Haisevat lastenvaatteet

Käytin viime viikolla yhden päivän etsien netistä kivoja lastenvaatteita. Olen vähän rajoittunut niiden suhteen, haluan että materiaali on ensisijaisesti puuvillaa tai muuta luonnonkuitua, mallin pitää olla sopivasti väljä että vaatteessa voi leikkiä, ja lisäksi ulkonäön täytyy miellyttää sekä omia että lapsen silmiä. Ei siis aivan yksinkertainen tehtävä. Useimmiten ongelmaksi tuli ulkonäkö. Lapsi haluaa, että esim. paidassa olisi jokin kuva, mikä ei mielestäni ole kohtuuton toive. Itse taas haluan, että kuva on kiva – ei mikään isopäinen alien tai typerä teksti. Lisäksi vältän muovipainatuksia luettuani taannoin Kuluttaja-lehden tutkimuksesta, jossa niistä löytyi ftalaatteja ynnä muita ikäviä kemikaaleja.

Omin avuin en tällaisia löytänyt, mutta onneksi sain vinkin englantilaisesta nettikaupasta. Sieltä löytyikin runsaasti kohtuuhintaisia ja kaikki kriteerit täyttäviä vaatteita. Tilaus ja toimitus sujui jouhevasti ja vaatteet saapuivat parissa päivässä kotiovelle. Kaikki muuten hyvin, paitsi että ne vaatteet haisivat. Jokainen vaatekappale oli pakattu omaan erilliseen muovipussiinsa. Kun vaatteet otti pussista esiin, niissä oli vahva kemikaalinen haju. Pesin yhden paidan muun pyykin seassa, ja haju lähti. Loput neljä vaatetta pesin toisessa erässä, mutta tällä kertaa haju ei häipynytkään täysin, sen sijaan tuntuu että se tarttui hieman muuhunkin pyykkiin. Tilanne siis parani merkittävästi, mutta haju ei häipynyt kokonaan.

Asia stressaa minua siksi, että jos jokin haisee, hajun aiheuttaa jokin kemikaali tai yhdiste. En usko, että ne varsinaisesti edistäisivät terveyttä. Samaa teoriaa tukee nämä YLEn artikkelit:

Tietysti kyse on eri asiasta, työskenteleekö pesemättömien vaatteiden parissa tuntikausia päivässä, vai pukeutuuko pestyihin vaatteisiin silloin tällöin kotona. Samoin tuo keskimmäinen tapaus on todellinen ääriesimerkki. Vaikuttaa myös siltä, että suurin osa aineista lähtee pesussa pois, ja aionkin pestä nuo vaatteet seuraavan kerran niin, että on vain yksi uusi vaate per koneellinen. Uskoisin hajun häipyvän sillä tavalla lopullisesti, sillä yhdestä vaatteesta se jo poistui.

Nyt olen kuitenkin dilemman edessä. Uskallanko ostaa tuolta vaatteita uudestaan? Ne olivat kivoja, edullisia ja vastasivat tarkoitustaan hyvin. Toisaalta se haju arveluttaa. En myöskään ole varma, johtuiko se muovista johon vaatteet oli pakattu, vai oliko vaatteisiin itseensä lisätty jotain ainetta. Sukkahousut olivat erilaisessa pakkauksessa kuin paidat, ja niissä oli vähän erilainen haju, selvästi pakkauksesta lähtöisin.

Tässä olisi kieltämättä yksi argumentti käytettyjen vaatteiden puolesta, ne on yleensä pesty niin monta kertaa, että viimeisetkin kemikaalirippeet on häipyneet kuiduista. Toisaalta inhoan nuhjuisuutta myös lastenvaatteissa, ja kuten olen ennenkin kirjoittanut, harvoin löytää mitään todella uudenveroista.

Oletteko törmänneet samaan ongelmaan? Tai siis tässähän on monta ongelmaa, sopivien vaatteiden löytyminen, kemikaalit ja ostodilemma. Joka tapauksessa kiinnostaisi kuulla vastaavista kokemuksista, myös aikuisten vaatteiden osalta.

