Kauanko laadukas vaate kestää?

Kun puhutaan vaatteiden laadusta, puhutaan usein siitä, kauanko vaate kestää käyttöä menemättä rikki tai nuhjuiseksi. Pitääkö se värinsä ja muotonsa pesussa? Tuleeko nyppyjä,  alkaako saumat kiertää? Kaikki erittäin tärkeitä yksityiskohtia. Mutta olen pidempään pohdiskellut, että todellisuudessa vaatteen laadusta ei kerro käyttöikä, vaan käyttö- ja pesukertojen määrä.

Mitä minimalistisempi vaatevarasto, sitä tiheämpään käyttöön vaatteet joutuvat. Niinpä sama vaate voi kestää yhdellä monta vuotta, toisella yhden talven. Tämä konkretisoitui, kun törmäsin monen mutkan kautta blogikirjoitukseen, jossa kirjoittajan koko vaatevarasto koostui 80 vaatekappaleesta. Erittäin kiinnostavan kirjoituksen kommenttiosastolla kävi ilmi, että vaatteita joutuu uusimaan varsin usein. Kirjoittaja totesi, että usein keväällä pitkähihaiset trikoopaidat alkavat näyttää kulahtaneilta, hän heittää ne pois ja ostaa tilalle lyhythihaisia kesää varten. Toisaalta paitoja taisi olla yhteensä viisi, joten mistään valtavasta määrästä ei ole kyse.

Silti tuo havainnollistaa, kuinka kestävyys on suhteellista. Suurin osa paidoistani on useita vuosia vanhoja, mutta silti hyvässä kunnossa ja käytössä. Mutta en edes kuvittele pärjääväni vain viidellä paidalla. Mietiskelin myös, miten käyttötarkoitus vaikuttaa kestävyyteen. Kirjoittajalla ei ollut esim. urheilutoppeja erikseen vaan hän urheili tavallisessa t-paidassa. Jos harrastaa vaikkapa noin kerran viikossa hikiliikuntaa, niin se tekee vuodessa noin 50 pesukertaa. Epäilen, että tavallinen puuvillapaita alkaa näyttää tällaisen käsittelyn jälkeen aika kulahtaneelta. Sen sijaan laadukas urheilutoppi kestää vastaavaa käyttöä vuosia.

Olen pohtinut kestävyyttä ja laatua myös käveltyäni viime aikoina kahdet nahkaiset kävelykengät kirjaimellisesti puhki. Toiset oli ostettu vuonna 2008, toiset 2009. Kumpaakin paria on pidetty ahkerasti joka vuosi noin viiden kuukauden ajan. Molemmat päätyivät sellaiseen kuntoon, ettei suutarista enää ole hyötyä – kengät ovat siis aivan loppuun pidetyt. Mielestäni kummatkin kengät olivat laadukkaat kestäessään runsasta käyttöä 6-7 vuotta. Tosin totuuden nimissä on sanottava, että viimeinen vuosi oli molemmilla pareilla jo venyttämistä – päätin vain olla välittämättä pohjien rei’istä…

Summa summarum: laatua ei voi määritellä käyttöiällä, koska se riippuu täysin ihmisestä. Joskus voisi olla hyvä harjoitus laskea, kuinka monta kertaa jotain vaatetta on pitänyt. Esimerkiksi molemmat noista mainitsemistani kenkäpareista kestivät satoja käyttökertoja ja vaihtelevia sääolosuhteita. Tuo linkittämäni kirjoitus oli muuten niin ajatuksia herättävä, että palaan siihen pian uudelleen.

Miten te määrittelette laadukkaan vaatteen?

24 vastausta artikkeliin ”Kauanko laadukas vaate kestää?

  1. Olen miettinyt juuri tätä samaa asiaa! Itse ajattelen vaatteiden laadukkuutta juuri käyttökertojen mukaan. Muutaman euron paitaa ei voi usein käyttää kuin muutaman kerran -> vaate onkin periaatteessa kallis, jos hinnan laskee käyttökertojen mukaan. Minullakin on vaateprojekti meneillään, ja hiukan olen asiaa pohtinut blogissanikin. Aika pienellä vaatemäärällä sitä loppujen lopuksi pärjää.

    • Minä käyn keskustelua itseni kanssa siitä, millä pärjää ja mikä on kiva. Nämä kaksi eivät välttämättä ole kovin lähellä toisiaan. Mutta harrastan myös itse tuota käyttökertoihin perustuvan hinnan laskemista.

