ympärille. Ei tarvitse syödä tupla-annosta eikä ruoka mene roskiin. Lapsi kyllä varmaan tarvitsee jotain viihdykettä aikuisen ruokailun ajaksi, jos kotona ei ole muita jotka voisivat katsoa hänen peräänsä.

Jätä kommentti