Itselle uutta, lapselle vanhaa?

Kirppispäivän jälkeen pohdiskelin täällä, miksi (omasta mielestäni) varsin huonokuntoisetkin lastenvaatteet käyvät kaupaksi, mutta uutta vastaavat naisten merkkivaatteet eivät. Mielestäni tästä voi tehdä vain yhden loogisen johtopäätöksen: samat ihmiset, jotka ovat valmiita ostamaan lapselleen käytettyjä vaatteita, eivät halua itse pitää sellaisia. Vaikuttaa siltä, että ihmisillä on eri standardit vaatteille, joita he pukevat lapsilleen sekä vaatteille, joita he itse panevat päälleen. Onko tämä loogista? Mielestäni ei.

Lastenvaatteissa on tietenkin se ero, että niitä usein pidetään ihan eri olosuhteissa kuin aikuisten vaatteita. Olen itsekin ostanut esikoiselle halvalla siistejä joskin kuluneita haalareita siihen tarkoitukseen, ettei niitä tarvitse hiukkaakaan varoa ulkona remutessa. Eli tarkoituskin on ollut hankkia vaate, jonka voi hyvällä omallatunnolla heittää kauden jälkeen roskikseen. Aikuisilla ei tämän tyyppisiä tarpeita hirveästi ole, vaan mökkivaatteet sun muut löytyvät yleensä omasta takaa.

Mutta entä kaikki muut? Kirppiksillä näkee nyppyyntyneitä ja (siis minun mielestäni) kulahtaneita lastenvaatteita, jotka kuitenkin käyvät kaupaksi. Ihmettelen tässä siis sitä, miksi oman lapsen voi pukea nuhjuisesti mutta itseään ei. Ja jottei jäisi epäselväksi, minusta on siis todella hienoa, että käytetyille lastenvaatteille löytyy ottajia, niin että vaatteet tulevat todella käytetyksi loppuun saakka, mikä vähentää tarvetta tuottaa kokonaan uusia. En missään nimessä kritisoi niitä, jotka ostavat käytettyä, sillä kuten sanottu teen sitä itsekin.

Ihmettelyni kohdistuu lähinnä siihen, miksi sitten naisten uutta vastaavat merkkivaatteet eivät käy kaupaksi. Lastenvaatelogiikalla niiden pitäisi käydä. Miksi aikuiset haluavat kuitenkin nimenomaan uuden, eikä samanlaista käytettyä murto-osalla hinnasta? Tämä askarruttaa minua, koska itselläni on samat laatukriteerit sekä omille kierrätysvaatteille että lasten kierrätysvaatteille. En osta lapselle vaatetta, jollaista en pukisi itse päälleni.

Onko siis kyse esimerkiksi muodista? Tai jostain psykologisesta jutusta – tiedän ihmisiä joita inhottaa käytetyt vaatteet olivatpa ne miten hyvässä kunnossa tahansa. Vai onko uusien ja käytettyjen lastenvaatteiden välinen hintaero suhteessa isompi kuin aikuisten vaatteiden? Eli onko niin että uuden aikuisten vaatteen saa samalla hinnalla kuin käytetyn mutta uutta lastenvaatetta ei? (Mielestäni tämä ei ainakaan ole hyvä syy, koska lastenvaatteiden hintahaitari on todella laaja.) Vai jostain muusta? Tiedättekö te?

 

10 vastausta artikkeliin ”Itselle uutta, lapselle vanhaa?

  1. Aloin miettiä tätä, ja keksin muutamia mahdollisia syitä.

    Ensinnäkin kyse voi olla siitä, että aikuisten vaatteissa vaihtelua on paljon enemmän. Jos haluat jonkin tietyntyyppisen vaatteen, on aika tuuripeliä että löydät sellaisen kirppikseltä. Tosin eipä se kaupastakaan löytäminen aina mitään helppoa ole, mutta ainakin valikoima on selvempi, eikä sinun tarvitse penkoa kymmeniä sekalaisia kirppispöytiä. Ja vielä yhtenä asiana on koko. Jos aikuisena löydätkin kivan vaatteen kirpparilta, on aika lottovoitto että se olisi vielä sinulle sopiva… Sen sijaan vauvojen vaatteissa tyylejä ei ole niin paljon ja ihan jo erilaisten vaatekappaleiden määrä on pienempi.