  2. Vaatteiden kulumiseen liittyen olen vuosia pohtinut sitä, missä vaiheessa vaate on niin kulunut, ettei sitä enää sovi käyttää. Tämä tuntuu olevan niin veteen piirretty viiva, mutta silti haluaisin absoluuttisen mittarin kertomaan, milloin vaate on niin huononnäköinen, ettei sitä voi enää käyttää. Minulla on 3 vuotta vanhat sandaalit, joiden pohjat lerpattaa, mutten raaski heittää niitä pois, ja käytänkin silloin tällöin, ei kai monikaan rikkinäisyyttä huomaa? Joku paita saattaa näyttää kulahtaneelta, mutta olen saanutkin sen käytettynä, ja minulle se on aina ollut sen näköinen. Ajatteleeko silti joku, että onpas tuolla nuhjuiset vaatteet? Sopiiko hääjuhliin laittaa korkokenkiä, joiden kärki on kulunut ja korkoon on tullut kolhuja? Jos harmaissa farkuissa on pikkurillin päätä pienempi mustetahra, jäävätkö ne automaattisesti kotifarkuiksi? Alusvaatteetkin tekevät tehtävänsä, vaikka sauma repsottaisi. Mikä siis avuksi minulle vaatteiden poistoon kulumisen perusteella, kun en haluaisi jatkuvasti kysyä muilta ihmisiltä, että voiko tätä vielä käyttää? Käytin talvikenkiäkin vuosia sen jälkeen kun äitini käski ne heittää pois, koska minusta niissä ei ollut muuta vikaa kuin kulunut pinta. PS. Varaa olisi ostaa uusia, mutta kun tuntuu ettei vanhat ole niin loppuunkuluneita etteikö niitä voisi käyttää.

    • Tämä oli kuin oma kirjoitukseni! Mietin aivan samaa, luulen että omien vaatteiden nuhjaatumiselle tulee helposti sokeaksi, tai minä ainakin olen, ja pelkäänkin että annan homssuisen vaikutelman itsestäni. Radikaalisti rikkinäiset ja tarhaiset on helppo korjata/puhdistaa tai heittää pois, mutta mites nuo ”rajatapaukset”?

      • Vastasinkin jo edellä, mutta minusta se riippuu missä niissä vaatteissa kulkee. Lähikaupassa voi pistäytyä nuhjuisempanakin, mutta jos haluan että ihmiset pitävät minua vakavasti otettavana kansalaisena, yritän valita siistiä päälle.

    • Erittäin kiinnostava kysymys! Mun pitää pohtia tätä vähän lisää. Mutta sanoisin noista esimerkeistä, että kengät ainakin kannattaa lankata ja käyttää suutarilla. Jos nämä toimenpiteet eivät ulkonäköä paranna, on aika siirtää kyseiset jalkineet mökkikäyttöön. Viime kädessä kyse lienee siitä, mitä johtopäätöksiä muut vaatteista tekevät. Itse en muiden vaatteita hirveän tarkasti syynää, mutta selvästi rikkinäinen vaate kyllä pistää silmiin. Saatan ajatella, että ihminen ei joko välitä ulkonäöstään, on hirveän köydä tai aivan avuton huolehtimaan vaatteistaan. Sitten kyse on vain siitä, miten paljon muiden ajatukset itseä häiritsevät. Kun olen vaikka lapsen kanssa puistossa, en oikeastaan stressaa lainkaan siitä, mitä johtopäätöksiä muut vaatteideni perusteella tekevät, joten saatan hengailla siellä aika kulahtaneissakin kamppeissa. Jos taas lähden hoitamaan asioitani kaupungille, menen ravintolaan tms en halua, että ihmiset pitävät minua homssuisena. Silloin jätän puistokamppeet kotiin ja valitsen vaatteita, jotka eivät ole kulahtaneita.

    • Minä ajattelen, että arvostan itseäni sen verran että en kulje lähes loppuunkuluneissa vaatteissa. Huollan kuitenkin tavaroitani hyvin, joten kun esimerkiksi kengistä viimein aika jättää, ei minulle tee mitenkään tiukkaa heittää niitä roskiin, ku ne olivat palvelleet hyvin monta vuotta. En jätä niitä edes puutarha/mökkikengiksi, kun siihen tarkoitukseen on jo olemassa omansa. En kulje kotonakaan missään kotirönttösissä, mutta puutarhahommiin olen säästänyt yhden pieruverkkarikerraston.

      Muiden pukeutumiseen kiinnitän huomiota, jos pukeutumisessa on joku ristiriita. Aika monella muuten siistillä ihmisellä voi olla likaiset/kuluneet kengät, rispaantuneet farkkujen lahkeet, nyppyyntynyt ja haalistunut pusero tai viimeisiään vetävä käsilaukku. Se vain näyttää hieman huvittavalta, kun kaikki voi olla muuten viimeisen päälle, mutta sitten huomaa tuon ristiriidan. Mutta jokainen tavallaan 😉

  3. Mielestäni laatu on sitä, että vaate kestää hyvin suunniteltua käyttöä. Siksi hikoiluvaatteet erikseen, juoksu- ja kävelykengät erikseen yms. Ei välttämättä tarkoita että vaate on huonolaatuinen jos se kuluu kun sitä on käytetty väärin.