EDIT: Aktiivinen kuluttaja iskee jälleen. Lähetin äsken sähköpostilla palautetta hajuun liittyen. Vastaus luvattiin viikon kuluessa. Saapa nähdä miten käy. Välillä sitä on vähän hidas, tajusin vasta ekaa kommenttia lukiessa, että voin itsekin asiaan vaikuttaa!

 

4 vastausta artikkeliin ”Haisevat lastenvaatteet

  1. Ihan samanlaisia kokemuksia minulla, niin käytettyjen kuin uutena ostettujen vaatteiden suhteen. Uudet vaatteet usein haisevat, sekä netistä tilatut että vaateliikkeestä tai marketista ostetut, pussissa tai ilman, sukat ja sukkahousut erityisen usein. Kyllä ahdistaa, kun myrkyt menevät pesuveden mukana ympäristön rasitteeksi, ja toisekseen, mitenhän monesti vaatteita saa pestä, ennenkuin ne ovat todella myrkyistä puhdistuneita… Eräästä itselleni ostamastani sukkasetistä haju lähti vasta useiden pesujen jälkeen, vaikka yritin samaa kikkaa kuin sinä, eli pesin niitä eri koneellisissa.

    Silloin tällöin, kun menen toiveikkaana kirppikselle, siellä useimmiten tulee tunne, että ihmiset kantavat sinne myyntiin lähinnä sellaista tavaraa, joka ei kellekään enää kelpaa. Toki sieltä on joskus jotain kelvollistakin löytynyt, mutta harvemmin, valitettavasti. Pitää muistaa, että minulla on kokemusta vain pikkukaupunkien kirppiksistä, olisiko tilanne parempi isommissa paikoissa?!

    Myös minä kartan muovipainatuksia vaattessa. Se on sitten ”kiva”, kun lapset saavat niitä kuitenkin sukulaisilta lahjaksi…

    • Tuossa YLEn juttussa neuvottiin kyttäämään sertifikaatteja ja ympäristömerkkejä myös vaatteista. Minun logiikallani aine on käytännössä poistunut vaatteesta, kun se ei enää haise. Muutama pesu näköjään tarvitaan.

      Mutta tuli juuri mieleen, että tässä on taas yksi asia, josta pitääkin antaa palautetta. Jos vain lakkaan ostamasta näitä tuotteita, niin eihän firma voi tietää mikä siinä oli syynä! Joten yritänkin tsempata ja saada aikaiseksi asiakaspalautteen ja kyselyn tälle firmalle, ja valitan siitä hajusta. Ehkä sillä on jotain vaikutusta asiaan.

  2. Mä oon kans aika tarkka tuosta hajusta, ja kovin haisevat vaatteet on lähtenyt yleensä palautuksena takaisin. Ja ihan olen palautukseen aina laittanut syyksi vaatteessa olevan voimakkaan hajun. Usein luomupuuvilla lastenvaatteissa on ollut sellainen turvallinen valinta, mutta ikävä kyllä ei ihan aina sekään. Ökotex-merkityt ei yleensä haise, näitä on näkynyt sekä marketeissa että vaateketjuliikkeistä kappahlissa. Henkkiksellä ja vastaavilla mä haistelen vaatteet kaupassa (ja mulla on varmaan hullun maine siellä siksi..). Jos retrommasta/värikkäästä kuosista tykkää niin maxomorran paidat ei ole yleensä haissut millekkään ja niissä on hintakin ihan inhimillinen (gots-sertifikaatti on mulle iso plussa niissä).

    • Valitsen myös aina luomupuuvillaa jos vain sitä on saatavilla. Kaupassa vaatteet eivät mielestäni niin usein haise, mutta netistä tilatessa on samaa ilmiötä tullut vastaan myös aikuisten vaatteissa. Kiitos tuosta vinkistä, täytyy käydä katsomassa millaisia vaatteita sieltä löytyy.

Jätä kommentti