    Aikuisella usein on jokin vakiintunut oma tyyli, jolloin omista vaatteista ollaan tarkempia. Vauva sen sijaan on vain söpö erilaisissa riemukkaissa väriyhdistelmissä. Ei se, tarkota, että ihmisiä ei kiinnosta miltä heidän vauvansa näyttää, odotukset vain ovat erilaiset. Aikuisten vaatteissa myös muodin vaihtelu näkyy selkeämmin ja nopeammin.

    Sitten on sekin asia, että lastenvaatteet ovat käytössä vain vähän aikaa, jolloin ne kiertävät kirppareille hyvään tahtiin ja monesti vielä hyvässä kunnossa. Lapselle täytyy ostaa kasvamisen vuoksi useammin uusia vaatteita, joten kirpparit on myös keino säästää. Siksi kierto toimii.

    Kirjoitit, että hyväkuntoiset aikuisten merkkivaatteet eivät mene kaupaksi. Todellisuudessa kyllä tuntuu, että kirpparit on täynnä huonolaatuista ja vanhentunutta vaatetta, ja tuollaisiin todellisiin vaatelöytöihin törmää vain harvoin. Lastenvaatteiden nopeampi kierto takaa sen, että myynnissä on sellaisiakin vaatteita, joita myyjäkin pitää vielä käyttökelpoisena, mutta koko on vain jäänyt pieneksi.

    • Oiekin hyviä ja relevantteja huomioita. Kyllä nämä selittävät ilmiötä omalta osaltaan. Mutta tuosta kirpparien yleisestä tasosta en osaa sanoa mitään, sillä puhun vain omasta kokemuksestani. Eli minulla on ollut myynnissä vain erittäin hyväkuntoisia vaatteita, ja itsekin ostan vain sellaisia, sekä itselle että lapselle.

  2. Hmm. Vaatteiden koko ja se, että itselle pyrkii ostamaan vaatteita joita voi käyttää VUOSIA. Lapsilla ne menevät pahimmillaan jonkun kauden, kunnes kuluvat tai jäävät pieniksi.

    • Joo, tämäkin on totta. Tietysti voisi ajatella, että jos lapsi ei tarvitse vaatetta kuin hetken, ei haittaa vaikkei se olisikaan priima. Tässä on varmaan vähän mielipide-eroja. Ymmärrän ettei paria kuukautta varten aina viitsi ostaa uutta, mutta toisaalta pyrkisin kyllä löytämään mahdollisimman uutta vastaavan, jos olisin ostamassa käytettyä.

  3. Mä ajattelin kanssa sitä, että lapsilla vaatteet menee nopeasti pieneksi. Itselle ei halua ostaa vaatetta, jonka ei ajattele kestävän vielä vuosien käyttöä. Ja itselle ostaessa vaatteita pitäisi sovittaa (ainakin mun, olen väärän mallinen standardeihin nähden), joten ostamatta jää, jos ei ole tosi ihana ja jos sovittaminen ei käy helposti. Lapsilla riittää sopiva leveys ja pituus, aikuisella vaatteiden pitäisi lisäksi istua.

