Vuoden paras kirja: Hyvän mielen vaatekaappi

Jos olet kiinnostunut vaatteista, etkä ehdi lukea kuin yhden kirjan vuodessa, lue Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi. Se on lyhyesti sanottuna loistava kirja.

Kirja jakautuu kahteen osaan: pahan ja hyvän mielen vaatekaappeihin. Ensimmäisessä osassa kerrotaan seikkaperäisesti mutta kansantajuisesti mistä vaatteet tulevat, mitkä ovat vaatebisneksen pahimmat ongelmat ja mistä asioista kuluttajan olisi hyvä olla tietoinen tehdessään vaateostoksia. Toisessa osassa käsitellään oman tyylin löytämistä, toimivan vaatevaraston rakentamista sekä paneudutaan mm. siihen, mistä tunnistaa laadun.

Voisin hehkuttaa kirjaa loputtomasti, sillä se on täynnä asiaa olematta hiukkaakaan tylsä. Ihastus johtuu osittain siitä, että Saramäen näkemykset ovat hyvin lähellä omiani – älä osta turhaa, älä osta huonoa, mieti mitä tarvitset, korjaa, huolla ja hoida. Mutta sen lisäksi opin kirjasta valtavan määrän uutta tietoa. Esimerkiksi kuitujen ominaisuudet ja laadukkaan kankaan tunnistaminen ovat avartaneet tietämystäni merkittävästi. Jos haluat ostaa hyvän ja kestävän vaatteen, tässäpä oiva opas sellaisen tunnistamiseen.

Pidän myös siitä, miten monet nykyvillitykset saavat kylmää kyytiä: kierrätys ei ole hyvä teko, jos laatikkoon survoo jo valmiiksi huonolaatuista polyesteriä, josta ei ole iloa kellekään. Tuunaaminen voi piristää vaatetta hetkeksi, mutta on yhtä turhaa piperrystä, jos vaatteen käyttöikä ei sillä merkittävästi pitene. Sen sijaan sukkien parsiminen, vaatteiden korjauttaminen sopiviksi tai jopa vaatelainaamon käyttäminen ovat kestäviä ratkaisuja.

Pientä kritiikkiä on silti pakko esittää: tässä, samoin kuin esimerkiksi Kemikaalikimara lapsiperheille -kirjassa taitto pomppii välillä ärsyttävästi. On hauskaa että mukana on omakohtaisia kokemuksia, jotka erottuvat muusta tekstistä, mutta ne on taitettu välillä niin, että lukija joutuu selaamaan kirjaa edestakaisin, ellei halua katkaista yhtä tarinaa ja lukea toista siinä välissä. Lukisin mieluummin kaiken yhtä kyytiä, ilman että tarvitsee palata takaisin päin. Rinnan blogista olen saanut lukea, että kirjailija itse oli hyvin tyytyväinen kirjan ulkoasuun. Pidin kyllä kuvituksesta, mutta kansi on mielestäni harhaanjohtava. Se näyttää hattaran ja romanttisen komedian sekoitukselta, mikä on kummallista koska sisältö on niin rautaista asiaa. Tämä kirja on aivan liian vaaleanpunainen minun makuuni! Mutta älkää antako sen hämätä kirjahyllyllä, sillä sisällössä ei ole moitteen sijaa.

Ehkä suurin vaikutus kirjalla on ollut omaan elämääni sen suhteen, että vihdoinkin joku on onnistunut selittämään, mikä on P333:n todellinen ydin. Siis tämä systeemi, että kolmen kuukauden välein valitaan 33 vaatetta, joilla sitten mennään ko. ajanjakso, kunnes tulee aika tehdä valikoimaan muutoksia. Olen tähän asti ollut vilpittömästi sitä mieltä että P333 on pöhköyttä ja turhaa kikkailua, mutta kirjan luettuani olen vähitellen tullut toisiin aatoksiin. Jopa siinä määrin, että vakavasti harkitsen jonkinlaista vastaavaa kokeilua vuoden 2014 aikana, tosin varaan oikeuden muuttaa sääntöjä oman mieleni mukaiseksi.

