… ja heti meni pieleen.

Olin ostoksilla. Sitten istuin tyytyväisenä ratikassa matkalla kotiin, kun tajusin äkkiä pitäväni sylissä upouutta muovikassia. Ei näin! Tiukassa istuu vanhat tottumukset. Aamulla oli tiedossa, että tänään menen kauppaan, mutta en silti tajunnut ottaa omaa kassia mukaan. Mikään hälytyskello ei soinut vielä kassallakaan. Vasta kotimatkalla havahduin.

Tämä paasto on kyllä hyvä, siis tässä merkityksessä että joutuu haastamaan omia valintoja ja tottumuksia. Ihmisellä on taipumus mennä täysin automaattiohjauksella, ellei erikseen ala kiinnittää huomiota. Otettua muovikassia en saa enää pois, mutta kompensoin pikkuisen käymällä kotimatkalla vielä ruokakaupassa, ja pakkaamalla ne ostokset siihen samaan kassiin. Lisäksi tämä oli hyvä opetus siitä, että valppaana on oltava, muuten menee pieleen ennen kuin huomaakaan.

Toivottavasti teillä muilla menee paremmin, millä teemalla sitten olettekaan liikkeellä!

3 vastausta artikkeliin ”… ja heti meni pieleen.

  1. ”Sitten istuin tyytyväisenä ratikassa matkalla kotiin, kun tajusin äkkiä pitäväni sylissä upouutta muovikassia.”

    Eihän tolla ole mitään väliä. Sillä on väliä, jos et käytä sitä upouutta muovikassia kahdeksaa kertaa…

    Itse käytän kaupan muovikasseja noin viisi kertaa kaupan muovikasseina (enkä laske niitä likaisille pinnoille) ja sitten noin neljä kertaa pullopalautuskasseina. Lopulta roskakasseina.

    Nyysin hedelmäpussin aina silloin tällöin eli kerran kuussa S-ryhmän kassalta ja pakkaan noi kierrossa olevat kauppakassit semmoiseen, pullokassit taas pullolaatikkoon.

    • Mutta jos pointti on olla hankkimatta lisää roskaa, niin menihän se pieleen kun ei edes tajunnut ottavansa muovikassia vastaan. Jos jokainen käyttäisi noita kasseja tuossa määrin kuin sinä, niin niiden tuotannon voisi pudottaa varmaan neljännekseen. Mutta mulla ei ole muovikasseille muuta käyttöä kuin roskapusseina, joten yhtä hyvin voisin käyttää kestokassia ja jättää muovit kauppaan. Jos kaikki toimisivat niin, niin jälleen voisi tuotantoa vähentää.

      Silloin kun tosiaan muistan ottaa mukaan käytän kaupankassina kevyttä kestokassia, joka menee siististi pieneen tilaan ja on pestävä. Pullot vien ikean sinisessä, johon ne on suoraan kerättykin.

  2. Jatkan vielä aiheesta ”iik, kääk, uudet verenpainelääkkeet heti, ostin yhden muovikassin”…

    Jos tuote ei kulu ajan myötä kovinkaan paljoa, niin ei ole suuri synti ostaa esim. kalsareita tai teepaitoja sen verran monta, että niitä pystyy pesemään ekologisesti järkevissä määrin.

    Itse pesen kalsarini 60 asteessa ja lähes täydessä koneessa. Se ei olisi mahdollista jos omistaisin alle 40 kalsaria.

    Samoin muovikassien suhteen: joka ikinen on niistä kierrossa ja joka ikinen tulee kiertonsa päähän jossain vaiheessa.

    Joskus unohdan ottaa setin mukaan Prismaan ja joudun ostamaan neljä uutta muovikassia kerralla. Mutta ei harmita pätkääkään, kaikki on kierrossa mukana…

    … toki se 68 senttiä mikä on turhaan sitoutunutta pääomaa, harmittaa – mutta elämä on harmituksia täynnä…

Jätä kommentti