    Mä taidan pukea lapseni joskus nuhjuisempiin vaatteisiin kuin itseni. Koska lapset (alle kouluikäisiä meillä) remuaa niin, että jos kelpuuttaisin niille vain siistit vaatteet, niin saisin olla jatkuvasti ostamassa uutta. Haluan, että lasten ei tarvitse varoa vaatteita, vaan saa remuta ja rymytä ihan vapaasti. Itse en tosin juurikaan osta vaatteita kirppareilta (en itselleni enkä lapsille), mutta saadaan paljon tutuilta käytettynä, joten osa on melkoisen kulutettuja. On meidän lapsilla sitten toki siistejäkin vaatteita, ettei nolota olla ihmisten ilmoilla 🙂

    • Sinulla kuten kaikilla muillakin on hyviä pointteja! Näin tässä oma näkökulma laajenee. Tämä on blogin pitämisessä ehdottomasti rikkaus! Tuota kokoasiaa en tullut niin ajatelleeksi. On totta että lapset ovat melko samanmallisia verrattuna aikuisiin. Etenkin vauvalle on helppo ostaa, koska vaihtelua on lähinnä pituus- ja leveyssuunnassa, verrattuna vaikka naistenvaatteisiin, jossa tosi monet mitat täytyy olla just kohdallaan jotta vaate istuu.

      Näkisin että noi lasten rymyvaatteet on vähän sama kuin aikuisten mökki- ja remppavaatteet. Meilläkin on usein kurapihalle oma haalari ja ihmisten ilmoille siistimpi.

  4. Itse käytän lapsilla ja itselläni melko lailla kirppisvaatteita ja samat valintaperusteet on molemmissa vaatteissa. Itselle joutuu ehkä ostamaan enemmän perusvaatteita kuten collegehousuja, pitkiä kalsareita, alushousuja, sukkia yms. kaupasta, koska niitä harvoin edes löytyy kirppareilta missään kunnossa… Olen aika keskiverto kokoinen, joten vaatteita (varsinkin siistimpiä ja juhlakamppeita) löydän hyvin itselle. Lapsille löytyy kaikkia vaatteita hyvin käytettynä koska kierto on nopeaa. Nuhjuisia vaatteita on helppo käyttää itsellä ja lapsilla esim. kotioloissa, koska ne voi sitten heittää roskiin hyvällä omallatunnolla. Nuhjuisimpia en osta kirpparilta, koska niitä kyllä saa ilmaiseksikin sukulaisilta ja ystäviltä niin lapsille kuin aikuisille.

    • Kyllä, kierto pelaa täälläkin, eli ilmaiseksikin saa sekä itse että lapset.

  5. Avomieheni ostaa jonkun verran eBaysta ja kirppareilta vaatteita itselleen, erityisesti tiettyjen merkkien tennareita, takkeja tai farkkuja. Minä olen muutaman vaatekappaleen itselleni ostanut, mutta kuten jo todettiin, aikuiselle on huomattavasti vaikeampaa löytää sopiva, hyvästi istuva ja hyväkuntoinen vaatekappale.

    Jos olisi rajattomasti aikaa ja energiaa lorvia kirppareilla ja Hutikassa, voisin ostaa enemmän vaatteita itselleni käytettynä. Käytännössä tulee kuitenkin tehtyä hankinnat kaupoista uutena, koska sovittaminen on mulle ihan must ennen ostopäätöstä.

    Ja siinä komppaan myös edellisiä, että lapsen päiväkotivaatteeksi saatan ostaa hieman kulahtaneen paidan tai leggarit, koska tiedän että se on käytössä max vuoden ja päätyy lähes jokaisen päivän päätteeksi pesukoneeseen.

    • Tuo istuvuus on asia jota en tullut riittävästi ajatelleeksi kun postauksen kirjoitin. Sehän on kirpparilla sattuman kauppaa, tuleeko juuri sopiva vastaan. Mutta toisaalta kun ihmiset kävivät vaatteita pläräämässä, vaikutti siltä että juuri mikään ei kiinnostanut. Kaupaksi näytti käyvän vain kirjaimellisesti uudet vaatteet. Siksi aloin epäillä, että aikuiset eivät halua itselleen käytettyä juuri siksi, että se on käytettyä.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)