Mistä näitä tavaroita oikein tulee? Osa II

Tässä kolmiosaisessa sarjassa käsitellään sitä, mistä meille kertyy tavaraa, vaikka emme ole ostaneet niitä – sekä miten kertymistä voisi estää.

Toinen osa:  Lahjoitukset, lahjat, tuliaiset jne.

Lahjoitukset ovat yksipuolista kierrätystä. Ne ovat useimmiten käytettyjä, esimerkiksi vaatteita tai muita kodinesineitä. Yhdistävä tekijä on, että lahjoituksen antaja ei halua enää omistaa kyseistä tavaraa, mutta arvelee jonkun muun sitä vielä tarvitsevan. Kierrätyksen uhriksi joutuu usein kiltti ystävä tai sukulainen, joka suostuu ottamaan lahjoituksen vastaan. Lahjoitusten ongelmana on, että usein saatu tavara ei ole juuri sellainen kuin itse olisi valinnut – jos sitä nyt on alunperin edes halunnut. Lopputuloksena on, että esine jää nurkkaan pölyttymään. Lahjoituksista voi kieltäytyä. Voit kiittää kauniisti ja sanoa, ettei tavaralle valitettavasti ole käyttöä. Vinkki: jos tuntuu ettet oikein kehtaisi kieltäytyä, tsemppaa kovasti ja kieltäydy kaikesta huolimatta! Sen jälkeen onnittele itseäsi – olet juuri välttynyt lahjoitukselta.

Samaan sarjaan kuuluvat epämieluisat lahjat ja tuliaiset. Ne voivat olla mitä vain, ja niistä on vaikea hankkiutua eroon. Miten estää epämieluisat lahjat? Esittämällä selkeitä toiveita. Tuliaisiksi voi pyytää tuomaan jotain ruokaa tai juomaa, tai vaikkapa leikkokukkia. Häälahjaksi voi toivoa lahjakortteja. Jos tiedät etukäteen, että anoppi haluaa lahjoa jouluna, yritä saada vaikka puoliso vinkkaamaan ajoissa, mistä pitäisit. On tietysti ihmisiä, jotka viisveisaavat toiveista ja tuovat mitä sattuu silkkaa hyväntahtoisuuttaan. Omaan sukulaispiiriini kuuluu herttainen täti, joka rakastaa shoppailua ja lahjojen antamista. Olen saanut häneltä mm. Wc-paperitelineen, tyynynliinoja, tiskirättejä (!), teepussin alusia, ja lukemattomia keittiövälineitä, joiden käyttötarkoitusta voi vain arvailla. Lahjavalikoimiin kuuluu myös mm. seinäkellot, lämpömittarit ja muut kätevät kodinesineet. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa.

4 vastausta artikkeliin ”Mistä näitä tavaroita oikein tulee? Osa II

  1. Huvittaa tuo närkästys tuossa tiskirätin kohdalla. =) Niitä kun on tosi kivojakin. Esimerkiksi Susannan työhuoneen rättejä sais mulle tuoda milloin vaan.

    • Jos olisivat olleet jotain tuollaista niin en olisi valittanut. Mutta sain ison rullan feikki-sifonettia, joka ei edes kuivannut mitään….

      • Sama juttu herätti…kerrankin jokin varma käytännöllinen lahja…ne tiskirätit…kun kerran käyttökamaa olisi hyvä saadakin.
        No joo, jos laatu on huono, niin sit eri asia.

  2. Lahjat on kyllä aika pirullinen juttu. Itsellä monien ei-tykättyjen lahjojen säilyttämiseen (vaikkei niitä haluaisi säilyttää saati omistaa) liittyi jonkinlainen pelko siitä, että jos lahjan antaja sitten jossain vaiheessa kysyykin, että missäs se ihana (kamala) seinäkello jonka annoin sulle 4 vuotta sitten joululahjaksi? Että jos on lahjan antanu eteenpäin, et mitäs se lahjan antaja sitten sanoo, ja minusta ajattelee?

    Nykyään ei enää tunnu missään. Oon kantanu hyväntekevisyyteen/kirpparille jumalattoman määrän tavaraa, ja on tuntunu pelkästään hyvälle päästä siitä roinasta eroon. 42 vuoteen ei kukaan KOSKAAN kertaakaan oo kyselly antamiensa lahjojen perään. Ja jos joskus joku kysyy, kerron varmasti totuuden, ja kerron senkin että jos joskus itse olisin antanut kyselijälle lahjan josta hän ei pitäisi, en todellakaan velvottaisi häntä säilyttämään lahjaa ITSENI takia.

    Ja tietty toimii toisinkin päin, pyrin antamaan itse lähinnä kulutustavaraa. Jos olen aivan tikkuvarma siitä, että saaja ihan varmasti tykkää jostain tietystä sisustustavarasta tms. niin toki sitten voi jotain pysyvämpää antaakin.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)