    • Juuri näin. Lisäksi (koska inhoan shoppailua) säästän itseni mieluusti uuden ostamisen vaivalta hankkimalla mahdollisimman sopivan vaatteen käyttötarkoitusta varten, siis esim. urheiluvaatteet urheiluun ja lenkkarit lenkkeilyyn.

  4. ”Minulla on 3 vuotta vanhat sandaalit, joiden pohjat lerpattaa, mutten raaski heittää niitä pois, ja käytänkin silloin tällöin, ei kai monikaan rikkinäisyyttä huomaa?”

    Onko termi ”suutari” kadonnut johonkin?

    Itse paikkautin yhtä laukkuani muutaman vuoden välein kunnes suutarini jäi eläkkeelle.

    • Ne on kertaallen korjattu suutarilla, nyt on pohja niin irti ettei edes suutari tekisin niille mitään 😀 Ehkä se on merkki siitä että kannattaa heittää pois vaan.

    • Hyvän suutarin löytäminen on vaivan arvoinen. Minunkin suutarini jäi juuri eläkkeelle, ja täytyy etsiä uusi.

      • Hyvä suutari on todellakin kullan arvoinen. Jos asuu Helsingissä, niin Haraldin kengän suutari Katajanokalla on aivan mahtava. Suosittelen! Pitää myös muistaa, että kenkiä kannattaa huollattaa ennen kuin on liian myöhäistä. Käyn itseni kanssa aina keskustelua, että onko pohja/korkolaput niin kulunut, että kannattaa jo korjata vai kestääkö kenkä vielä käyttöä. Siinä mielessä kannattaa ostaa kalliita kenkiä, että suutariin sijoittaa helpommin, jotta kengät pysyisivät hyvinä. 🙂

        • Mulla on myös hyviä kokemuksia Haraldin suutarista. Sitä luultavasti käytän uudestaankin. Olen huomannut, että joskus korkolaput kannattaa vaihtaa ennen kuin edes ottaa kengät käyttöön. Se on aika kauheaa, mutta lisää kyllä käyttöikää merkittävästi. Tosin tämä koski ensisijaisesti Palmrothin kenkiä, joitapa en enää olekaan ostanut moniin vuosiin. Mahtaako merkin liikkeitä olla enää edes olemassa, en tiedä.

  5. Olipas siistit systeemit linkin takana. Aika paljon saisi tehdä meidän perheessä, että näyttäisi tuolta. Teinien ostot ovat kaukana minimalismista. Mutta kyllä rahaa säästyisi monenkin asian takia, ei tulisi virheostoja ja tilaa säästyisi.
    Yksi ympäristöasioista kiinnostunut teini yrittää meitä muita valistaa ja on eettinen kuluttaja. Kallis hinta ei takaa laatua, olen sen huomannut. Omat merkkivaatteet ovat olleet perinteisesti Marimekkoa tai Nansoa, mutta laatu vaihtelee nykyään niin paljon…

    • Marimekosta ja Nansosta on täällä muutkin valittaneet. Tuosta linkistä: meillä ei ikinä tule näyttämään tuolta. Ei ikinä. MAhdollisesti myös siksi, että en edes pyri vastaavaan tilanteeseen…

      • Juu ja meidän perheessä saisin ihan yksin pyrkiä tuollaiseen, jos siis haluaisin. Ja tarvitsen kyllä vähän väriä elämään. Mutta blogi herätti mun mielenkiintoni. Tuo blogi perustuu myös ostamiseen ja tuotteiden esittelyyn. Jännä juttu. Itse en välitä markkinointiin perustuvista blogeista.

  6. Laadukas vaate kestää asianmukaista käyttöä ja huoltoa. Laadukas vaate on malliltaan melko ajaton ja sitä voi korjata.
    Pesukerroista tuli mieleeni, että vaatteiden ikäähän voi pidentää harkitsemalla milloin vaate oikeasti tarvitsee pesua. Ihoa vasten pidettävät vaatteet pitää tietysti pestä usein. Villaneuleita ei edes pitäisi pestä jatkuvasti, vaan vain tuulettaa. Pesu tulee kyseeseen kauden vaihtuessa tai vaatteen ollessa tahrainen. Kenties farkuista tai neuleesta voisi puhdistaa pelkän tahrankin eikä automaattisesti pestä koko vaatetta? Allekirjoittanut tuntuu ainakin porsastelevan suurimmalla todennäköisyydellä silloin kun on vastapestyt vaatteet päällä, mikähän siinäkin lienee 😮

    • Olet oikeassa tuon pesuvälin suhteen. Itse heitän yhden kerran jälkeen pyykkiin sukat ja alushousut, sekä usein myös ihoa lähinnä olleen paidan. Muita vaatteita harvoin pesen yhden kerran jälkeen, ellei vaate ole tahrainen.