Rinnalle siis iso kiitos aivan mahtavan kirjan kirjoittamisesta! Kaikille muille: lukekaa tämä, viisastutte.

Huom! En tunne kirjailijaa henkilökohtaisesti, olen lainannut kirjan kirjastosta luettavakseni, eikä kukaan ole markkinoinut kirjaa minulle millään tavalla. Tosin tämä on niin hyvä, että taidan ostaa se itselleni, koska laina-aika loppuu parin päivän päästä. 

8 vastausta artikkeliin ”Vuoden paras kirja: Hyvän mielen vaatekaappi

  1. Mä jonotan tätä kirjaa kirjastosta, enkä millään malta odottaa, että saan sen käsiini.

    Pointti turhasta, jopa vastuuttomasta kierrätyksestä on hyvä. Moni ostaa itselleen hyvän omantunnon sillä, että vie nuhjuisat halpavaattensa avustusjärjestön keräyslaatikkoon, ja samaan aikaan järjestöjen kulut kasvavat, kun ne joutuvat huolehtimaan tavarasta, joka on oikeasti tekstiilijätettä.

    • Minäkin sain jonottaa jonkin aikaa, vaikka varasin kirjan heti kun se ilmestyi. Mutta hyvää kannattaa odottaa!

  2. Itselläni kävi tuuri; sain kirjan heti kirjastosta.

    Jouluaika on mennyt mukavasti kirjaa lukiessa. Ja olen todella pitänyt lukemastani. Moni asia on ollut tuttua, esim. kuituoppi, Project333 tai vaatetuotannon eettisyys/ekologisuus. Paljon olen saanut myös uutta, varsinkin sen oman, käyttökelpoisen vaatekaapin suunnitteluun. Nyt lähdenkin uusin aattein, vanhoin vaattein kohti vuotta 2014!

    Ps. Itse pidin kannesta kovasti. Jotenkin semmoinen söpö, vaikka sisältö on tiukkaa asiaa.

    • Minullekin moni asia oli päällisin puolin tuttua, mutta tässä kirjassa onnistuttiin syventämään asioita sopivasti. Eli oikeastaan sain hyvää uutta tietoa vanhan päälle.

  3. Wau, suuri kiitos kirja-arvostelusta! Ilo kuulla, että olet saanut kirjasta irti uusia oivalluksia, kun blogisi on minulle vähennys/yksinkertaistusideoiden lähde.
    Kirjan pinkistä olemuksesta on tullut vahvasti jakautuneita kommentteja. Jotkut eivät olisi koko kirjaan tarttuneetkaan ilman hattarakantta, toisille se on yökötys. Onneksi kansi ei sentään karkoittanut sinua 😀

    • Ollos hyvä, pidin todella lukemastani 🙂 Mukavaa jos täältäkin irtoaa ideoita silloin tällöin.

      Mietin viitsinkö kantta erikseen kritisoida, koska se on niin epäolennainen osa kokonaisuutta. Mutta ajattelin että uskottavuuden nimissä on vamraan mainittava se ainoa asia joka vähän häiritsi! Minua hämäsi kannessa se, että sen näköiset kirjat ovat yleensä sisällöltäänkin hyvin heppoista kertakäyttökamaa, kun taas tämän kirjan koin sellaiseksi, että siihen tekee mieli palata vielä monesti uudelleen.

      Meillä on selvästi niin samansuuntaiset ajatukset, että pitäisiköhän tavata joskus teekupposen ääressä? 🙂

      • Todellakin, tehdään teetreffit! Asutko pääkaupunkiseudulla? Vuoden alku näyttää aika hidastahtiselta, kunhan palaudun maalta loppiaisenvietosta.

        Kuulen mielelläni myös kriittiset kommentit, voin sitten tehdä jonkinlaisen tilaston siitä mikä lukijoita nyppii tai ihastuttaa. Kamalinta (kirjantekijän kannalta) on, jos mielipide on tyyppiä ”no jaa, ei mitään sanottavaa”.

  4. Päivitysilmoitus: Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi | Lukujonossa

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)