      • Itselläni ihan sama periaate. Sukat ja alusvaatteet pesuun jokaisen käyttökerran jälkeen, mutta muita vaatteita ainoastaan tarvittaessa. En ole kova hikoilemaan ja muutenkin turha on kuluttaa vaatetta, pesuainetta, sähköä ja vettä huvin vuoksi. Poikaystävän kanssa käytiin alkuaikoina keskusteluja tästä. Hän kun heitti jopa farkut jokaisen käyttökerran jälkeen pesuun, missä nyt ei ole mitään järkeä.

  7. Jäin miettimään merkkivalintoja, joita tämä henkilö oli tehnyt valkatessaan 80 vaatetta. En tiedä, voi olla että hän ei ole miettinyt ekologista tai rahallista näkökulmaa asiaan,mutta minä ainakin valitsisin mahdollisimman laadukkaat vaatteet, jokja kestävät käyttöä pitkään.

    En todellakaan ostaisi mitään Seppälän ja Zaran puseroja jotka kestävät hävyttömän vähän jatkuvaa käyttöä, vaan niin hyvää, kun rahoillani saan ja hyvin budjetoimalla ja etukäteen suunnittelemalla nämä 80 vaatetta voisivat olla todella luksusta (enkä nyt puhu merkeistä vaan luksuksella tarkoitan laatua). Miksi ihmessä silloin tyytyy halpaketjujen valikoimaan?

    Mietin myös, että jos joutuu huonolaatuisten vaatteiden takia uusimaan vaatekaappinsa parin-kolmen vuoden välein, niin siinähän menee hieman pilalle brassailu minimaalisella vaatemäärällä.

    Ja niin kuin kommenteissa on tullut jo esiin, ostaisin myös käyttötarkoitukseen sopivat vaatteet. Urheiluun on tehty niin hyviä vaatteita, että ei tulisi enää mieleenkään laittaa lenkille päälle toppia, jonka sauma hinkkaa kainaloon rakot… 😀

    • Tämä oli ajatuksia herättävä kommentti. Koska en ole lukenut ko.. blogia sen enempää, en tiedä mikä mahtaa kirjoittajan budjetti olla. Mutta koska suurin osa hänen vaatteistaan oli esim. Seppälästä, oletan että se on se hintataso joka on hänelle itselleen sopiva? Mietiskelin myös sellaista, että tiettyihin vaatteisiin kannattaa satsata, mutta toisissa vaatteissa laatuerot eivät ole niin suuria. Esim. Takki on mielestäni juuri sellainen, jossa kannattaa ostaa parhain mihin on varaa. Mutta entä t-paidat, jotka ovat kovalla kulutuksella? Viiden t-paidan kierrättäminen noin vuoden ajan kertoo minusta aika hyvästä laadusta. Minulla parhaatikin t-paidat, jotka ovat kovimmalla käytöllä, ovat pysyneet hyvinä vain pari-kolme vuotta. Ja jos haluaa kuitenkin vaihtelua vaikka olisikin vain vähäinen määrä vaatteita, silloinhan kannattaa ostaa juuri tuota keskilaatua, jonka voi sitten uusia. Sain sellaisen kuvan, että vähäinen vaatemäärä oli nimenomaan tyyliin liittyvä valinta, ei ympäristöteko.

      • Kävin lukemassa myös tuon linkin postauksen ja kovasti tykkäsin, ihan olis mahtavaa kun pystyisi löytämään itselle sopivan tyylin ja pärjäisi sitten noin vähällä. No, toisaalta ei mulla kyllä itsellänikään ole montaa vaatetta, aika samoihin saattaisin päästä kuin kyseinen bloggaaja.

        Mutta tuo asia, että miksi halpaketjujen vaatteet; minusta bloggaaja toi ihan selvästi ainakin kommenteissa esiin sen, että nuo kyseiset vaatteet nimenomaan istuvat hänelle parhaiten. Eli ehkä siinä syy? Joka sinällään on minusta oikeinkin hyvä syy – miksi ostaa kalliimpaa jos kerran edulisempi tuntuu päälle just parhaalta?.

Jätä kommentti